Alkuaan Pirkkalan emäseurakunnan kappeli ainakin vuodesta 1560, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1565. Ruovesi oli alkuaan osa Porin lääniä, mutta vuoden 1775 läänijaossa sen osia tuli kuulumaan myös Vaasan ja Hämeen lääneihin. Ruoveden kunnasta liitettiin osia Vilppulan kuntaan 1921.
Seurakuntaan kuuluneista Keuruu perustettiin kappeliksi 1625 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1630. Ähtäri perustettiin kappeliksi 1657, Virrat 1651 ja Kuru 1666, jotka kaikki erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunnikseen 1893. Vilppula perustettiin rukoushuonekunnaksi 1891 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Pohjaslahti erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1927. Lisäksi seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Saarijärven kirkkoherrakuntaan 1639.
Muut nimet
Äremarcken
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 9.9.1702. Kappalaisten viroista ja palkasta tuomiokapitulin päätös 23.10.1771 ja kuninkaan päätös 1.3.1773. Pappilasta otettiin viisi torppaa maaherran päätöksellä 14.6.1794, mistä päätöksestä tehtiin valitus, mutta päätös vahvistettiin 27.3.1798. Päätöksen purkamista haettiin kuninkaan kirjeen nojalla 3.2.1803 siten, että lohkaistujen torppien haltijat velvoitettaisiin viljelemään yhtä suurta maata kuin oli lohkaistu, mutta tästä velvollisuudesta heidät vapautti hallitseva konsistori 28.3.1811. Pitäjänapulaisia seurakunnassa oli ainakin vuodesta 1682 ja heidän mainitaan pitäneen sunnuntaikoulua ainakin vuodesta 1821, kunnes virka lakkautettiin 15.5.1858 ja viran sijasta asetettiin kaksi kappalaista. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätös 15.7.1873.
Kappalaisen Kotalahden ja Kiimasuon virkatalon hankkimisesta kruununmaasta keisarillisen senaatin päätös 5.5.1865. Uuden virkatalon hankkimisesta ensimmäiselle kappalaiselle keisarillisen senaatin päätös 16.10.1877. Toisen kappalaisen Kiimalan virkatalon vaihdosta keisarillisen senaatin päätös 19.4.1883 ja Majakedon virkatalosta 14.12.1887.
Kirkkoherrat
1559–1603 Olaus Martini Sarkki
1605–1606 Sigfridus Petri
1609–1612 Thomas Marci Brygjer
1614–1632 Johannes Johannis Keckonius
1634–1648 Henricus Erici Frosterus
1649–1674 Johannes Bartholdi Böök
1679–1687 Thomas Thomae Laxenius
1689–1694 Christiernus Samueli Frisius
1696–1704 Andreas Caroli Indrenius
1706–1718 Johannes Winqvist
1716–1723 Johannes Collinus,
1723–1735 Andreas Pacchalenius
1737–1745 Johannes Collinus
1746–1751 Gustaf Allenius
1752–1799 Lars Forselius
1802–1806 Isak Emanuel Polviander
1806–1823 Isak Forselius
1824–1826 Gustaf Adolf Hornborg
1826–1841 Karl Henrik Bergroth
1841–1846 Robert August Polviander
1846–1852 Karl Jacob Borg
1853–1854 Johan Ferdinand Ignatius
1854–1891 Josef Wilhelm Durchman
1891–1893 Lahja Hyvä Durchman
1893–1916 Johan Schönberg
1916–1918 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin)
1918–1935 Lahja Hyvä Durchman
Kappalaiset
1593 Casparus
1597–1608 Johannes Jacobi
1603 Johannes Thomae
1630 Thomas Sigfridi
1632–1633 Laurentius Johannis
Pitäjänapulaiset
1682–1695 Henricus Erici Frosterus
1695–1701 Johannes Abrahami Palander
1701–1704 Johannes Edenius
1704–1715 Johannes Matthiae Langius
1716 Andreas Relander
1723–1724 Johannes Collinus
1724–1731 Josef Ruuth
1732–1733 Petter Ruuth
1734–1737 Lars Forselius
1737–1749 Michael Cairenius
1749–1769 Isak Florin
1774–1801 Gabriel Bergelin
1802–1808 Johan Gustaf Wanochius
1809–1829 Thomas Henrik Sallmenius
1832–1857 Robert August Polviander
1857 Karl Fabian Sahlberg
1857–1859 Karl Gustaf Grönberg
