top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ruovesi

Päivitetty: 10. lokak.


Rajakartta: Ruovesi

Alkuaan Pirkkalan emäseurakunnan kappeli ainakin vuodesta 1560, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1565. Ruovesi oli aluksi osa Porin lääniä, mutta vuoden 1775 läänijaossa sen osia tuli kuulumaan myös Vaasan ja Hämeen lääneihin. Ruoveden kunnasta liitettiin osia Vilppulan kuntaan 1921.


Seurakuntaan kuuluneista Keuruu perustettiin kappeliksi 1625 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1630. Ähtäri perustettiin kappeliksi 1657, Virrat 1651 ja Kuru 1666. Nämä kolme seurakuntaa erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunnikseen 1893. Vilppula perustettiin rukoushuonekunnaksi 1891 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Pohjaslahti erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1927. Lisäksi seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Saarijärven kirkkoherrakuntaan 1639. Ruoveden kunta perustettiin 1865.


Muut nimet

Äremarcken


Maakirjakylät

Haapala, Hanho, Haukkamaa, Haukkaniemi (Kekkonen), Jäminki (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Murole (Murolahti), Mustajärvi, Pajulahti, Pappila, Pekkala, Pihlajalahti, Pispala, Pitkälä, Pohja (Jäminkipohja), Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Räminki, Siikalahti, Storminiemi, Suluslahti, Sydänmaa, Syvinki, Tapio, Tuuhoskylä (Pohjaslahti), Viljakkala, Visuvesi, Väärinmaja


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin suostumus 9.9.1702. Kappalaisten viroista ja palkasta tuomiokapitulin päätös 23.10.1771 ja kuninkaan päätös 1.3.1773. Pappilasta otettiin viisi torppaa maaherran päätöksellä 14.6.1794. Päätöksestä tehtiin valitus mutta päätös kuitenkin vahvistettiin 27.3.1798. Päätöksen purkamista haettiin kuninkaan kirjeen nojalla 3.2.1803 siten, että lohkaistujen torppien haltijat velvoitettaisiin viljelemään yhtä suurta maata kuin oli lohkaistu mutta tästä velvollisuudesta heidät vapautti hallitseva konsistori 28.3.1811. Pitäjänapulaisia seurakunnassa oli ainakin vuodesta 1682 ja heidän mainitaan pitäneen sunnuntaikoulua ainakin vuodesta 1821. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin 15.5.1858 ja sen sijasta asetettiin kaksi kappalaista. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 15.7.1873.


Kappalaisen Kotalahden ja Kiimasuon virkatalon hankkimisesta kruununmaasta Keisarillisen senaatin päätös 5.5.1865. Uuden virkatalon hankkimisesta ensimmäiselle kappalaiselle Keisarillisen senaatin päätös 16.10.1877. Toisen kappalaisen Kiimalan virkatalon vaihdosta Keisarillisen senaatin päätös 19.4.1883 ja Majakedon virkatalosta 14.12.1887.


Kirkkoherrat

1559–1603 Olaus Martini Sarkki

1605–1606 Sigfridus Petri

1609–1612 Thomas Marci Brygjer

1614–1632 Johannes Johannis Keckonius

1634–1648 Henricus Erici Frosterus

1649–1674 Johannes Bartholdi Böök

1706–1718 Johannes Winqvist

1716–1723 Johannes Collinus,

1737–1745 Johannes Collinus

1746–1751 Gustaf Allenius

1752–1799 Lars Forselius

1806–1823 Isak Forselius

1846–1852 Karl Jacob Borg

1893–1916 Johan Schönberg

1916–1918 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin)

1935–1936 Reino Valdemar Soini, vt.

1936–1966 Reino Valdemar Soini


Kappalaiset

1593 Casparus

1597–1608 Johannes Jacobi

1603 Johannes Thomae

1630 Thomas Sigfridi

1632–1633 Laurentius Johannis


Pitäjänapulaiset

1701–1704 Johannes Edenius

1723–1724 Johannes Collinus

1724–1731 Josef Ruuth

1732–1733 Petter Ruuth

1734–1737 Lars Forselius

1737–1749 Michael Cairenius

1749–1769 Isak Florin

1774–1801 Gabriel Bergelin

1871–1872 Vilhelm Johansson


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1893–1895 Erik Edvard Bengs

1895–1909 Vilhelm Palmroth

1930–1936 Reino Valdemar Soini

1936–1937 Toivo Reino Valtteri Jaatinen, vt.

