Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan kappeliksi 1682, jolloin seurakunta sai ensimmäisen oman puukirkkonsa. Pyhäjoen pitäjänapulainen hoiti seurakuntaa kunnes se sai oman kappalaisen kuninkaallisella käskykirjeellä 7.12.1756. Erotettiin Pyhäjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 7.2.1870. Seurakunnan pappilassa oli tulipalon alku 30.9.1915. Oulaisten kunta perustettiin 1865 ja se muodostettiin muodostettiin kauppalaksi 1967 ja kaupungiksi 1977. Muut nimet Oulais Maakirjakylät Limingoja, Matkaniva, Oulainen, Petäjäkoski, Piispajärvi Naapuriseurakunnat Haapavesi , Merijärvi , Pyhäjoki , Vihanti , Ylivieska Papisto Papin palkasta tehtiin suostumus 13.8.1734. Kappalaisen virkataloksi myönnettiin Pyhkösen eli Pyykkölän kruununtila kuninkaan päätöksellä 16.2.1757. Kirkkoherran vastikejyvät 5,61 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.5.1895. Kirkkoherrat 1881–1895 Joel Lindholm 1898–1901 Johannes Holmström 1904– Paavo Martikainen Pyhäjoen pitäjänapulainen, asui Oulaisissa vuodesta 1708 1699–1722 Matthias Wilander 1722–1733 Jonas Portinus 1734–1745 Petter Zimmerman 1745–1757 Aron Wilander , virka muutettiin Oulaisten kappalaisen viraksi Kappalaiset 1757–1760 Aron Wilander 1761–1784 Gabriel Lagus 1786–1831 Jacob Vilander 1832–1854 Alarik Gustaf Castrén 1859–1866 Jacob Hemming 1867–1879 Karl Otto Tenlén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1760–1762 Johan Stubbe , kappalaisen apulainen 1784– Gabriel Lagus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1812–1813 Fredrik Meurling , kappalaisen apulainen 1823 Zefanias Simelius , kappalaisen apulainen 1825–1832 Zefanias Simelius , välisaarnaaja 1851–1852 Jonas Kristian Castrén , kappalaisen apulainen 1852–1853 Frans Peter Kemell , kappalaisen apulainen 1854–1859 Jonas Kristian Castrén , armovuodesaarnaaja 1853–1854 Zakris Gustaf Anstén , kappalaisen apulainen 1866–1867 August Johan Frosterus , välisaarnaaja 1879–1881 Nils Viktor Nordlund , välisaarnaaja 1895–1898 Aron Emil Simeon Frosterus , vt. kirkkoherra 1898 Kaarle Aukusti Pohjola , kirkkoherran apulainen 1898–1899 Kaarle Oskari Laurila , kirkkoherran apulainen 1899–1905 Niilo Herman Holmström , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Oulaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1719 ja historiakirjat vuodesta 1719. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1904–1929. Kansallisarkisto on digitoinut Oulaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1540 ja tätä aiemmin lienee ollut osa Kangasalan emäseurakuntaa. Oriveden kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Seurakuntaan kuuluneista Längelmäki ja Kuorvesi erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1640. Juupa perustettiin rukoushuonekunnaksi ja erotettiin Juupajoen kirkkoherrakunnaksi 1904. Eräjärvi perustettiin kappeliksi 1785 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi Kangasalasta Ruokosten, Sarkkilan ja Siitaman kylät 1920-luvulla. Seurakunnan ensimmäinen kirkko paloi 2.2.1577. Toinen kirkko, jota kutsuttiin saarnatuvaksi, lienee purettu 1640-luvun loppupuolella. Kolmas kirkko valmistui noin 1650 ja se purettiin 1775. Neljäs kirkko valmistui 1775 mutta se paloi jo 2.9.1779. Viides kirkko valmistui 1781 ja se paloi 1958. Kuudes ja nykyinen kaarikirkko valmistui 1960. Muut nimet Orihvesi