Perustettiin Pielisjärven emäseurakunnan kappeliksi 1651, jolloin kreivi Per Brahe rakennutti kirkon Nurmekseen ja seurakuntaan sijoitettiin oma kappalainen. Venäläiset polttivat kirkon ja pappilan 26.8.1656. Erotettiin Pielisjärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 25.4.1810. Seurakunnasta siirrettiin kuuluvaksi Juukaan Raholanvaaran, Vaikon ja Vuokon kylät 1870, mutta mainitun Vuokon kylän Mönninvaara vasta 1874. Nurmeksen kauppalan perustamisesta annettiin keisarillinen käskykirje 5.12.1876. Seurakuntaan kuulunut Rautavaara kappeli määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1894 ja ero toteutui 1908. Nurmeksen kylistä määrättiin muodostettavaksi Valtimon kirkkoherrakunta 1849 ja se aloitti toimintansa 1908. Nurmeksen kauppala muodostettiin kaupungiksi 1974.
Muut nimet
Nurmis
Kylät
Höljäkkä, Jänislehto, Jokikylä, Kuikkavaara, Kuohatti, Kynsisaari, Lipinlahti
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus, joka vahvistettiin 19.8.1755, mutta sitä ei noudatettu. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 17.12.1847. Kirkkoherran deputaatti 7,74 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.
Kirkkoherrat
1813–1824 Adolf Henrik Winter
1828–1847 Aaron Wenell
1849–1866 Sigfrid Gustaf Kroijerus
1868–1879 Karl Ferdinand Pfaler
1881–1906 Karl Elis Roos
1908– Niilo Engelbert Vainio
Kappalaiset
–1659 Lauritsa Laurinpoika Hallitius
1690–1705 Erik Jockman
1705 Anders Zetræus
– 1728 Pietari Mondelius
1728 Gabriel Osolander
1728–1771 Nils Depner
1773–1811 Salomon Savenius
1812–1836 Johan Georgii Lagus
1839–1848 Karl Hahl
1851–1858 Peter Johan Fredrik Brofeldt
1860–1894 Karl Johan Engelberg
1896–1909 Gustaf Adolf Rossander
1910– Aukusti Alfred Oravala
Ylimääräiset papit
1809 Johan Mårten Strömmer, koulumestari ja kappalaisen apulainen
1809–1813 Stefan Igoni, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1820–1821 Anders Landgren, kirkkoherran apulainen
1821–1822 Filip Hellenius, kirkkoherran apulainen
1821–1823 Adam Rönnqvist, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1823–1825 Klas Anders Lindblad, kirkkoherran apulainen
1825–1826 Adam Rönnqvist, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1825–1829 Karl Adolf Höckert, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen
1826–1837 Erik Adrian Nygren, välisaarnaaja, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja
1829–1832 Anders Johan Venell, kirkkoherran apulainen
1832–1835 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen
1835–1836 Samuel Strömmer, kirkkoherran apulainen
1836–1838 Zakris Adolf Kroijerus, kirkkoherran apulainen
1837–1839 Olof Nevander, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1838–1839 Kristian Fredrik Gestrin, kirkkoherran apulainen
1839–1846 Bernhard Vilhelm Neiglick, kirkkoherran apulainen
1846–1853 Nils August Berghäll, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1848–1849 Johan Henrik Lagus, sijaiskirkkoherra
1848 Klas Veisell, pitäjänapulainen
1848 Erik Saurén, kirkkoherran sijainen
1853 Peter August Aschan, kirkkoherran apulainen
1853–1855 Knut Gustaf Reinhold Blåfield, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1857–1858 Karl Alfred Veckman, kappalaisen apulainen
1857–1862 Samuel Porthan, kirkkoherran apulainen
1858–1861 Knut Gustaf Reinhold Blåfield, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1862–1866 Nils August Berghäll, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1866 Knut Gustaf Reinhold Blåfield, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1879–1885 Karl Alexander Pfaler, apulainen, sijaiskirkkoherra
1884–1896 Herman Reinhold Damstén, apulainen
1886 Gustaf Adolf Rossander, kirkkoherran apulainen
1886–1892 Johan Viktor Savolainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1888 Jooseppi Tolonen, kirkkoherran apulainen
1892–1893 Kaarlo Matti Huovinen, kirkkoherran apulainen
1893–1895 Antero Juhani Räty, kirkkoherran apulainen
1895 Frans Erik Silander, kirkkoherran apulainen
1895–1896 Pekka Karhu, vt. kirkkoherra
1896–1902 Pekka Leskinen, vt. kirkkoherra, sijaiskirkkoherra
1902–1904 Robert Ylönen, vt. kirkkoherra
1904–1906 Aleksanteri Granholm, kirkkoherran apulainen
1906–1908 Väinö Oskar Gustafsson, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Nurmeksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1777 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1921.
Porokylän palossa kirkko, kellotapuli ja kirkonkylä paloiva 20.7.1891, jossa myös seurakunnan apulaisen Herman Rienhold Damsténin asunto ja sen mukana muutamia historiakirjoja tuhoutui, esimerkiksi syntyneitten ja kastettujen luettelo 1880–1886.
Kansallisarkisto on digitoinut Nurmeksen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.