Jämsä

Päivitetty: 9. elok.

Seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran 1442. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1497. Tätä ennen seurakunta lienee ollut Sysmän emäseurakuntaan kuulunut kappeli. Seurakuntaan kuulunut Korpilahti perustettiin kappeliksi 1691 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Petäjäveden eli Kuivasmäen rukoushuonekunta perustettiin 1728, muodostettiin kappeliksi 1779 ja siirrettiin kappelina kuuluvaksi Jyväskylän uuteen kirkkoherrakuntaan 1856. Seurakuntaan kuulunut Koskenpään rukoushuone rakennettiin 1898 ja sen ympärille perustettiin rukoushuonekunta ilman omaa pappia 1901. Rukoushuonekunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1912. Jämsänkosken tehdasseurakunta muodostettiin Jämsän osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925.

Jämsän kunta perustettiin 1866 ja se muodostettiin kauppalaksi 1969 ja kaupungiksi 1977. Kuoreveden kunta liitettiin Jämsän kaupunkiin 2001. Liitoksen myötä seurakunnat perustivat Jämsän-Kuoreveden seurakuntayhtymän, jolla on yhteinen talous ja hallinto. Toiminnallisesti Jämsän ja Kuoreveden seurakunnat ovat itsenäisiä ja niiden toimintaa ohjaavat seurakuntaneuvostot.

Muut nimet

Jämsä, Jämsiö

Maakirjakylät

Alhojärvi, Aseme, Auvila, Edesniemi, Haavisto, Hahkala, Hassila, Hauvala, Havuvetämä, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kaipola, Kalmavirta, Kaukiala, Kavattila, Kelhä, Kerkkola, Kiukkola, Kähö, Moiskala, Niemola, Patajoki, Patala, Pietilä, Pärnämäki, Ruotsula, Saari, Sahlo, Sammallahti, Seppola, Siniävirta, Säyrylä, Tervala, Toivila, Valkeatuomi, Vierelä, Vitikkala, Viiala, Yijälä

Naapuriseurakunnat

Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Kuorevesi

Papisto

Laamanninoikeuden tuomion 21.1.1622 mukaan kirkkoherralla oli oikeus ottaa vapaasti polttopuita seurakunnan metsistä mistä paikasta tahansa. Kirkkoherra ei kuitenkaan myöhempinä aikoina käyttänyt tätä oikeutta hyväkseen. Mottilan mensaalitaloa hoiti lampuoti, joka maksoi veroa kirkkoherralle rahaksi muutettuna. Maaherra Ernst Johan Creutz antoi kirjeellä 12.6.1662 erään Kelhon autiotalon seurakunnan kappalaisen virkataloksi. Papiston palkasta tehtiin suostumus 3.3.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732 ja 4.12.1734. Palkkaukseen liittyen Keisarillisen senaatin päätökset 24.2.1827 ja 29.10.1853 sekä keisarilliset käskykirjeet 1.10.1861 ja 17.12.1874.