Maakirjakylät Aakkula, Eräjärvi, Haavisto, Holma, Koivuniemi, Kokkola, Laasola, Leinola, Lyytikkälä, Naappila, Neulaniemi, Oinasniemi, Onnistaipale, Orivesi, Padustaipale, Pajukanta, Pappila, Pehula, Penttilä (Bengtilä), Pitkäjärvi, Porvola (Borgerla), Päilahti, Rajalahti, Ruokoinen, Sarkkila, Savo, Siitama, Suomasema, Torittu, Unkila, Vehkalahti, Voitila, Yliskylä (Säyneenjoki) Naapuriseurakunnat Eräjärvi , Juupajoki , Kangasala , Längelmäki , Ruovesi , Sahalahti , Teisko Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 26.6.1752. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1649 kunnes virka lakkautettiin ja seurakuntaan asetettiin kappalaisen virka Keisarillisen senaatin päätöksellä 11.10.1860. Päätöksen mukaan kirkkoherran tuli pitää Juupassa apulaista, jonka palkaksi määrättiin 45 tynnyriä viljaa, joista maksettiin 23 tynnyriä 16 1/2 kappaa lakkautetusta pitäjänapulaisen palkasta ja loput kirkkoherralta. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 9.9.1869. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 11.10.1860 ja 25.9.1861. Kirkkoherrat 1554–1560 Thomas 1560–1574 Jacobus Henrici Småråd (Smogrodh) 1575–1615 Laurentius Erici 1616–1618 Carolus Henrici Agricola 1618–1643 Petrus Jacobi Wanaeus 1643–1664 Josephus Petri Gummerus 1665–1667 Jacobus Bertolli Lignipaeus 1669–1678 Johannes Petri Wanaeus 1678–1682 Henricus Josephi Gummerus 1684–1685 Daniel Laurentii Reuter 1687–1694 Josephus Olai Lauraeus 1694–1722 Johan Utter 1723–1746 Johan Wanaeus 1748–1771 Anders Salovius 1773–1808 Erik Lencqvist 1811–1814 Abraham Perander 1817–1824 Johan Utter 1826–1844 Johan Henrik Levan 1848–1853 Anders Gustav Lilius 1856–1862 Josef Ahonius 1865–1879 Anders Gustaf Cajanus 1880–1911 Edvard Fritjof Reinius 1914–1918 Uno Henrik Berndt Paunu (Dufva) 1919–1934 Johan Gabriel (Kaapo) Kostia (Lindell) 1935–1955 Harald (Harri) Daniel Pennanen Kappalaiset –1557 Johannes 1566–1567 Mikael 1580–1593 Olavus Jacobi 1597–1601 Johan Eskilinpoika 1605–1629 Laurentius Jacobi 1630–1634 Jacobus Petri Wanaeus 1635–1640 Matthias Petri Wanaeus 1640–1669 Johannes Petri Wanaeus 1669–1678 Henricus Josephi Gummerus 1679–1718 Johan Johaninpoika Wanaeus 1718–1721 Gabriel Pacchalenius 1722–1737 Samuel Salovius 1737–1764 Johan Utter 1765–1774 Johan Utter 1774–1806 Samuel Salovius 1808–1816 Johan Gustaf Wanochius 1819–1853 Jakob Johan Salovius 1857–1858 Gustav Adolf Sarin 1865–1870 Adolf Cedberg 1871–1906 Henrik Fritiof Boisman 1907–1919 Johan Gabriel Kostia (Lindell) 1920–1935 Harald (Harri) Daniel Pennanen 1936–1964 Jalmari Ignatius Aarnio Pitäjänapulaiset 1638–1640 Johannes Petri Wanaeus 1649–1657 Simon Clementis Mulinus 1657–1669 Henricus Josephi Gummerus 1670–1679 Johannes Johannis Wanaeus 1679–1689 Henricus Sigfridi Carmelinus 1690–1712 Henrik Henrikinpoika Gummerus 1713 Samuel Salovius 1714–1718 Gabriel Pacchalenius 1722–1737 Johan Utter 1737–1752 Lars Forselius 1752–1765 Johan Utter 1769–1778 Isak Utter 1778–1797 Johan Tenlenius 1798–1819 Jakob Johan Salovius 1819–1839 Anders Gustaf Lilius 1839–1844 Fredrik Johan Colerus 1847–1864 Johan Gyllenberg , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1745– Karl Winter , kirkkoherran apulainen, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1749–1752 Johan Utter , kappalaisen apulainen 1754–1756 Johan Fabrilius , kappalaisen apulainen 1758– Thomas