Seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran 1442. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1497. Tätä ennen seurakunta lienee ollut Sysmän emäseurakuntaan kuulunut kappeli. Seurakuntaan kuulunut Korpilahti perustettiin kappeliksi 1691 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Petäjäveden eli Kuivasmäen rukoushuonekunta perustettiin 1728, muodostettiin kappeliksi 1779 ja siirrettiin kappelina kuuluvaksi Jyväskylän uuteen kirkkoherrakuntaan 1856. Seurakuntaan kuulunut Koskenpään rukoushuone rakennettiin 1898 ja sen ympärille perustettiin rukoushuonekunta ilman omaa pappia 1901. Rukoushuonekunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1912. Jämsänkosken tehdasseurakunta muodostettiin Jämsän osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925.
Jämsän kunta perustettiin 1866 ja se muodostettiin kauppalaksi 1969 ja kaupungiksi 1977. Kuoreveden kunta liitettiin Jämsän kaupunkiin 2001. Liitoksen myötä seurakunnat perustivat Jämsän-Kuoreveden seurakuntayhtymän, jolla on yhteinen talous ja hallinto. Toiminnallisesti Jämsän ja Kuoreveden seurakunnat ovat itsenäisiä ja niiden toimintaa ohjaavat seurakuntaneuvostot.
Muut nimet
Jämsä, Jämsiö
Maakirjakylät
Alhojärvi, Aseme, Auvila, Edesniemi, Haavisto, Hahkala, Hassila, Hauvala, Havuvetämä, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kaipola, Kalmavirta, Kaukiala, Kavattila, Kelhä, Kerkkola, Kiukkola, Kähö, Moiskala, Niemola, Patajoki, Patala, Pietilä, Pärnämäki, Ruotsula, Saari, Sahlo, Sammallahti, Seppola, Siniävirta, Säyrylä, Tervala, Toivila, Valkeatuomi, Vierelä, Vitikkala, Viiala, Yijälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Laamanninoikeuden tuomion 21.1.1622 mukaan kirkkoherralla oli oikeus ottaa vapaasti polttopuita seurakunnan metsistä mistä paikasta tahansa. Kirkkoherra ei kuitenkaan myöhempinä aikoina käyttänyt tätä oikeutta hyväkseen. Mottilan mensaalitaloa hoiti lampuoti, joka maksoi veroa kirkkoherralle rahaksi muutettuna. Maaherra Ernst Johan Creutz antoi kirjeellä 12.6.1662 erään Kelhon autiotalon seurakunnan kappalaisen virkataloksi. Papiston palkasta tehtiin suostumus 3.3.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732 ja 4.12.1734. Palkkaukseen liittyen Keisarillisen senaatin päätökset 24.2.1827 ja 29.10.1853 sekä keisarilliset käskykirjeet 1.10.1861 ja 17.12.1874.
Kirkkoherrat
1497 Dominus Petrus
1505–1507 Olavi
1545 Jöns
1552–55 Mikael Clementis
1556 Jöns Hertugh
1560–1563 Laurentius
1564–1592 Henricus Olai
1592 Jacobus Henrici
1593–1607 Olaus Laurentii
1607–1643 Stephanus Matthiae Svanstrupe
1645–1652 Samuel Stephani Svanstrupe
1653–1665 Johannes Stephani Svanstrupe
1666–1674 Laurentius Pauli Jemsonius
1675–1696 Kristofer Florinus
1697–1701 Georg Kijhl
1702–1710 Gustaf Starck
1712–1720 Stefan J. Sylvester
1720–1723 Henrik Palilius
1723–1726 Cabriel Castelius
1727–1728 Petter Ignatius
1729 Kristofer Herkepaeus
1731–1736 Jonas Streng
1737–1740 Salomon Stichaeus
1741–1751 Jakob Malleen
1755–1775 Carl Österberg
1777–1814 Samuel Niklas Heurlin
1816–1829 Gustaf Schogster
1836–1841 Anders Johan Saelan
1842–1867 Gustaf Magnus Nordström
1869–1887 Albert August Lindbohm
1889–1908 Henrik Zoliman Salonius
1910–1937 Johannes Hovilainen
1937–1948 Kaarlo H. Ristikankare
Kappalaiset
1556 Bartholdus Pauli
1560 Henrik
1566 Jons
1589–1616 Martinus Georgii
1607–1635 Bartholdus Erici
1620 Erik
1632–1645 Samuel Stephani Svanstrupe
1645–1647 Erik Svanstrupe
1648–1650 Daniel Svanstrupe
