Perustettiin Liperin emäseurakunnan kappeliksi 1650, jolloin Liperi erotettiin Kiteestä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1660. Erotettiin Liperistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 20.5.1803 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1805. Kappalaisen virka asetettiin uudelleen keisarillisen senaatin päätöksellä 5.5.1881. Seurakunnasta siirrettiin osia Liperin kappeliksi siirrettyyn Polvijärven 1856. Liperin Kuusjärven eli myöhemmin Outokummun kappeliin liitettiin Kaavin Varislahden kylä 1863. Kaavin kylistä muodostettiin Säynäisten kirkkoherrakunta 1917. Tuli tuhosi seurakunnan 1815–1817 rakennetun kolmannen kirkon äitienpäivän vastaisena yönä 1980. Kaavin kunta perustettiin 1875.
Kylät
Hirvisaari, Kaavi, Karsikkovaara, Kellolahti, Kortteinen, Kortteisen salokylä (Kortteiskylä), Luikonlahti, Maarianvaara, Niinivaara, Retunen, Sivakkavaara, Vehkalahti
Naapuriseurakunnat
Papisto
Perustamisen yhteydessä kirkkoherra määrättiin palkkaamaan kaksi apulaista, ellei hän itse jaksa hoitaa virkaansa, mutta joka tapauksessa yhden apulaisen. Papin palkasta tehtiin suostumus, joka vahvistettiin 27.10.1849. Kirkkoherran 6,59 hehtolitran deputaatti viljassa ja 25 markkaa 60 penniä peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.
Kirkkoherrat
1805–1829 Samuel Kiljander
1832–1886 Johan Adolf Ottelin
1888–1919 Johan Gustaf Sipilä
1921–1930 Johannes Sinkkonen
Kappalaiset
1671–1679 Georgius
1679–1610 Mårten A. Kiljander
1710–1720 Clemens Fabritius
1720–1743 Anders Kiljander
1746–1805 Mårten Kiljander
1887–1906 Emanuel Saurén
1906–1919 August Alfred Simola
1919–1924 Kaarlo Järveläinen
1925–1928 Nike Raila
1928–1930 Lauri Hyvärinen
Ylimääräiset papit
1783–1805 Samuel Kiljander, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1806–1818 Anders Johan Brosell, apulainen,
1811–1813 Arvid Johan Sirelius, kirkkoherran apulainen
1818–1821 Arvid Johan Sirelius, kirkkoherran apulainen
1821–1823 Anders Landgren, kirkkoherran apulainen
1823–1828 Anders Kiljander, kirkkoherran apulainen
1825–1835 Samuel Kiljander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1829–1830 Karl Adolf Höckert, armovuodensaarnaaja
1830 August Vilhelm Krogerus, armovuodensaarnaaja
1830–1832 Georg Magnus Kiljander, armovuodensaarnaaja
1835–1838 August Lorentz Vendell, kirkkoherran apulainen
1838–1843 Gustaf Reinhold Blomqvist, kirkkoherran apulainen
1843–1846 Gustaf Adolf Cajander, kirkkoherran apulainen
1846–1859 Johan Henrik Gustavson, kirkkoherran apulainen
1854–1855 Karl Frtijof Calonius, kirkkoherran apulainen
1857–1864 Adolf Jakob Teodor Skogman, kirkkoherran apulainen
1859–1866 Klas Erik Järnefelt, kirkkoherran apulainen
1866–1868 Fredrik Forsman, kirkkoherran apulainen
1868 Isak Vilhem Krank, kirkkoherran apulainen
1868–1875 Alexander Gustaf Valle, kirkkoherran apulainen
1875 Viktor Johan Gabriel Krogerus, kirkkoherran apulainen
1875–1887 Emmanuel Saurén, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1882–1885 Karl Gustaf Lundgren, kirkkoherran apulainen
1885–1886 Justus Georg Staudinger, kirkkoherran apulainen
1886–1888 Pekka Huttunen, kirkkoherran apulainen
1889–1897 Frans Petter Vuornos, vt. kappalainen
1897–1900 Sakari Hämäläinen, vt. kappalainen
1900–1901 Emanuel Lamppu, vt. kappalainen
1903–1906 Erkki Juhana Turtiainen, vt. kappalainen
1908–1909 Hille Elias Sipilä, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Kaavin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741, tilikirjat vuodesta 1720 ja historiakirjat vuodesta 1720. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1720–2010.
Kansallisarkisto on digitoinut Kaavin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.