Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1571. Oma kirkkoherra mainitaan 1630, toisaalta mainitaan kuitenkin kappelina vielä 1643. Alkuaan Keuruun seudun Savosta muuttaneet pysyvät asukkaat kuuluivat Satakunnan puoleiselta osalta vanhaan Pirkkalan emäseurakuntaan ja Hämeen puoleiselta osalta Sääksmäen emäseurakuntaan. Keuruun kunta muodostettiin kaupungiksi 1986.
Seurakuntaan kuuluneista Multia perustettiin saarnahuonekunnaksi 1795, muodostettiin kappeliksi 1831 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1886. Pihlajavesi perustettiin saarnahuonekunnaksi 1781, muodostettiin kappeliksi 1831 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1910.
Muut nimet
Keuru, Lapinsalmi
Maakirjakylät
Ampiala, Haapamäki, Jukojärvi, Keuruu, Liesjärvi, Loila, Pihlajavesi, Pohjaslahti, Suojärvi, Suolahti, Walkialahti
Naapuriseurakunnat
Jämsä, Koskenpää, Kuorevesi, Multia, Mänttä, Petäjävesi, Pihlajavesi, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula, Virrat, Ähtäri, Pohjaslahti
Papisto
Virkatalon hankinnasta kuninkaan päätös 30.11.1643 ja kirkkoherra sai virkataloksi Lapinsalmen rälssitilan noin 1666. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1662 kunnes virka lakkautettiin 1867. Papiston palkasta tehtiin Keuruun Hämeen läänin osalta suostumus 26.6.1752. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.8.1820. Suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.6.1838. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 1.3.1871 ja 12.7.1889. Virkatalon metsästä myytiin armollisen käskykirjeen 18.1.1878 mukaisesti 10 000 hirttä 1880, joiden kauppahinnasta muodostettiin Pöyhölän kappalaistalon 40 000 markan rakennusrahasto. Rahaston vuotuiset korot käytettiin kappalaisen virkatalon rakentamiseen.
Kirkkoherrat
1628–1646 Axelius Theodorici Suolaxius
1647–1660 Johannes Eliae Roos tai Rosaeus
1663–1685 Isaacus Nicolai Lätt
1687–1697 Abraham Axelii Palander
1698–1729 Georgius Hernman (Härpman)
1730–1749 Jacob Hoslerus
1750–1770 Abraham Indrenius, vanhempi
1772–1796 Abraham Indrenius, nuorempi
1798–1805 Aleksander Ramstadius
1806–1821 Erland Rosenback
1822–1824 Adolf Samuel Friden
1825–1829 Esaias Wegelius
1830–1836 Herman Hellen
1839–1849 Karl Gabriel Calamnius
1850–1866 Lars Reinhold Malmsten
1867–1881 Frans Henrik Bergroth
1882–1883 Johan Waren
1886–1906 Herman Pihlman
Kappalaiset
1656 Abraham
1675 Petrus Hortelius
1680–1687 Abrahamus Axelii Palander
1687–1710 Johannes Jaakonpoika Hortelius
1713–1735 Johannes Roos, nuorempi
1737–1753 Johan Kingelin, vanhempi
1753–1771 Michael Cheilanus
1772–1784 Johan Kingelin, nuorempi
1785–1808 Abraham Kingelin
1811–1816 Christian Enqvist
1817–1822 Anders Johan Gummerus
1833–1851 Per Adolf Hällfors
1855–1868 Tobias Petterson
1870–1890 Karl Selim Frithiof Bergroth
1891–1905 Jacob Schroderus
Pitäjänapulaiset
1662 Martinus Costenius
1673–1675 Pietari Jaakonpoika Hortelius
1681–1682 Kristofer
–1698 Axel Palander
1698–1713 Johan Roos
1713–1722 Simon Solinius
1722–1737 Johan Kingelin
1737–1753 Michael Cheilanus
1753–1772 Johan Kingelin, nuorempi
1773–1775 Michael Michaelis Cheilanus
1775–1785 Abraham Kingelin
1786–1808 Carl Fredrik Cheilan(us)
1811–1812 Adam Pihlman
1814–1816 Ernst Lindstén
1817–1824 Isaac Emanuel Perdén
1825–1827 Johan Niclas Nyberg
1847–1868 Frans Henrik Bergroth, virka lakkautettiin 1867
Ylimääräiset papit
1730–1731 Gustav Palander, armovuodensaarnaaja
1747–1750 Johan Georg Långhjelm, kirkkoherran apulainen
1747–1750 Abraham Indrenius, vt. kirkkoherra
1752–1753 Johan Kingelin, kappalaisen apulainen
1764–1773 Anders Indrenius, kirkkoherran apulainen
1786–1795 Johan Wideman, kirkkoherran apulainen
1801–1810 Jeremias Gabriel Vallenius, kappalaisen apulainen
1809 Josef Montén, armovuodensaarnaaja
1809–1812 Esaias Wegelius, armovuodensaarnaaja
1810–1811 Johan Canstren, armovuodensaarnaaja
1815–1817 Anders Johan Gummerus, kappalaisen apulainen ja välisaarnaaja
1817–1822 Isak Immanuel Hällfors, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1818–1821 Isak Johan Vellenius, kappalaisen apulainen
1821–1825 Simon Helenius, kappalaisen apulainen ja virka– ja armovuodensaarnaaja
1825–1829 Isak Immanuel Hällfors, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1828–1833 Per Adolf Hällfors, välisaarnaaja ja sijaiskirkkoherra
1829–1832 Gabriel Granlund, välisaarnaaja
1833–1834 Ernst Vilhelm Tamlander, kirkkoherran apulainen
1835–1837 Josef Grönberg, kirkkoherran apulainen ja välisaarnaaja
1837–1838 Adolf Fredrik Possén, välisaarnaaja
1838–1839 Johan Fredrik Färling, sijaiskirkkoherra
1840–1845 Niklas Durchman, kirkkoherran apulainen
1845–1846 Johan Gyllenberg, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Jakob Simelius, kirkkoherran apulainen
1847–1849 Johan Porthén, kirkkoherran apulainen
1851–1855 Anders Oskar Törnudd, kirkkoherran apulainen
1881 Fredrik Nauklèr, kirkkoherran apulainen ja virkavuodensaarnaaja
1883–1884 Karl Johan Blomroos, armovuodensaarnaaja
1884–1886 Theofil Gideon Varén, armovuodensaarnaaja
1890–1891 Kaarle Konstantin Kallio, vt. kappalainen
1898–1899 Hannu Pietari Yrjänäinen, kirkkoherran apulainen
1899–1904 Johan Gabriel Lindell, kirkkoherran apulainen
1904–1907 Mauno Brynolf Soini (Hoffrén), vt kirkkoherra ja armovuodensaarnaaja
Arkisto
Keuruun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–1963.
Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin Suomen sodan aikana 1808. Pappila paloi kokonaan yötä vasten 19.8.1809, jolloin osa kirkonarkistosta tuhoutui.
Kansallisarkisto on digitoinut Keuruun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.