1650–1668 Laurentius Pauli Jemsonius
1668–1675 Kristofer Florinus
1675–1693 Erik Svanstrupe
1694–1714 Stefan Svanstrupe
1714–1720 Petrus Simolenius
1720–1731 Isak Silander
1732–1765 Anders Johan Streng
1767–1792 Matthias Tapenius
1794–1802 Karl Sirén
1804–1840 Karl Fredrik Grahn
1843–1853 Alexander Asp
1855–1864 Immanuel Robert Vallenius
1865–1872 Paul Urbin
1876–1889 Henrik Zoliman Salonius
1890–1909 Johannes Smolander
1911– Hannes Leiviskä, nimitettiin virkaan 1909
1909–1937 Kaarlo H. Ristikankare
Pitäjänapulaiset
1744–56 Johan Nordström
1756–67 Matthias Tapenius
Ylimääräiset papit
1708 Petrus Simolenius
1740 Gustaf Hällman
1778–1779 Alexander Invenius
1799–1816 Erik Landén, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1810–1812 Karl Löfgren, kirkkoherran apulainen
1810–1811 Karl Isak Vallenius, kappalaisen apulainen
1812–1816 Adam Melén, kirkkoherran apulainen
1817–1827 Johan Selén, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen
1827–1831 Karl Gustaf Strömberg, kirkkoherran sijainen, armovuodensaarnaaja
1829–1830 Gabriel Flygtman, pappien apulainen
1831–1836 Johan Georg Hofström, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1834–1837 Alexander Asp, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1840–1841 Adam Sallmén, virka- ja armovuodensaarnaaja
1841–1843 Fredrik Otto Grahn, virka- ja armovuodensaarnaaja
1841–1843 Gabriel Lindeqvist, sijaiskirkkoherra
1843 Alexander Asp, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1843–1844 Klas Gustaf Beyrath, sijaiskirkkoherra
1848–1854 Fredrik Johan Grönholm, kirkkoherran apulainen
1854–1855 Otto Ferdinand Grönholm, kirkkoherran apulainen
1853–1856 Karl Ekman, virka– ja armovuodensaarnaaja
1856 Herman Vilhelm Roschier, kirkkoherran apulainen
1856–1861 Karl Brynolf Lilius, kirkkoherran apulainen
1859 Karl Johan Johnsson, vt. kappalainen
1861–1862 Edvard Demetrius Cavén, kirkkoherran apulainen
1862–1864 Gustaf Oskar Schöneman, kirkkoherran apulainen
1864–1865 Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen
1864–1865 Karl Gustaf Tötterman, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1865–1869 Karl Vilen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1872–1873 Gustaf Ehrenfrid Herckman, vt. kappalainen
1873–1874 Robert Ferdinand Bergh, vt. kappalainen
1874–1875 Elias Paajanen, vt. kappalainen
1876 Isak Arthur Blom, vt. kappalainen
1883–1884 Axel Edvard Ekroth, kirkkoherran apulainen
1885–1888 Petter Gustaf Korpi, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1888–1890 Johannes Smolander, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1890 Johan Koskinen, vt. kappalainen
1899–1902 Kaarlo Henrik Hakanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1902–1905 Kaarle Konstantin Aalto, kirkkoherran apulainen
1905 Otto Edvard Lahtinen, kirkkoherran apulainen
1905–1906 Heikki Seppälä, kirkkoherran apulainen
1906 Jalmari Nikolai Vuorela, kirkkoherran apulainen
1906 Kustaa Emil Erander, kirkkoherran apulainen
1906–1907 Juhani Vilkki, kirkkoherran apulainen
1907 Heino Johannes Pätiälä, vt. kappalainen
1907–1908 Kustaa Eugen Airila, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1908 Kaarle Kustaa Klockarla, vt. kappalainen
1908–1909 Filip Nordlund, vt. kappalainen
1908– Antti Rentola, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Jämsän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1622–1954.
Kansallisarkisto on digitoinut Jämsän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.