1937–1960 Toivo Reino Valtteri Jaatinen


Kappalaiset, toinen sarja

1890–1897 Edvard Hannula

1915–1918 Arvi Juho Metsovaara

1919–1922 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin)

1923 Kaarle Albert Leikola

1923–1928 Väinö Johannes Hovila

1928–1930 Matti Albin Mustonen

1930–1933 Otto Emil Närhi, vt.

1933–1936 Toivo Reino Valtteri Jaatinen, vt.


Ylimääräiset papit

1632–1634 Laurentius Johannis Keckonius, armovuodesaarnaaja

1655–1659 Thomas Thomae Laxenius, kirkkoherran apulainen

1667–1674 Christophorus Thomae Laxenius, kirkkoherran apulainen

1687–1689 Henricus Henrici Gummerus, apulainen eli armovuodesaarnaaja

1727– Johan Lindberg, vt. kappalainen

1732–1735 Abraham Indrenius, kirkkoherran apulainen

1735–1737 Abraham Indrenius, armovuodensaarnaaja

1738–1740 Gabriel Collin, kirkkoherran apulainen

1741–1745 Johan Kreander, kirkkoherran apulainen

1745–1748 Johan Hidbäck, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1746–1749 Isak Florin, vt. kappalainen

1746–1750 Johan Georg Långhjelm, kirkkoherran apulainen

1747– Erik Perander, kappalaisen apulainen

1751–1752 Anders Thormarck, apulaispappi

1758–1769 Erik Borgström, kirkkoherran apulainen

1770–1777 Mikael Grönström, apulaispappi

1778–1797 Karl Fredrik Långhjelm, kirkkoherran apulainen

1797–1807 Isak Emanuel Polviander, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1807–1808 Ernst Lindstén, kirkkoherran apulainen

1808–1812 Matias Hallenius, kirkkoherran apulainen

1815–1817 Matias Allmark, kirkkoherran apulainen

1817–1823 Gustaf Adolf Hornborg, kirkkoherran apulainen

1823–1826 Gustaf Adolf Hornborg, armovuoden–, virkavuodensaarnaaja

1826–1828 Karl Gustaf Mellberg, kirkkoherran apulainen

1828–1833 Johan Mikael Bergroth, kirkkoherran apulainen

1833–1835 Henrik Hidén, kirkkoherran apulainen

1838–1841 Karl Edvard Bergroth, virkavuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1841–1842 Frans Henrik Bergroth, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1842–1846 Henrik Linderoos, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1843–1847 Nils Jakob Juselius, pitäjänapulaisen apulainen, sijainen

1846–1847 Gabriel Benedikt Hildeen, kirkkoherran apulainen

1847–1849 Henrik Adolf Appelberg, kirkkoherran apulainen

1847–1849 Anders Oskar Törnudd, pitäjänapulaisen apulainen, sijainen

1857–1861 Frans Viktor Sandelin, kirkkoherran apulainen

1866–1868 Frans Viktor Sandelin, kirkkoherran apulainen

1868–1872 Frans Petter Krank, kirkkoherran apulainen

1872–1873 Emil Leonard Lydén, kirkkoherran apulainen

1873–1875 Ivar Markus Tallgren, kirkkoherran apulainen

1875–1879 Peter Anders Kallio (Öst), kirkkoherran apulainen

1879–1881 Jaakko Kajanen, kirkkoherran apulainen

1881–1889 Peter Anton Carlstedt, kirkkoherran apulainen

1889–1891 Lahja Hyvä Durchman, kirkkoherran apulainen

1902–1906 Johan Henrik Tunkelo (Ekman), papiston apulainen

1906– Jaakko Leonard Seppänen, papiston apulainen Vilppulassa

1914–1916 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin), kirkkoherran apulainen

1934 Kaarlo Ilmari Turtola, kirkkoherran apulainen

1934 Einar Alfons Sora, kirkkoherran apulainen

1934–1935 Paavo Peltonen, kirkkoherran apulainen

1935 Toivo Reino Valtteri Jaatinen, armovuoden–, virkavuodensaarnaaja

1935 Tauno Abraham Virolainen, armovuoden–, virkavuodensaarnaaja

1935–1936 Paavo Sakari Muinonen, armovuoden– virkavuodensaarnaaja

1944 Aaro Siljamäki, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Ruoveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1717 ja historiakirjat vuodesta 1681. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–2006.


Kansallisarkisto on digitoinut Ruoveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

68 katselukertaa

Hae

bottom of page