Eurajoen emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan jo 1558. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkkoa isonvihan aikana. Määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.2.1860, mutta seurakuntalaisten pyynnöstä erottaminen peruttiin ja seurakunta pysyi Eurajoen kappeliseurakuntana. Erotettiin Eurajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Ero toteutui 1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Luvian kunta perustettiin 1870 ja liitettiin Eurajoen kuntaan 2017.
Maakirjakylät
Hanninkylä, Korpi, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikola, Niemi, Perä, Sassila, Sitlahti, Väipäre
Naapuriseurakunnat
Papisto
Ljufstadin kartanon omistaja neiti Bielke lahjoitti maata kappalaisen virkataloksi. Kappalaisen palkasta rovastinkäräjien pöytäkirjassa 1735 ja kuninkaan päätös 1797. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 12.6.1862.
Kirkkoherrat
1909– Heikki Hermonen
Kappalaiset
1664–1688 Nicolaus Marci Escholenius
1689–1713 Ericus Ljufstadius
1716–1723 Matthias Riman
1723–1733 Gabriel Welinus
1733–1742 Johan Fabrell
1743–1756 Johan Hornaeus
1756–1788 Eric Wahlbäck
1789–1814 Gustaf Forselius
1816–1849 Isaac Nordlund
1853–1859 Mikael Palenius
1864–1875 Henrik Vilhelm Nordlund
1875–1878 Berndt Fredrik Nordlund
1879–1884 Gustaf Ferninand Starck
1884–1908 Heikki Hermonen, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1755–1756 Erik Wahlbäck, kappalaisen apulainen
1779–1789 Gustaf Forselius, vt. kappalainen
1805–1808 Isak Nordlund, kappalaisen apulainen
1807–1812 Peter Fogelberg, kappalaisen apulainen
1813–1816 Gustaf Forselius nuor., kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1840–1853 Henrik Vilhelm Nordlund, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1856 Frans Enfrid Lönnqvist, kappalaisen apulainen
1859 Karl Gustaf Renfors, kappalaisen apulainen
1859–1862 Karl Selim Fritjof Bergroth, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1862–1864 Oskar Grönholm, välisaarnaaja
1878–1879 Alexander Ahlstedt, välisaarnaaja
1908–1909 Heikki Hermonen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Luvian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1639 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1960.
Kansallisarkisto on digitoinut Luvian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Commentaires