Perustettiin Lappajärven rukoushuonekunnaksi, kun Kortesjärven ja Purmojärven kylien asukkaat saivat kuninkaalta luvan 25.11.1789 rakentaa itselleen kirkon ja palkata oman papin. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko olisi saattanut olla olemassa jo 1734. Muodostettiin kappeliksi noin 1834. Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin päätöksellä 5.5.1863 ja ero toteutui 1877. Kortesjärven kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Kauhavan kaupunkiin 2009.
Kylät
Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Ylikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Oravakummun metsäpalsasta hankittiin aikanaan kirkkoherralle virkatalo. Kappalaisen palkasta keisarin päätös 5.5.1863.
Kirkkoherrat
1877–1887 Gustaf von Essen, ensin vt. kirkkoherra
1888–1891 Karl Gustaf Krohn
1892–1898 Karl Anders Troberg
1899–1905 Yrjö Alanen
1906–1950 Ernst Arvid Appelberg
Kappalaiset
1834–1841 Frans Isak Fortell
1841–1848 Karl Adolf Lilius
1849–1854 Olof Henrik Helander
1854–1864 Erik Vilhelm Snellman
1866–1872 Jakob Cederberg, virka lakkautettiin
Saarnaajat
1793–1821 Hans Nyström
1823–1825 Matias Voldstedt
1828–1833 Karl Matias Kranck, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1821–1823 Johan Janson, armovuodensaarnaaja
1826–1828 Simon Helenius, virka- ja armovuodensaarnaaja
1833–1834 Karl Gustaf Åkerlund, välisaarnaaja
1840–1841 Moses Runsten, vt. kappalainen
1848–1849 Jakob Vettberg, välisaarnaaja
1864–1866 Karl Gustaf Renfors, välisaarnaaja
1872–1876 Elias Fredrik Alcenius, välisaarnaaja
1876–1877 Berndt Israel Söderman, välisaarnaaja
1887–1888 Karl Peter Elenius, välisaarnaaja
1891–1892 Johan Adolf Snellman, välisaarnaaja
1892 Olof Verner Bengs, vt. kirkkoherra
1898–1899 Niilo Viitala, välisaarnaaja
1905–1906 Ernst Arvid Appelberg, vt. kappalainen
Arkisto
Kortesjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1795 ja tili- ja historiakirjat vuodesta 1793. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1964.
Kansallisarkisto on digitoinut Kortesjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.