top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Luvia

Eurajoen emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan jo 1558. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkkoa isonvihan aikana. Määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.2.1860, mutta seurakuntalaisten pyynnöstä erottaminen peruttiin ja seurakunta pysyi Eurajoen kappeliseurakuntana. Erotettiin Eurajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1909, jolloin ero toteutui. Luvian kunta perustettiin 1870 ja liitettiin Eurajoen kuntaan 2017.


Kylät

Hanninkylä, Korpi, Lemlahti, Löytty, Luodonkylä, Mikola, Niemenkylä, Peränkylä, Sassila, Sittlahti, Väipäre


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Ljufstadin kartanon omistaja, neiti Bielke lahjoitti maata kappalaisen virkataloksi. Kappalaisen palkasta rovastinkäräjien pöytäkirjassa 1735 ja kuninkaan päätös 1797. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 12.6.1862.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1689–1713 Ericus Ljufstadius

1716–1723 Matthias Riman

1723–1733 Gabriel Welinus

1733–1742 Johan Fabrell

1743–1756 Johan Hornaeus

1756–1788 Eric Wahlbäck

1789–1814 Gustaf Forselius

1816–1849 Isaac Nordlund

1853–1859 Mikael Palenius

1884–1908 Heikki Hermonen, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1755–1756 Erik Wahlbäck, kappalaisen apulainen

1779–1789 Gustaf Forselius, vt. kappalainen

1805–1808 Isak Nordlund, kappalaisen apulainen

1807–1812 Peter Fogelberg, kappalaisen apulainen

1813–1816 Gustaf Forselius nuor., kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1840–1853 Henrik Vilhelm Nordlund, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1856 Frans Enfrid Lönnqvist, kappalaisen apulainen

1859 Karl Gustaf Renfors, kappalaisen apulainen

1859–1862 Karl Selim Fritjof Bergroth, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1862–1864 Oskar Grönholm, välisaarnaaja

1878–1879 Alexander Ahlstedt, välisaarnaaja

1908–1909 Heikki Hermonen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Luvian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1639 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1960.


Linkit

0 katselukertaa

Hae

bottom of page