Perustettiin Savonlahden eli Mikkelin emäseurakunnan kappeliksi 1442, jolloin papin sijoittamisesta Juvalle päätettiin, ja papin virkataloksi annettiin kuusi auranmaata joka sarasta ja 30 kuormanmaata niittyä Jukajärven tienoilta. Erotettiin Mikkelistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1450. Seurakunnan vanhinta kirkkoa kutsuttiin Pyhän Ristin kirkoksi. Vanha kirkko tuhoutui myrskyssä ja uutta kirkkoa varten kannettiin kolehti kuninkaan käskykirjeellä 14.5.1728. Uusi kirkko rakennettiin kivestä kokonaisuudessaan 42 800 ruplan urakkasummasta 1863. Juvan kunta perustettiin 1868.
Seurakuntaan kuuluneista Sääminki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1477, Kuopio 1552, Pieksämäki 1573 ja Joroinen 1631. Seurakunnasta liitettiin osia Pieksämäestä erotettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaaan 1894. Seurakuntaan kuulunut Narilan kylä, yhteensä 1 1/6 manttaalia, kolme tilannumeroa ja 11 tilanosaa, määrättiin siirrettäväksi perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 19.4.1894.
Muut nimet
Jockas
Kylät
Ahola, Auvila, Haikarila, Hännilä, Härkälä, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Knuutilanmäki, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Mäköis, Männynmäki, Murtois, Mustola, Näärinki, Narila, Ollikkala, Paatela, Pekurila, Pohjois, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkataloon kuului aikanaan Kotasarka, Jyrinaho, Kankainen ja Papinsalon sarat. Ensimmäisen kappalaisen Ryhälän virkatalo muutettiin Ristinahon sarkaan 1829. Ensimmäisellä, tai vanhemmalla virassa olleella, kappalaisella oli oikeus, toisen kappalaisen viran avoimeksi tullessa, valita kumman virkatalon ottaa itselleen keisarin kirjeen 10.11.1855 mukaan, mutta hänen tuli ilmoittaa siitä viran avoimeksi tultua tuomiokapitulille.
Papiston palkasta keisarillisen senaatin vahvistukset 6.3.1818, 24.1.1824, 9.12.1829, 25.1.1851 ja 13.12.1851. Aikanaan vanhana tavan mukaan papisto piti saarnoja myös kylilssä.
Kirkkoherrat
1554–1556 Henricus
1557–1558 Matthias Canuti
1559 Peder
1561–1583 Georgius Erici Memmoy
1584 Andreas Jacobi
1585–1589 Ericus Marci Finno
1590– Olaus Andreæ Toiviain (Toivonen)
1615–1623 Ericus Henrici
1625–1631 Martinus Aaronis
1633–1645 Theodoricus Weiher
1647–1654 Johannes Marci Heinricius
1658–1680 Matthias Nicolai Ignatius
1681–1697 Abraham Brunnerus
1699–1731 Henrik Poppius
1732–1753 Abraham Poppius
1755–1786 Henrik Poppius
1789–1702 Johan Poppius
1805–1821 Matias Gottlund
1826–1845 Karl Gustaf Nykopp
1846–1874 Magnus Erik Alopæus
1876–1884 Johan Viktor Johnsson
1888–1901 Nestor Järvinen
1905–1909 Josua Johansson
1912–1934 Julius Snellman
1. kappalaiset
1558 Anders Andersson
1566–1571 Matthias Henrici Viburgiensis
1581–1593 Johannes Michælis
1615 Ericus Henrici
1616–1623 Nicolaus Petri
1624–1653 Laurentius Martini Mardikainen
1659 Johannes Johannis Heinricius
1666–1676 Sigfridus Gustavi Porthanus
1678–1679 Andreas Thomæ
1685–1694 Karl Nigræus
1697–1712 Fredrik Sveconius (Svensk)
1707–1732 Abraham Poppius
1732–1786 Enok Salmenius
1787–1824 Anders Vinter
1826–1833 Anders Henrik Vinter
1835–1866 Abraham Poppius
1869–1879 Otto Magnus Cantell
1879–1890 August Magnus Tolpo
1890–1897 Axel Amandus Achander
1897–1903 Tobias Valjakka
1903– Gustaf Adolf Veckman
2. kappalaiset
–1697 Fredrik Sveconius (Svensk)
1699–1707 Lars Brunnerus
1707–1732 Abraham Poppius
1732–1777 Johan Henrici Mechelin
1778–1808 Abraham Fabritius
1811–1826 Anders Henrik Vinter
1826–1832 Gustaf Adolf Aschan
1833–1835 Abraham Poppius
1836–1857 Karl Gustaf Nordström
1857–1863 Adam Sallmén
1864–1867 Aaron Lundström
1868–1879 August Magnus Tolpo
1879–1890 Axel Amandus Achander
1890–1897 Tobias Valjakka
1897–1903 Gustaf Adolf Veckman
1904–1909 Klas Filip Järnefelt
1910– Hugo Alfred Kalaja
Ylimääräiset papit
1802–1808 Erik Terenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen
1805–1811 Anders Henrik Vinter, kappalaisen apulainen
1807–1811 Arvid Johan Sirelius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1811–1824 Gustaf Vinter, kappalaisen apulainen
1819–1828 Bror Sven Hougberg, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1824–1826 Elias Samuel Nymalm, armovuodensaarnaaja
1828–1834 Adolf Fredrik Hjelmman, kirkkoherran apulainen
1831–1841 Johan Granholm, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1832–1836 Gustaf Roselius, virka– ja armovuodensaarnaaja
1841–1844 Verner Vilhelm Vilskman, kirkkoherran apulainen
1844–1845 Johan Fredrik Hjerpe, kirkkoherran apulainen
1845–1846 Lars Romell, välisaarnaaja
1846–1847 Jakob Molin, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1855–1857 Otto Gabriel Gardberg, kirkkoherran apulainen
1857–1860 Erik Johan Stavén, kirkkoherran apulainen
1857 Anders Gustaf Forsblom, kappalaisen apulainen
1858–1859 Anders Samuel Kiljander, kappalaisen apulainen
1860–1865 Bror Karl Masalin, kappalaisen sijainen
1860–1862 Karl Edvard Mortimer Nordström, kirkkoherran apulainen
1862–1863 Karl Adolf Streng, kirkkoherran apulainen
1863–1868 Matias Helenius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1865–1867 Karl Axel von Pfaler, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1867 Johan Stråhlman, vt. kappalainen
1869 Gustaf Viktor Eklund, kirkkoherran apulainen
1878–1882 Oskar Vilhelm Vilskman, vt. kirkkoherra
1885–1888 Gustaf Adolf Veckman, vt. kirkkoherra
1899–1900 Kaarle Abel Silén, kirkkoherran apulainen
1901 Erkki Juhana Turtiainen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1901 Tobias Valjakka, vt. kirkkoherra
1901–1905 Emanuel Lamppu, vt. kirkkoherra
1906–1909 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen, kirkkoherran apulainen
1909–1910 Juho Edvard Niemi, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Juvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1947.
Seurakunnan kirkonarkistoa tuhoutui isonvihan aikana 1718 sekä pappilan palossa huhtikuussa 1785, ja ilmeisesti näiden aikana hävisivät seurakunnan kaikkein vanhimmat kirkonkirjat. Pappila paloi uudelleen huhtikuussa 1896, jolloin menetettiin vain muutamia painettuja kirjoja.
Kansallisarkisto on digitoinut Juvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.