Rikberg , kappalaisen apulainen 1760– Samuel Salovius , kirkkoherran apulainen 1778 Johan Tenlenius , vt. pitäjänapulainen 1782– Kristian Lencquist , kirkkoherran apulainen 1790–1791 Anders Salovius , kirkkoherran apulainen 1794– Jakob Johan Salovius , kirkkoherran apulainen 1798–1816 Per Gustaf Rikberg , kirkkoherran apulainen 1805–1808 Matias Hallenius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1814–1819 Anders Gustaf Lilius , kirkkoherran apulainen 1820–1826 Karl Gustaf Mellberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1830–1845 Karl Johan Levan , kirkkoherran apulainen 1830–1832 Adolf Vilhelm Levan , kappalaisen apulainen 1843–1845 Moses Runsten , kirkkoherran apulainen 1844–1846 Johan Oskar Boisman , pitäjänapulainen, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen 1845–1846 Karl August Tallgren , sijaiskirkkoherra 1846–1849 Per Edvard Åberg , sijaiskirkkoherran apulainen 1846–1848 Karl Johan Indrén , kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja 1849–1856 Fredrik Julius Lilius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1859–1860 Henrik Fritjof Boisman , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1860–1862 Berndt Robert Rikberg , vt. kappalainen 1862–1865 Henrik Fritjof Boisman , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1864–1865 Karl August Möller , armovuodensaarnaaja 1870–1871 Arvid Lundén , vt. kappalainen 1877–1878 Karl Oskar Fontell , kirkkoherran apulainen 1878–1880 Anselm Nyström , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1894–1895 Juho Aleksi Peltonen , kirkkoherran apulainen 1895–1897 Heikki Vuori , kirkkoherran apulainen 1900–1903 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen , kirkkoherran apulainen 1903 Uno Ivar Vallenius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1905 Uno Ivar Vallenius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1903 Fabian Kalervo , vt. kirkkoherra 1904 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen 1904–1905 Aukusti Mikko Pukkila , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1906–1907 Jalmari Nikolai Vuorela , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1907–1909 Artturi Emil Lehtinen , vt. kirkkoherra 1909– Kustaa Emil Erander , vt. kirkkoherra Arkisto Oriveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat ja historiakirjat vuodesta 1619. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1619–1932. Kansallisarkisto on digitoinut Oriveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pöytyän emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi ja muodostettiin myöhemmin kappeliseurakunnaksi vuonna 1778. Erotettiin Pöytyästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Oripään kunta perustettiin 1901. Muut nimet Orhipää Maakirjakylät Latva, Lietsa, Makkarkoski, Oripää, Tanskila, Uusikartano, Virttaa Naapuriseurakunnat Alastaro , Loimaa , Pöytyä , Säkylä , Yläne Papisto Kappalaisen palkasta sekä seurakuntalaisten velvoittamisesta kappalaisen virkataloon nähden kuninkaan käskykirjeissä 29.5.1781 ja 27.6.1785 sekä keisarin päätökset 12.8.1869 ja 9.11.1871. Kappalaiset 1779–1787 Karl Petter Borenius 1788–1796 Gabriel Gronelius 1799–1806 Bartold Fagerström 1806–1809 Gabriel Vallenius 1812–1819 Jakob Juselius 1822–1834 Henrik Pahlman 1837–1843 Frans Henrik Vellenius 1843–1844 Jakob Vahlberg 1846–1857 