top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hämeenlinna

Päivitetty: 2. toukok.


Rajakartta: Hämeenlinna

Kronoborg eli Hämeen linna rakennettiin noin 1250, jonka jälkeen sen ympärille muodostui kirkkoherrakunta pian rakentamisen jälkeen. Hämeenlinnan kaupunki perustettiin muodostamalla paikalla aiemmin sijainnut kauppala kaupungiksi 1639, jolloin nimitettiin myös ensimmäinen kirkkoherra jakamattomalle kaupunki- ja maaseurakunnalle, ja kaupunki sai privilegionsa 1650. Kaupunki siirrettiin linnan ympäristöstä Saarisen sotilastilan maille 1778. Anomukseen Hämeenlinnan yhdistämisestä Vanajan emäseurakunnan kanssa yhteiseksi kirkkoherrakunnaksi antoi kuningas kieltävän vastauksen 11.11.1776, mutta suostui viiden Vanajan kylän siirtämiseen kaupunkiin kuuluviksi. Vannaja liitettiin Hämeenlinnan kaupunki- ja maaseurakuntaan kuninkaan päätöksellä 25.1.1803, mistä alkaen seurakuntaa alettiin kutsumaan Hämeenlinnan ja Vanajan seurakunnaksi. Koska Vanajan kirkkoherrakunta oli ollut konsistoriaalinen ja Hämeenlinna kuninkaallinen, päätettiin perustetun seurakunnan olevan vuorotellen konsistoriaalinen ja kuninkaallinen vuodesta 1812.


Seurakuntaan kuuluneista Renko liitettiin kappelina kuuluvaksi Hämeenlinnan ja Vanajan emäseurakuntaan 1812 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Vanaja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904.


Hämeen linna paloi 5.6.1659, jolloin palossa tuhoutui myös linnassa sijainnut kappeli eli linnankirkko, joka oli toiminut aiemmin samalla myös kaupungin kirkkona. Hämeenlinnan kaupunki paloi 15.9.1831, jolloin myös kirkko syttyi palamaan, mutta palo saatiin tukahdetuksi niin, että vain kirkon sistustus kärsi vaurioita. Mainitussa palossa kirkon kellotapuli tuhoutui kokonaan.


Muut nimet

Tavastehus, Hämeenlinna ja Vanaja, Tavastehus och Vånå


Kylät

Hätilä, Järviöinen, Luhtiala, Ojoinen, Parola, Vuorentaka


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran kaupungista maksettavasta palkasta tehtiin suostumus 15.2.1734, joka vahvistettiin 9.8.1734, ja uusi vahvistus tehtiin 25.1.1766. Papiston palkasta tehtiin suostumus 1.5.1874 ja keisarillisen senaatin päätökset 5.12.1879 ja 23.11.1883. Toimitustaksasta tehtiin suostumus kirkonkokouksessa 15.1.1873. Kaupungin ja maaseurakunnan osallistumisesta papinvaaleihin keisarilllinen käskykirje 28.4.1830.


Linnansaarnaajat

1557 Peder

1559–1562 Hans

1563–1571 Ericus Bartholdi

1572–1577 Thomas Martini

1578–1581 Morthen Philippi

1582 Niels

1586–1593 Thomas Martini


Kirkkoherrat

1639 Johannes Manni

1652 Johannes Stephani (Svanestrup)

1664–1671 Henric Florinus

1676–1695 Ericus Favorinius

1695–1699 Gabriel Röökman

1700–1704 Gabriel Wallman

1705–1708 Martinius Arvidi Florinius

1708–1722 Ericus Chosselius

1722–1728 Mikael Sadeel

1729–1730 Samuel Möller

1731–1740 Henrik Deutsch

1741–1743 Anders Polviander

1744–1751 Karl Zidbeck

1752–1760 Jakob Aejmelaeus

1761–1776 Israel Idman

1778–1792 Adam Salvenius

1793–1811 Zakarias Cygnaeus

1824–1829 Adolf Wassbom

1855–1852 Matias Churberg

1890–1905 Josua Johansson


Pitäjänapulaiset

1773–1774 Gabriel Bergelin

1774–1778 Adam Salvenius

1778–1791 Fredrik Salvenius

1792–1799 Mikael Åhlgren


Kappalaiset

1804–1807 Simon Grönros

1808–1814 Matias Churberg

1815–1822 Henrik Konsin

1824–1851 Karl Gustaf Aulén


Ylimääräiset papit

1771–1773 Gabriel Bergelin, papiston apulainen

1805–1806 Abraham Johan Logren, kirkkoherran apulainen

1806–1809 Matias Churberg, kirkkoherran apulainen

1809–1815 Henrik Konsin, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1811 Nils Helenius, kirkkoherran apulainen

1817–1820 Gustaf Adolf Gedda, kirkkoherran apulainen

1820–1822 Johan Henrik Nordlund, virka- ja armovuodensaarnaaja

1822 Berndt Adolf Nordlund, virka- ja armovuodensaarnaaja

1822–1824 Johan Kristian Lundbäck, välisaarnaaja ja vt. kirkkoherra

1823–1824 Johan Henrik Forss, armovuodensaarnaaja

1830–1832 Axel Herlin, armovuodensaarnaaja

1835–1845 Olof Reinhold Churberg, kirkkoherran apulainen

1837 Adolf Andberg, kirkkoherran apulainen

1845–1848 Fredrik Joakim Ekman, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Alexander Edvard Nygrén, kirkkoherran apulainen

1847–1849 Gustaf Wilhelm Blomberg, kirkkoherran apulainen

1848–1854 Henrik Malin, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1850–1855 Johan Adolf Lindström, kirkkoherran apulainen

1855–1857 Emil August Bredenberg, kirkkoherran apulainen

1857 Berndt Johan Anthoni, kirkkoherran apulainen

1857–1860 Johan Verner Limon, kirkkoherran apulainen

1873–1874 Gustaf Erander, vt. kappalainen

1877–1879 Reinhold Grönvall, kirkkoherran apulainen

1878 August Edvard Helin, vt. kappalainen

1878–1879 Anton Viktor Appelqvist, vt. kappalainen

1887–1890 Kaarlo Adrian Candolin, virkaatekevä kirkkoherra, armovuoden saarnaaja

1889–1890 Matti Haataja, vt. kappalainen

1891–1905 Henrik Verner Vartia, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1900–1902 Robert Leonard Hernberg, kappalaisen apulainen

1902–1903 Kanutus Onni Nyström, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra

1905–1906 Martti Matias Hellevuori (Hellsten), kirkkoherra, virallinen välisaarnaaja

1906 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen, papin apulainen

 

Arkisto


Hämeenlinnan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1678, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1796–1868.


Kansallisarkisto on digitoinut Hämeenlinnan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

22 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page