Kirkkoherrat

1497 Dominus Petrus

1505–1507 Olavi

1545 Jöns

1552–55 Mikael Clementis

1556 Jöns Hertugh

1560–1563 Laurentius

1564–1592 Henricus Olai

1592 Jacobus Henrici

1593–1607 Olaus Laurentii

1607–1643 Stephanus Matthiae Svanstrupe

1645–1652 Samuel Stephani Svanstrupe

1653–1665 Johannes Stephani Svanstrupe

1666–1674 Laurentius Pauli Jemsonius

1675–1696 Kristofer Florinus

1697–1701 Georg Kijhl

1702–1710 Gustaf Starck

1712–1720 Stefan J. Sylvester

1720–1723 Henrik Palilius

1723–1726 Cabriel Castelius

1727–1728 Petter Ignatius

1729 Kristofer Herkepaeus

1731–1736 Jonas Streng

1737–1740 Salomon Stichaeus

1741–1751 Jakob Malleen

1755–1775 Carl Österberg

1777–1814 Samuel Niklas Heurlin

1816–1829 Gustaf Schogster

1836–1841 Anders Johan Saelan

1842–1867 Gustaf Magnus Nordström

1869–1887 Albert August Lindbohm

1889–1908 Henrik Zoliman Salonius

1910–1937 Johannes Hovilainen

1937–1948 Kaarlo H. Ristikankare

Kappalaiset

1556 Bartholdus Pauli

1560 Henrik

1566 Jons

1589–1616 Martinus Georgii

1607–1635 Bartholdus Erici

1620 Erik

1632–1645 Samuel Stephani Svanstrupe

1645–1647 Erik Svanstrupe

1648–1650 Daniel Svanstrupe

1650–1668 Laurentius Pauli Jemsonius

1668–1675 Kristofer Florinus

1675–1693 Erik Svanstrupe

1694–1714 Stefan Svanstrupe

1714–1720 Petrus Simolenius

1720–1731 Isak Silander

1732–1765 Anders Johan Streng

1767–1792 Matthias Tapenius

1794–1802 Karl Sirén

1804–1840 Karl Fredrik Grahn

1843–1853 Alexander Asp

1855–1864 Immanuel Robert Vallenius

1865–1872 Paul Urbin

1876–1889 Henrik Zoliman Salonius

1890–1909 Johannes Smolander

1911– Hannes Leiviskä, nimitettiin virkaan 1909

1909–1937 Kaarlo H. Ristikankare

Pitäjänapulaiset

1744–56 Johan Nordström

1756–67 Matthias Tapenius

Ylimääräiset papit

1708 Petrus Simolenius

1740 Gustaf Hällman

1778–1779 Alexander Invenius

1799–1816 Erik Landén, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1810–1812 Karl Löfgren, kirkkoherran apulainen

1810–1811 Karl Isak Vallenius, kappalaisen apulainen

1812–1816 Adam Melén, kirkkoherran apulainen

1817–1827 Johan Selén, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen

1827–1831 Karl Gustaf Strömberg, kirkkoherran sijainen, armovuodensaarnaaja

1829–1830 Gabriel Flygtman, pappien apulainen

1831–1836 Johan Georg Hofström, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1834–1837 Alexander Asp, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1840–1841 Adam Sallmén, virka- ja armovuodensaarnaaja

1841–1843 Fredrik Otto Grahn, virka- ja armovuodensaarnaaja

1841–1843 Gabriel Lindeqvist, sijaiskirkkoherra

1843 Alexander Asp, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1843–1844 Klas Gustaf Beyrath, sijaiskirkkoherra

1848–1854 Fredrik Johan Grönholm, kirkkoherran apulainen

1854–1855 Otto Ferdinand Grönholm, kirkkoherran apulainen

1853–1856 Karl Ekman, virka– ja armovuodensaarnaaja

1856 Herman Vilhelm Roschier, kirkkoherran apulainen

1856–1861 Karl Brynolf Lilius, kirkkoherran apulainen

1859 Karl Johan Johnsson, vt. kappalainen

1861–1862 Edvard Demetrius Cavén, kirkkoherran apulainen

1862–1864 Gustaf Oskar Schöneman, kirkkoherran apulainen

1864–1865 Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen

1864–1865 Karl Gustaf Tötterman, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1865–1869 Karl Vilen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1872–1873 Gustaf Ehrenfrid Herckman, vt. kappalainen

1873–1874 Robert Ferdinand Bergh, vt. kappalainen

1874–1875 Elias Paajanen, vt. kappalainen

1876 Isak Arthur Blom, vt. kappalainen

1883–1884 Axel Edvard Ekroth, kirkkoherran apulainen

1885–1888 Petter Gustaf Korpi, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1888–1890 Johannes Smolander, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1890 Johan Koskinen, vt. kappalainen

1899–1902 Kaarlo Henrik Hakanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1902–1905 Kaarle Konstantin Aalto, kirkkoherran apulainen

1905 Otto Edvard Lahtinen, kirkkoherran apulainen

1905–1906 Heikki Seppälä, kirkkoherran apulainen

1906 Jalmari Nikolai Vuorela, kirkkoherran apulainen

1906 Kustaa Emil Erander, kirkkoherran apulainen

1906–1907 Juhani Vilkki, kirkkoherran apulainen

1907 Heino Johannes Pätiälä, vt. kappalainen

1907–1908 Kustaa Eugen Airila, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1908 Kaarle Kustaa Klockarla, vt. kappalainen

1908–1909 Filip Nordlund, vt. kappalainen

1908– Antti Rentola, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

Arkisto

Jämsän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1622–1954.

Kansallisarkisto on digitoinut Jämsän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.