Johan Henrik Lundén 1859–1869 Gustaf Nyholm 1870–1876 Karl Edvard Fritjof Bergroth 1879–1892 Oskar Viktor Bergroth 1892–1898 Pekka Adolf Fogman 1899–1903 Alfred Brynolf Leivo , virka lakkautettiin 1901 Ylimääräiset papit 1810–1811 Johan Fredrik Borenius , armovuodensaarnaaja 1811–1812 Josef Pahlman , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1819–1820 Anders Lundén , armovuodensaarnaaja 1820–1822 Isak Gustafsson , armovuodensaarnaaja 1834–1837 Simon Helenius , armovuodensaarnaaja 1844–1846 Johan Efraim Ahlgren , välisaarnaaja 1857–1859 Nils Helenius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1876–1879 David Sirenius , välisaarnaaja 1898–1899 Ludvig Leonard Lönnmark , välisaarnaaja 1903– Ernst Edvard Ervo (Engström) , vt. kappalainen Arkisto Oripään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1668 ja historiakirjat vuodesta 1779. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1975. Kansallisarkisto on digitoinut Oripään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Hollolan emäseurakunnan kappeli. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella päätöksellä 26.7.1636, jolloin Orimattila tuli kuulumaan osittain Uudenmaan lääniin ja osittain Hämeen lääniin. Järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1660 ja seuraavan kirkon rakennustyöt aloitettiin 1766 mutta tämä kirkko vihittiin käyttöön vasta 1785. Uusi kivinen kirkko rakennettiin 1862–1866 ja vihitttiin käyttöön 28.10.1866. Orimattilan kunta perustettiin 1865, muodostettiin kaupungiksi 1992. Artjärven kunta liitettiin Orimattilan kaupunkiin 2011. Maakirjakylät Hatsina, Heinämaa, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki (Malluks), Niemi, Niinikoski, Pakaa, Pennala (Suonsulku), Ruha, Sairakkala, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Uusikylä, Wehkala, Wiljamaa, Viljaniemi, Wirenoja Naapuriseurakunnat Artjärvi , Hollola , Iitti , Kärkölä , Lahti , Myrskylä , Mäntsälä , Nastola , Pukkila Papisto Kuningas antoi autiotilan kirkkoherran virkataloksi 26.7.1636. Kirkkoherran virkataloon kuului Latolan tila, joka oli erään William Muhlin lahjoittama. Asiasta kuninkaan päätökset 1672 ja 1682, maaherran päätös 23.8.1744 sekä tuomiokapitulin pöytäkirjassa 13.5.1767, 14.11.1767 ja 20.2.1768. Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.2.1729 ja se vahvistettiin 28.2.1732. Papiston palkasta tehtiin suostumus 4.12.1734 sekä keisarin päätökset 26.8.1815, 4.12.1848, 9.6.1849 ja 10.5.1871. Seurakuntalaisten rakennusvelvollisuudesta kappalaisen virkataloon nähden Keisarillisen senaatin päätös 17.8.1876. Seurakunnan rakennuskassa saatiin myymällä metsää. Kirkkoherrat 1634–1639 Jacobus Georgii 1650–1657 Jacobus Magni Insulanus 1662–1676 Axelius Jonæ Orraeus 1675–1686 Johan Jacobi Tönnerus 1691–1694 Johan Jacobi Tönnerus 1686 Ericus Jordani Peuronius Nils Orraeus 1695–1707 Anders Axelii Orraeus 1708–1718 Anders A. Herkeparus 1718–1738 Gustaf Tönnerus , vanhempi 1734–1749 Gustaf Tönnerus , nuorempi 1750–1760 Olof Mjödh 1765–1793 Henrik Strömborg 1795–1803 Anders Vilhelm Hirn 1805–1809 Karl Henrik Enckell 1813–1843 Edvard Daniel Hartman 1845–1859 Johan Zacharias Lange 1861–1880 Johan Granholm 1882–1904 Viktor August Konsin 1905– Johannes Ilmanen Kappalaiset 1636 Sigfrid 1652–1659 Johannes Jacobi Tönnerus 1667 Thomas Ancherus , ei heikkoutensa vuoksi voinut hoitaa