top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Juva

Päivitetty: 13. toukok.


Rajakartta: Juva

Perustettiin Savonlahden eli Mikkelin emäseurakunnan kappeliksi 1442, jolloin papin sijoittamisesta Juvalle päätettiin, ja papin virkataloksi annettiin kuusi auranmaata joka sarasta ja 30 kuormanmaata niittyä Jukajärven tienoilta. Erotettiin Mikkelistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1450. Seurakunnan vanhinta kirkkoa kutsuttiin Pyhän Ristin kirkoksi. Vanha kirkko tuhoutui myrskyssä ja uutta kirkkoa varten kannettiin kolehti kuninkaan käskykirjeellä 14.5.1728. Uusi kirkko rakennettiin kivestä kokonaisuudessaan 42 800 ruplan urakkasummasta 1863. Juvan kunta perustettiin 1868.


Seurakuntaan kuuluneista Sääminki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1477, Kuopio 1552, Pieksämäki 1573 ja Joroinen 1631. Seurakunnasta liitettiin osia Pieksämäestä erotettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaaan 1894. Seurakuntaan kuulunut Narilan kylä, yhteensä 1 1/6 manttaalia, kolme tilannumeroa ja 11 tilanosaa, määrättiin siirrettäväksi perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 19.4.1894.


Muut nimet

Jockas


Kylät

Ahola, Auvila, Haikarila, Hännilä, Härkälä, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Knuutilanmäki, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Mäköis, Männynmäki, Murtois, Mustola, Näärinki, Narila, Ollikkala, Paatela, Pekurila, Pohjois, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloon kuului aikanaan Kotasarka, Jyrinaho, Kankainen ja Papinsalon sarat. Ensimmäisen kappalaisen Ryhälän virkatalo muutettiin Ristinahon sarkaan 1829. Ensimmäisellä, tai vanhemmalla virassa olleella, kappalaisella oli oikeus, toisen kappalaisen viran avoimeksi tullessa, valita kumman virkatalon ottaa itselleen keisarin kirjeen 10.11.1855 mukaan, mutta hänen tuli ilmoittaa siitä viran avoimeksi tultua tuomiokapitulille.


Papiston palkasta keisarillisen senaatin vahvistukset 6.3.1818, 24.1.1824, 9.12.1829, 25.1.1851 ja 13.12.1851. Aikanaan vanhana tavan mukaan papisto piti saarnoja myös kylilssä.


Kirkkoherrat

1554–1556 Henricus

1557–1558 Matthias Canuti

1559 Peder

1561–1583 Georgius Erici Memmoy

1584 Andreas Jacobi

1585–1589 Ericus Marci Finno

1590– Olaus Andreæ Toiviain (Toivonen)

1615–1623 Ericus Henrici

1625–1631 Martinus Aaronis

1633–1645 Theodoricus Weiher

1647–1654 Johannes Marci Heinricius

1658–1680 Matthias Nicolai Ignatius

1681–1697 Abraham Brunnerus

1699–1731 Henrik Poppius

1732–1753 Abraham Poppius

1755–1786 Henrik Poppius

1789–1702 Johan Poppius

1805–1821 Matias Gottlund

1826–1845 Karl Gustaf Nykopp

1888–1901 Nestor Järvinen

1905–1909 Josua Johansson

1912–1934 Julius Snellman


1. kappalaiset

1558 Anders Andersson

1566–1571 Matthias Henrici Viburgiensis

1581–1593 Johannes Michælis

1615 Ericus Henrici

1616–1623 Nicolaus Petri

1624–1653 Laurentius Martini Mardikainen

1659 Johannes Johannis Heinricius

1666–1676 Sigfridus Gustavi Porthanus

1678–1679 Andreas Thomæ

1685–1694 Karl Nigræus

1697–1712 Fredrik Sveconius (Svensk)

1707–1732 Abraham Poppius

1732–1786 Enok Salmenius

1787–1824 Anders Vinter

1835–1866 Abraham Poppius

1897–1903 Tobias Valjakka


2. kappalaiset

–1697 Fredrik Sveconius (Svensk)

1699–1707 Lars Brunnerus

1707–1732 Abraham Poppius

1778–1808 Abraham Fabritius

1833–1835 Abraham Poppius

1857–1863 Adam Sallmén

1864–1867 Aaron Lundström

1890–1897 Tobias Valjakka


Ylimääräiset papit

1802–1808 Erik Terenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen

1805–1811 Anders Henrik Vinter, kappalaisen apulainen

1807–1811 Arvid Johan Sirelius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1811–1824 Gustaf Vinter, kappalaisen apulainen

1819–1828 Bror Sven Hougberg, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1824–1826 Elias Samuel Nymalm, armovuodensaarnaaja

1828–1834 Adolf Fredrik Hjelmman, kirkkoherran apulainen

1831–1841 Johan Granholm, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1832–1836 Gustaf Roselius, virka– ja armovuodensaarnaaja

1841–1844 Verner Vilhelm Vilskman, kirkkoherran apulainen

1844–1845 Johan Fredrik Hjerpe, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Lars Romell, välisaarnaaja

1846–1847 Jakob Molin, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1855–1857 Otto Gabriel Gardberg, kirkkoherran apulainen

1857–1860 Erik Johan Stavén, kirkkoherran apulainen

1857 Anders Gustaf Forsblom, kappalaisen apulainen

1858–1859 Anders Samuel Kiljander, kappalaisen apulainen

1860–1865 Bror Karl Masalin, kappalaisen sijainen

1860–1862 Karl Edvard Mortimer Nordström, kirkkoherran apulainen

1862–1863 Karl Adolf Streng, kirkkoherran apulainen

1863–1868 Matias Helenius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1865–1867 Karl Axel von Pfaler, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1867 Johan Stråhlman, vt. kappalainen

1869 Gustaf Viktor Eklund, kirkkoherran apulainen

1878–1882 Oskar Vilhelm Vilskman, vt. kirkkoherra

1885–1888 Gustaf Adolf Veckman, vt. kirkkoherra

1899–1900 Kaarle Abel Silén, kirkkoherran apulainen

1901 Erkki Juhana Turtiainen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1901 Tobias Valjakka, vt. kirkkoherra

1901–1905 Emanuel Lamppu, vt. kirkkoherra

1906–1909 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen, kirkkoherran apulainen

1909–1910 Juho Edvard Niemi, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Juvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1947.


Seurakunnan kirkonarkistoa tuhoutui isonvihan aikana 1718 sekä pappilan palossa huhtikuussa 1785, ja ilmeisesti näiden aikana hävisivät seurakunnan kaikkein vanhimmat kirkonkirjat. Pappila paloi uudelleen huhtikuussa 1896, jolloin menetettiin vain muutamia painettuja kirjoja.


Kansallisarkisto on digitoinut Juvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

16 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page