Perustettiin Vöyriin kuuluvaksi kappeliksi 1676. Kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana. Erotettiin Vöyristä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 18.4.1859, mutta ensimmäinen kirkkoherrra astui virkaansa vasta 1882. Seurakuntaan kuulunut Kekisen (Keskis) rukoushuone perustettiin 1912. Oravaisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Vöyrin kuntaan 2011.
Muut nimet
Oravais
Kylät
Karvat, Kimo, Komossa, Oravais, Österby, Oxkangar
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kovijoen, Kaitsaaren, Karvsaaren, Karvatun, Bertbyn ja Okskankareen kylien asukkaat velvoitettiin maksamaan 15 tynnyriä viljaa Maksamaan kappalaiselle kuninkaan päätöksellä 8.2.1796. Papiston saatavista Oravaisten tehtaalta keisarillisen senaatin päätös 17.3.1849. Kirkkoherran virkatalosta keisarillisen senaatin päätös 5.4.1887. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan "erägges för hvarje skötbåt hvarmed hafsfiske idkas årligen 2:25 penni".
Kirkkoherrat
1882–1892 Fredrik Hedberg
1893–1903 Natanael Elfving
1905–1908 Gideon Lilius
1910– Ermil Efraim Panelius
Kappalaiset
1676–1703 Johannes Ruuth
1704–1735 Andreas Martini Waselius
1735–1774 Abraham Strömmer
1775–1794 Johan Kuhlberg
1796–1807 Johan Ahlstubbe (Stubbe)
1809–1828 Jakob Vegelius
1829–1837 Vilhelm Fredriksson
1841–1852 Peter Kristian Chydenius
1853–1855 Vilhelm Österbladh
1857–1876 Johan Peter Carlstedt, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1748– Johan Kuhlberg, kappalaisen apulainen
1760– Mikael Strömmer, apulainen
1790– Jakob Kuhlberg, kappalaisen apulainen
1803–1805 Elias Lagus, kappalaisen apulainen
1805–1806 Jakob Vegelius, kappalaisen apulainen
1806–1807 Per Samuel Heikel, kappalaisen apulainen
1807–1809 Karl Peter Thodén, armovuodensaarnaaja
1818–1822 Matias Achrén, kappalaisen apulainen
1828–1829 Zakris Toppelius, välisaarnaaja
1834–1836 Lars Josef Achrén, kappalaisen apulainen
1837–1838 Jakob Schroderus, välisaarnaaja, virkavuodensaarnaaja
1838–1841 Gustaf Johansson, armovuodensaarnaaja
1852–1853 Johan Fredrik Cajan, välisaarnaaja
1855–1857 Jakob Schroderus, välisaarnaaja, virkavuodensaarnaaja
1874– Oskar Forsman, kappalaisen apulainen
1874–1882 Karl Johan Henriksson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
1877–1878 Vilhelm Ingman, armovuodensaarnaaja
1882–1892 Elias Fredrik Hedberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1892–1893 Anton Anshelm Virtanen, vt. kirkkoherra
1903 Aleksander Kulla, vt. kirkkoherra ja virkavuodensaarnaaja
1903 Jaakko Markkula, vt. kirkkoherra ja virkavuodensaarnaaja
1903–1905 Aksel Gunnar Rancken, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
Isak Lot Roos, vt. kirkkoherra (Vöyri)
1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark, vt. kirkkoherra
1905 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen
1907 Ernst Wilhelm Elovaara, vt. kirkkoherra
1907– Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Oravaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1701. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa.
Kansallisarkisto on digitoinut Oravaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.