Kuhmoinen
- Mikko Kuitula
- 1. tammik. 2023
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 12. elok. 2024
Mainitaan Padasjoen emäseurakunnan kylänä 1483, kappelina ainakin jo 1540. Erotettiin Padasjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Muodostettiin uudelleen Padasjoen emäseurakunnan kappeliksi kuninkaan käskykirjeellä 28.7.1741, jossa määrättiin seurakuntaan asumaan sekä kappalainen että kirkkoherran apulainen. Kirkko rakennettiin 1784-1786 ja vihittiin käyttöön Kustaa III:n nimellä 24.9.1786. Erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1860. Kuhmoisten kunta perustettiin 1868.
Muut nimet
Kuhmois
Maakirjakylät
Anttula, Harmoinen (Harmois), Kaukola, Lästilä, Lättilä, Närvä, Ouninpohja, Pietilä, Pihlajalahti, Puukkonen (Puukkois), Päijälä, Rasi, Ruolahti, Suurijärvi, Tapiola, Tehi, Valkiala, Äkämäki
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kuningas käski 27.11.1680 ja 16.11.1693 maaherraa hankkimaan seurakunnalle virkatalon. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.2.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732. Kirkkoherran palkkaamasta apulaisesta keisarin käskykirje 25.11.1850. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 1.10.1860 ja 3.5.1877.
Kirkkoherrat
1639 Andreas Petri
1642–1655 Laurentius Simonis Figulus
1664–1670 Georg Crucilander
1674–1688 Mårten Petri Lyra
1689–1720 Nicolaus Gestrinius
1722–1740 Kristian Jacobi Gååsman
1873–1880 Johan Salenius
1883–1896 Eugen Nyholm
1897– Mikko Arthur Levander
1916–1920 Sulo Soriola
1921–1934 Akseli T. Toikka
1936–1943 V. Tiitola
1946–1961 A. K. Kaarlehto
Kappalaiset
1675 Jöran
1682–1704 Johan Lyra
? Mårten Petri Lyra
1707–1722 Kristian Gååsman
1728–1735 Henrik Lechlin
1735–1748 Samuel Aspholm
1749–1761 Simon Labbart
1762–1805 Gabriel Palander
1807–1831 Johan Asp
1834–1849 Karl Gabriel Lyra
1851–1871 Karl Viktor Tavaststjerna
1873–1884 Tobias Hagelin
1884–1891 Anshelm Nyström
1891–1908 Kaarlo Aleksanteri Varmavuori (Sahlberg)
1910– Paavo Ilkka Paunu
1915–1919 Antti Rentola
1921–1927 Theodor Pylvänäinen
1927–1929 Kustaa Elovaara
1929–1945 Paavo Lehtinen
1946–1954 Aarne Arjanheimo
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1800–1807 Johan Asp, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1812–1814 Karl Gabriel Lyra, kappalaisen apulainen
1831–1832 Johan August Albreckt Appelroth, virka- ja armonvuodensaarnaaja
1832–1834 Alexander Asp
Armonvuodensaarnaajat
1849–1851 Paul Urbin, välisaarnaaja
1850–1854 Malakias Faler, virallinen armonvuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1854–1865 Albert August Lindbohm, kirkkoherran apulainen
1865–1868 Matias Fredrik Kotilainen
1869–1870 Alexander Vilhelm Forstadius, kirkkoherran apulainen
1870–1873 Anders Rosberg
1908 Kalle Mäkinen, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Kuhmoisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–2010.
Osa arkistoa tuhoutui pappilan palossa Johan Aspin ollessa kappalaisena 1807–1831, jolloin kappalaisen puustelli sijaitsi Ranta-Puukilassa.
Kansallisarkisto on digitoinut Kuhmoisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.