virkaansa 1645–1650 Jacobus Magni Insulanus 1662 Axelius Jonæ Orraeus 1675 Johannes Jacobi Tönnerus 1676–1694 Andreas Axelii Orraeus 1715–1716 Anders Andersson Orraeus , Hollolan kappalainen 1720–1734 Gustaf Tönnerus 1737–1752 Johan Ottelin 1754–1774 Gustaf Tönnerus , nuorin 1778–1797 Peter Sanngren 1798–1831 Petter Henrik Boisman 1832–1857 Sigfrid Sivén 1860–1862 Anders Nord 1864–1899 Johan Adolf Alopæus 1901– Konstantin Anshelm Virtanen Ylimääräiset papit 1680–1695 Gustav Tönnerus vanhin 1730– Mikael Lukander, apupappi 1749–1750 Carl Gustaf Melartopaeus , armovuodensaarnaaja 1750–luvun alku Joel Jacob Petrejus , kirkkoherran apulainen 1737– Matthias Ingman , vs. kappalainen, kollega 1757–1758 Johan Syvenius , kirkkoherran apulainen, siirrettiin heti Hollolan kirkkoherran apulaiseksi 1760 Erik Cadelin, armovudensaarnaaja, ei ilmeisesti saapunut lainkaan 1760–1763 Petter Sanngrén , armovuodensaarnaaja 1763–1765 Johan Wallenius , kirkkoherran apulainen 1774–1775 Israel Ståhlberg , armovuodensaarnaaja 1775– Daniel Lyra , kirkkoherran apulainen, kappalainen apulainen 1786–1795 Petter Henrik Boisman , apulainen, vs. kirkkoherra 1792–1793 Isak Recklin, kappalaisen apulainen 1793–1796 Matts Sunell , kappalaisen apulainen 1796– Emanuel Waldén , kappalaisen apulainen 1800–1803 Gustaf Steen , kirkkoherran apulainen 1803–1805 Georg Alvenius , vt. kirkkoherra 1807–1809 Jakob Abraham Hoffrén , kirkkoherran apulainen 1809–1813 Gustaf Adolf Brunou , armovuoden saarnaaja, kirkkoherran apulainen 1812–1824 Johan Arnell , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1818–1821 Efraim Hollmén , kappalaisen apulainen 1821–1830 Gustaf Henrik Krogerus , kappalaisen apulainen 1824–1825 Johan Rönn , kirkkoherran apulainen 1825–1832 Anders Fredrik Dyberg , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen, virkavapaan saarnaaja 1830–1832 Henrik Hellenius , kirkkoherran apulainen 1832–1838 Lars Erik Belitz , kirkkoherran apulainen 1832 Elis Samuel Nymalm , vt. kappalainen 1838–1845 Karl August Sahlberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1847–1860 Johan Didrik Lönnroth , kappalaisen apulainen, armovuoden saarnaaja 1857–1858 Aloys Jeremias Piispanen , kirkkoherran apulainen 1858–1861 Ulrik Siegberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1862 Adolf Ture Schulman , virkavapaasaarnaaja 1862 Alexander Vilhelm Lyra , armovuodensaarnaaja 1862–1864 Johan Adolf Alopæus , armovuodensaarnaaja 1880–1881 Johan Vilhelm Lindqvist , vt. kirkkoherra 1881–1882 Gustaf Adolf Vikman , välisaarnaaja 1897–1898 Hanno Pietari Yrjänäinen , kappalaisen apulainen 1898–1899 Ludvig Vilhelm Sjödstedt , kappalaisen apulainen 1899 Johan Emanuel Tuomala , vt. kirkkoherra 1899–1900 Edvard Emil Elenius , vt. kappalainen 1900–1901 Frans Adolf Rudanko , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1903 Frans Adolf Rudanko , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1904 Knut Fabian Holmberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1904–1905 Erik Vilhelm Hagfors , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Orimattilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tili- ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1869. Kansallisarkisto on digitoinut Orimattilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lapuan Yli-Nurmon kylän ja Ilmajoen Ala-Seinäjoen kylien asukkaat päättivät rakentaa yhteisen kirkkotuvan 1737 mutta kuningas antoi 12.9.1747 kieltävän vastauksen heidän anomukseensa saada oma kappalainen. Perustettiin Lapuan kappeliksi kuninkaan suostuttua anomukseen, kun papin palkkaussopimus oli tehty 14.8.1765. