top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Keuruu

Päivitetty: 26. syysk.


Rajakartta: Keuruu

Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1571. Oma kirkkoherra mainitaan 1630, toisaalta mainitaan kuitenkin kappelina vielä 1643. Alkuaan Keuruun seudun Savosta muuttaneet pysyvät asukkaat kuuluivat Satakunnan puoleiselta osalta vanhaan Pirkkalan emäseurakuntaan ja Hämeen puoleiselta osalta Sääksmäen emäseurakuntaan. Keuruun kunta muodostettiin kaupungiksi 1986.


Seurakuntaan kuuluneista Multia perustettiin saarnahuonekunnaksi 1795, muodostettiin kappeliksi 1831 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1886. Pihlajavesi perustettiin saarnahuonekunnaksi 1781, muodostettiin kappeliksi 1831 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1910.


Muut nimet

Keuru, Lapinsalmi


Maakirjakylät

Ampiala, Haapamäki, Jukojärvi, Keuruu, Liesjärvi, Loila, Pihlajavesi, Pohjaslahti, Suojärvi, Suolahti, Walkialahti


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Virkatalon hankinnasta kuninkaan päätös 30.11.1643 ja kirkkoherra sai virkataloksi Lapinsalmen rälssitilan noin 1666. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1662 kunnes virka lakkautettiin 1867. Papiston palkasta tehtiin Keuruun Hämeen läänin osalta suostumus 26.6.1752. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.8.1820. Suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.6.1838. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 1.3.1871 ja 12.7.1889. Virkatalon metsästä myytiin armollisen käskykirjeen 18.1.1878 mukaisesti 10 000 hirttä 1880, joiden kauppahinnasta muodostettiin Pöyhölän kappalaistalon 40 000 markan rakennusrahasto. Rahaston vuotuiset korot käytettiin kappalaisen virkatalon rakentamiseen.


Kirkkoherrat

1628–1646 Axelius Theodorici Suolaxius

1663–1685 Isaacus Nicolai Lätt

1687–1697 Abraham Axelii Palander

1698–1729 Georgius Hernman (Härpman)

1730–1749 Jacob Hoslerus

1750–1770 Abraham Indrenius, vanhempi

1772–1796 Abraham Indrenius, nuorempi

1798–1805 Aleksander Ramstadius

1806–1821 Erland Rosenback

1822–1824 Adolf Samuel Friden

1825–1829 Esaias Wegelius

1830–1836 Herman Hellen

1839–1849 Karl Gabriel Calamnius

1850–1866 Lars Reinhold Malmsten

1867–1881 Frans Henrik Bergroth

1882–1883 Johan Waren

1886–1906 Herman Pihlman

Kappalaiset

1656 Abraham

1680–1687 Abrahamus Axelii Palander

1713–1735 Johannes Roos, nuorempi

1737–1753 Johan Kingelin, vanhempi

1753–1771 Michael Cheilanus

1772–1784 Johan Kingelin, nuorempi

1785–1808 Abraham Kingelin

1811–1816 Christian Enqvist

1817–1822 Anders Johan Gummerus

1833–1851 Per Adolf Hällfors

1855–1868 Tobias Petterson

1891–1905 Jacob Schroderus


Pitäjänapulaiset

1662 Martinus Costenius

1681–1682 Kristofer

–1698 Axel Palander

1698–1713 Johan Roos

1713–1722 Simon Solinius

1722–1737 Johan Kingelin

1737–1753 Michael Cheilanus

1753–1772 Johan Kingelin, nuorempi

1775–1785 Abraham Kingelin

1786–1808 Carl Fredrik Cheilan(us)

1811–1812 Adam Pihlman

1814–1816 Ernst Lindstén

1817–1824 Isaac Emanuel Perdén

1825–1827 Johan Niclas Nyberg

1847–1868 Frans Henrik Bergroth, virka lakkautettiin 1867


Ylimääräiset papit

1730–1731 Gustav Palander, armovuodensaarnaaja

1747–1750 Johan Georg Långhjelm, kirkkoherran apulainen

1747–1750 Abraham Indrenius, vt. kirkkoherra

1752–1753 Johan Kingelin, kappalaisen apulainen

1764–1773 Anders Indrenius, kirkkoherran apulainen

1786–1795 Johan Wideman, kirkkoherran apulainen

1801–1810 Jeremias Gabriel Vallenius, kappalaisen apulainen

1809 Josef Montén, armovuodensaarnaaja

1809–1812 Esaias Wegelius, armovuodensaarnaaja

1810–1811 Johan Canstren, armovuodensaarnaaja

1815–1817 Anders Johan Gummerus, kappalaisen apulainen ja välisaarnaaja

1817–1822 Isak Immanuel Hällfors, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1818–1821 Isak Johan Vellenius, kappalaisen apulainen

1821–1825 Simon Helenius, kappalaisen apulainen ja virka– ja armovuodensaarnaaja

1825–1829 Isak Immanuel Hällfors, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1828–1833 Per Adolf Hällfors, välisaarnaaja ja sijaiskirkkoherra

1829–1832 Gabriel Granlund, välisaarnaaja

1833–1834 Ernst Vilhelm Tamlander, kirkkoherran apulainen

1835–1837 Josef Grönberg, kirkkoherran apulainen ja välisaarnaaja

1837–1838 Adolf Fredrik Possén, välisaarnaaja

1838–1839 Johan Fredrik Färling, sijaiskirkkoherra

1840–1845 Niklas Durchman, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Johan Gyllenberg, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Jakob Simelius, kirkkoherran apulainen

1847–1849 Johan Porthén, kirkkoherran apulainen

1851–1855 Anders Oskar Törnudd, kirkkoherran apulainen

1881 Fredrik Nauklèr, kirkkoherran apulainen ja virkavuodensaarnaaja

1883–1884 Karl Johan Blomroos, armovuodensaarnaaja

1884–1886 Theofil Gideon Varén, armovuodensaarnaaja

1890–1891 Kaarle Konstantin Kallio, vt. kappalainen

1898–1899 Hannu Pietari Yrjänäinen, kirkkoherran apulainen

1899–1904 Johan Gabriel Lindell, kirkkoherran apulainen

1904–1907 Mauno Brynolf Soini (Hoffrén), vt kirkkoherra ja armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Keuruun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–1963.


Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin Suomen sodan aikana 1808. Pappila paloi kokonaan yötä vasten 19.8.1809, jolloin osa kirkonarkistosta tuhoutui.


Kansallisarkisto on digitoinut Keuruun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

62 katselukertaa

Hae

bottom of page