Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1425. Eura mainitaan paikkakuntana ainakin jo 1420. Seurakuntaan kuuluneista Kiukainen erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja Honkilahti määrättiin siirrettäväksi kappelina kuuluvaksi Hinnerjoen kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 16.3.1897. Euran kunta perustettiin 1866.
Maakirjakylät
Isovahe (Nuoranto), Kauttua, Kirkonkylä, Lähteenoja, Mestilä, Naarjoki, Pappila, Sorkkinen, Soupas, Turajärvi, Vaami, Vähävahe
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.7.1733, 25.6.1738, 11.10.1768, 2.11.1785 ja 24.11.1785. Päivätöistä kirkonkokouksen pöytäkirjassa 19.7.1773. Kappalaisen virkatalon oikeudesta käyttää Panelian kylän metsää maanjako-oikeuden pöytäkirjassa 26.11.1777 ja pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 19.1.1783. Kappalaiselle maksetuista heinämaksuista suostumuksessa 20.8.1738 ja kirkonkokouksen pöytäkirjassa 24.11.1753. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1635. Pitäjänapulaisen palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 20.1.1760. Kappalaisen virkataloksi määrättiin Teikon tila 15.11.1680.
Kirkkoherrat
1539–1556 Philpus Olai
1557–1572 Johannes Jacobi Wenne
1574–1577 Mårten
1577 Laurentius Wenne
1589–1590 Matts Martini
1590–1602 Matthias Nicolai
1602– Matthias Marthini Canna
1615 Michael Johannis
1631–1632 Joachimus Melchioris
1633–1636 Marcus Amundi
1634–1639 Michael Marthini Mymmæus
1640 Sigfridus Matthiæ
1800–1802 Jakob Utter
1804–1812 Arvid Paulin
1814–1840 Johan Jakob Homén
1842–1874 Gustaf Vilhelm Homén
1875–1884 Elias Malakias Rosengren
1885–1899 Karl Viktor Vuorinen
Kappalaiset
1558–1588 Mathias Martini
1591 Lars Laurentii
1593–1606 Ericus Canuti
1607 Magnus Andreae
1614 Matts
1623 Anders
1634–1635 Martinus Bartholomaei
1639 Simon Nicolai
Pitäjänapulaiset
1790–1814 Johan Jakob Homén
1814–1849 Johan Granqvist
1849–1877 Per Edvard Åberg
1880–1885 Karl Viktori Vuorinen
1887– Karl Evert Salokas (Silvander), virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1800–1804 Erik Perander, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja
1812–1814 Peter Fogelberg, armovuoden saarnaaja, kirkkoherran virassa
1814–1826 Gustaf Nestén, kirkkoherran apulainen
1826 John Fredrik Fleege, kirkkoherran apulainen
1826–1829 Otto Pihl, kirkkoherran apulainen
1829–1830 Isak Ahlroth, kirkkoherran apulainen
1830–1842 Gustaf Vilhelm Homén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1837 Josef Grönberg, pitäjänapulaisen sijainen
1837–1838 Anders Gustaf Gonander, pitäjänapulaisen apulainen
1841 Johan Efraim Ahlgren, sijaiskirkkoherra
1843–1847 Frans Henrik Amnell, kirkkoherran apulainen
1849 Gustaf Adolf Hornborg, välisaarnaaja, pitäjänapulaisen virassa
1856–1858 Berndt August Paldani, kirkkoherran apulainen
1872–1874 David Sirenius, kirkkoherran apulainen
1874–1875 Eliel Tiodolf Lagus, armovuoden saarnaaja, kirkkoherran virassa
1875 Gustaf Edvard Sundvall, armovuoden saarnaaja kirkkoherran virassa
1877–1879 Johan Nikolai Bolin, vt. pitäjänapulainen
1877–1879 Isak Lot Roos, vt. pitäjänapulainen
1898–1901 Isak Edvard Vihervaara, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1901–1902 Johan Vihtori Leppänen, vt. kirkkoherra
1907 Pekka Räsänen, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1907–1908 Väinö Alban Suojamaa, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Euran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1641 ja historiakirjat vuodesta 1684. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1507–1918.
Kansallisarkisto on digitoinut Euran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.