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1816. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 15.2.1879 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1884. Nurmon kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Seinäjoen kaupunkiin 2009. Muut nimet Nurmo, Yli-Nurmo, Över Nurmo Maakirjakylät Alanurmo, Haapakoski, Heikkola, Ikola, Kaukola, Kuivila, Nurmo, Palhojainen, Palo, Ruha, Tiistenjoki, Topparla, Tuurala Naapuriseurakunnat Alavus , Ilmajoki , Kuortane , Lapua , Peräseinäjoki , Seinäjoki , Ylistaro Papisto Sopimus papin palkkauksesta tehtiin 25.6.1765. Nurmolaisten velvollisuudesta ottaa osaa Lapuan kappalaisen palkkaamiseen maaherran päätös 17.2.1769 ja kuninkaan päätös 21.9.1774. Ojelmiston virkatalo lohkaistiin seurakunnan yhteisestä maasta. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 17.1.1845 ja 27.4.1871. Kirkkoherrat 1884–1890 Albert Emil Tallroth 1893–1898 Berndt Israel Söderman 1899–1908 Johannes Zakarias Hartman 1910– Isak Lot Roos Kappalaiset 1817–1832 Erik Henrik Holm 1834–1848 Johan Tamlander 1848–1870 Henrik Linderoos 1872–1884 Albert Emil Tallroth , virka lakkautettiin Saarnaajat 1766–1806 David Arelius 1808–1816 Jakob Cajanus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1803–1804 Kristian Gummerus , apupappi 1806–1808 Karl Gustaf Borenius , armovuodensaarnaaja 1815–1816 Jonas Gabriel Taxell , apupappi 1816–1817 Erik Henrik Holm , välisaarnaaja 1832–1834 Johan Tamlander , välisaarnaaja 1870–1871 Vilhelm Lindstedt , vt. kappalainen, Seinäjoen kappalainen 1871–1872 Klas Emil Hohenthal , vt. kappalainen 1891–1893 Eevertti Kustaa Forsman , vt. kirkkoherra 1898–1899 Aukusti Alfred Oravala , vt. kirkkoherra 1908 Eevertti Kustaa Koskimies , vt. kirkkoherra, Seinäjoen kirkkoherra 1908–1909 Bror Daniel Eklund, vt. kirkkoherra 1909– Juho Kustaa Saarento, vt. kirkkoherra Arkisto Nurmon seurakunnan rippi-, tili- ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1766. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1912. Kansallisarkisto on digitoinut Nurmon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Helsingin maaseurakunnan kappeli ainakin jo 1558. Seurakunta muodostui Helsingin pitäjän, Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon osista. Seurakunnan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo 1400-luvun lopulla. Erotettiin Helsingin maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1605, jolloin ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan. Seurakunnan vanha Pyhälle Martinukselle pyhitetty kirkko purettiin 1692 ja sen tilalle rakennettiin uusi. Seurakunta määrättiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston teologian professorin prebendaksi keisarillisella käskykirjeellä 30.4.1842. Professori Axel Fredrik Granfelt luopui prebendasta 5.6.1890 antamallaan päätöksellä 1.5.1891 lukien. Sipoon emäseurakuntaan kuulunut Tuusulan kappeli muodostettiin Helsingin pitäjän, Sipoon ja Nurmijärven osista 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Seurakuntaan kuulunut Hyvinkää perustettiin rukoushuonekunnaksi 