1859–1870 Karl Johan Indrén (Indrenius)
1871–1872 Vilhelm Johansson
1872–1879 Frans Vilhelm Durchman
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1879–1887 Ivar Markus Tallgren
1887–1888 Aukusti Mauri Numminen
1888–1893 Aukusti Mauri Numminen
1893–1895 Erik Edvard Bengs
1895–1909 Vilhelm Palmroth
1909–1929 Hjalmar Gerhard Väinönheimo
Kappalaiset, toinen sarja
1881–1889 Peter Anton Carlstedt
1890–1897 Edvard Hannula
1897–1909 Lahja Hyvä Durchman
1909–1914 Matti Nikodemus Lauha
1915–1918 Arvi Juho Metsovaara
1919–1922 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin)
1923 Kaarle Albert Leikola
1923–1928 Väinö Johannes Hovila
1928–1930 Matti Albin Mustonen
Ylimääräiset papit
1632–1634 Laurentius Johannis Keckonius, armovuodesaarnaaja
1655–1659 Thomas Thomae Laxenius, kirkkoherran apulainen
1667–1674 Christophorus Thomae Laxenius, kirkkoherran apulainen
1687–1689 Henricus Henrici Gummerus, apulainen eli armovuodesaarnaaja
1727– Johan Lindberg, vt. kappalainen
1732–1735 Abraham Indrenius, kirkkoherran apulainen
1735–1737 Abraham Indrenius, armovuodensaarnaaja
1738–1740 Gabriel Collin, kirkkoherran apulainen
1741–1745 Johan Kreander, kirkkoherran apulainen
1745–1748 Johan Hidbäck, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1746–1749 Isak Florin, vt. kappalainen
1746–1750 Johan Georg Långhjelm, kirkkoherran apulainen
1747– Erik Perander, kappalaisen apulainen
1751–1752 Anders Thormarck, apulaispappi
1758–1769 Erik Borgström, kirkkoherran apulainen
1770–1777 Mikael Grönström, apulaispappi
1778–1797 Karl Fredrik Långhjelm, kirkkoherran apulainen
1797–1807 Isak Emanuel Polviander, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1807–1808 Ernst Lindstén, kirkkoherran apulainen
1808–1812 Matias Hallenius, kirkkoherran apulainen
1815–1817 Matias Allmark, kirkkoherran apulainen
1817–1823 Gustaf Adolf Hornborg, kirkkoherran apulainen
1823–1826 Gustaf Adolf Hornborg, armovuoden–, virkavuodensaarnaaja
1826–1828 Karl Gustaf Mellberg, kirkkoherran apulainen
1828–1833 Johan Mikael Bergroth, kirkkoherran apulainen
1833–1835 Henrik Hidén, kirkkoherran apulainen
1838–1841 Karl Edvard Bergroth, virkavuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1841–1842 Frans Henrik Bergroth, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1842–1846 Henrik Linderoos, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1843–1847 Nils Jakob Juselius, pitäjänapulaisen apulainen, sijainen
1846–1847 Gabriel Benedikt Hildeen, kirkkoherran apulainen
1847–1849 Henrik Adolf Appelberg, kirkkoherran apulainen
1847–1849 Anders Oskar Törnudd, pitäjänapulaisen apulainen, sijainen
1857–1861 Frans Viktor Sandelin, kirkkoherran apulainen
1866–1868 Frans Viktor Sandelin, kirkkoherran apulainen
1868–1872 Frans Petter Krank, kirkkoherran apulainen
1872–1873 Emil Leonard Lydén, kirkkoherran apulainen
1873–1875 Ivar Markus Tallgren, kirkkoherran apulainen
1875–1879 Peter Anders Kallio (Öst), kirkkoherran apulainen
1879–1881 Jaakko Kajanen, kirkkoherran apulainen
1881–1889 Peter Anton Carlstedt, kirkkoherran apulainen
1889–1891 Lahja Hyvä Durchman, kirkkoherran apulainen
1902–1906 Johan Henrik Tunkelo (Ekman), papiston apulainen
1906– Jaakko Leonard Seppänen, papiston apulainen Vilppulassa
1914–1916 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin), kirkkoherran apulainen
Arkisto
Ruoveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1717 ja historiakirjat vuodesta 1681. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–2006.
Kansallisarkisto on digitoinut Ruoveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit