top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kaavi

Päivitetty: 20. toukok.


Rajakartta: Kaavi

Perustettiin Liperin emäseurakunnan kappeliksi 1650, jolloin Liperi erotettiin Kiteestä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin 1660. Erotettiin Liperistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 20.5.1803 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1805. Kappalaisen virka asetettiin uudelleen keisarillisen senaatin päätöksellä 5.5.1881. Seurakunnasta siirrettiin osia Liperin kappeliksi siirrettyyn Polvijärven 1856. Liperin Kuusjärven eli myöhemmin Outokummun kappeliin liitettiin Kaavin Varislahden kylä 1863. Kaavin kylistä muodostettiin Säynäisten kirkkoherrakunta 1917. Tuli tuhosi seurakunnan 1815–1817 rakennetun kolmannen kirkon äitienpäivän vastaisena yönä 1980. Kaavin kunta perustettiin 1875.


Kylät

Hirvisaari, Kaavi, Karsikkovaara, Kellolahti, Kortteinen, Kortteisen salokylä (Kortteiskylä), Luikonlahti, Maarianvaara, Niinivaara, Retunen, Sivakkavaara, Vehkalahti


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Perustamisen yhteydessä kirkkoherra määrättiin palkkaamaan kaksi apulaista, ellei hän itse jaksa hoitaa virkaansa, mutta joka tapauksessa yhden apulaisen. Papin palkasta tehtiin suostumus, joka vahvistettiin 27.10.1849. Kirkkoherran 6,59 hehtolitran deputaatti viljassa ja 25 markkaa 60 penniä peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.


Kirkkoherrat

1805–1829 Samuel Kiljander

1888–1919 Johan Gustaf Sipilä

1921–1930 Johannes Sinkkonen


Kappalaiset

1671–1679 Georgius

1679–1610 Mårten A. Kiljander

1710–1720 Clemens Fabritius

1720–1743 Anders Kiljander

1746–1805 Mårten Kiljander

1887–1906 Emanuel Saurén

1919–1924 Kaarlo Järveläinen

1925–1928 Nike Raila

1928–1930 Lauri Hyvärinen


Ylimääräiset papit

1783–1805 Samuel Kiljander, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1806–1818 Anders Johan Brosell, apulainen,

1811–1813 Arvid Johan Sirelius, kirkkoherran apulainen

1818–1821 Arvid Johan Sirelius, kirkkoherran apulainen

1821–1823 Anders Landgren, kirkkoherran apulainen

1823–1828 Anders Kiljander, kirkkoherran apulainen

1825–1835 Samuel Kiljander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1829–1830 Karl Adolf Höckert, armovuodensaarnaaja

1830 August Vilhelm Krogerus, armovuodensaarnaaja

1830–1832 Georg Magnus Kiljander, armovuodensaarnaaja

1835–1838 August Lorentz Vendell, kirkkoherran apulainen

1838–1843 Gustaf Reinhold Blomqvist, kirkkoherran apulainen

1843–1846 Gustaf Adolf Cajander, kirkkoherran apulainen

1846–1859 Johan Henrik Gustavson, kirkkoherran apulainen

1854–1855 Karl Frtijof Calonius, kirkkoherran apulainen

1857–1864 Adolf Jakob Teodor Skogman, kirkkoherran apulainen

1859–1866 Klas Erik Järnefelt, kirkkoherran apulainen

1866–1868 Fredrik Forsman, kirkkoherran apulainen

1868 Isak Vilhem Krank, kirkkoherran apulainen

1868–1875 Alexander Gustaf Valle, kirkkoherran apulainen

1875 Viktor Johan Gabriel Krogerus, kirkkoherran apulainen

1875–1887 Emmanuel Saurén, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1882–1885 Karl Gustaf Lundgren, kirkkoherran apulainen

1885–1886 Justus Georg Staudinger, kirkkoherran apulainen

1886–1888 Pekka Huttunen, kirkkoherran apulainen

1889–1897 Frans Petter Vuornos, vt. kappalainen

1897–1900 Sakari Hämäläinen, vt. kappalainen

1900–1901 Emanuel Lamppu, vt. kappalainen

1903–1906 Erkki Juhana Turtiainen, vt. kappalainen

1908–1909 Hille Elias Sipilä, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Kaavin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741, tilikirjat vuodesta 1720 ja historiakirjat vuodesta 1720. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1720–2010.


Kansallisarkisto on digitoinut Kaavin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

41 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page