Perustettiin Antrean emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1913. Kirkko rakennettiin arkkitehti Väinö Keinäsen suunnitelmien mukaan 1921 ja vihittiin käyttöön 1935. Vuoksenrannan kunta perustettiin 1924.
Vuoksenrannan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Vuoksenrannan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Vuoksenrannan asukkaat sijoitettiin Hartolaan, Pertunmaalle, Sysmään, Joutsaan, Luhankaan ja Asikkalaan.
Kylät
Karkiala, Kaskiselkä, Korpilahti, Kuivaniemi, Oravankytö, Parsikanmaa, Pöyryniemi, Sintola, Taljala, Virkinniemi
Naapuriseurkaunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1918–1929 Aarne Aadolf Huurre
1930–1935 Martti Malakias Kantele
1935–1949 Antti Arvi Pulli
Arkisto
Vuoksenrannan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1919. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1890–1967.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Vuoksenrannan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.