1896 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1909. Muut nimet Nurmo Maakirjakylät Hyvinkää, Nurmijärvi (kirkonkylä), Klaukkala (Klöfskog), Korpi, Kytäjärvi, Leppälammi, Lepsämä, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Palojoki, Perttula (Bertby), Raala (Rådskog), Siippo, Uotila (Otby), Uusikylä, Walkjärvi Naapuriseurakunnat Espoo , Helsingin pitäjä , Hyvinkää , Tuusula , Vihti Papisto Kirkkoherran palkasta tehtiin7.6.1729 suostumus, joka vahvistettiin 28.2.1732 ja 4.12.1734. Maakauppiaiden kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 17.1.1878. Koulumestarin virka asetettiin kirkonkokouksen päätöksellä 13.6.1830 ja päätös vahvistettiin 4.4.1832. Kirkkoherrat 1605–1648 Josephus Canuti 1649–1668 Canutus Sigfridi Laevanus 1669–1670 Thomas Gestrinius 1676–1710 Samuel Erici Mechelænius 1724–1743 Thomas Kelsinius 1745–1755 Simon Majorin 1759–1778 Hans Henrik Barck 1781–1784 Adolf Erik Hedén 1786–1821 Johan Fabritius , ensin vt. kirkkoherra 1824–1841 Karl Isak Vallenius 1843–1846 Aron Gustaf Borg , professori 1848–1891 Axel Fredrik Granfelt , professori 1892– Karl Alfred Sadenius Kappalaiset 1566 Sigfrid Thomæ Manck 1600 Henricus 1636 Samuel 1668–1687 Johannes Petri Frondenius 1691–1695 Samuel Mechelaenius 1700–1724 Thomas Kelsinius 1724–1733 Erik Georgii Gramerus 1734–1745 Simon Majorin 1745–1767 Simon Caroli Saxelin 1768–1797 Fabian Gestrinius 1797–1803 Karl Grönholm 1804–1817 Johan Åkersten , ensin vt. kappalainen 1820–1823 August Granit 1824–1825 Fredrik Polén 1827–1843 Johan Fredrik Bergh 1844–1846 Johan Forsberg 1849–1883 August Tolpo 1885–1888 Robert Ferdinand Bergh 1889– Henrik Johan Pastinen Ylimääräiset papit 1801–1802 Daniel Ollberg , kirkkoherran apulainen 1803 Anders Johan Holmsten , kirkkoherran apulainen 1803–1804 Henrik Seleni , vt. kappalainen 1804 Peter Bucht , vt. kappalainen 1806 Johan Rönn , kirkkoherran apulainen 1815 Karl Isak Vallenius , vt. kirkkoherra 1815–1820 Anders Landgren , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1821–1824 Johan Gabriel Tuderus , virka– ja armovuodensaarnaaja 1823–1824 Karl Adolf Höckert , sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1825–1827 Otto Henrik Neovius , vt. kappalainen 1831–1836 Karl Gustaf Handolin , kirkkoherran apulainen 1836–1841 Karl Gustaf Bergstadi , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1840–1841 Erik Saurén , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1841–1843 Karl Johan Cederblad , kappalaisen apulainen 1842 Knut Öhman , välisaarnaaja 1843–1844 Karl Cedervaller , sijaiskirkkoherra 1843–1844 Johan Forsberg , välisaarnaaja 1843–1856 Gustaf Bernhard Mortimer Forstén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1846–1849 August Tolpo , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1856–1863 Johannes Vitikka , sijaiskirkkoherra 1863–1869 Otto Magnus Cantell , sijaiskirkkoherra 1869–1874 Emanuel Seppäläinen , sijaiskirkkoherra 1874–1877 Anders Pulkkinen , sijaiskirkkoherra 1877 Elias Paajanen , sijaiskirkkoherra 1877–1885 Karl Gustaf Forsblom , sijaiskirkkoherra 1883 Gustaf Alfred Nyholm , vt. kappalainen 1883–1889 Viktor August Nyberg , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1888 Vilhelm Mårtensson , vt. kappalainen 1888–1889 Nestor Nordling , vt. kappalainen 1889–1890 Oskar Vilhelm Weisman , sijaiskirkkoherra 1890–1892 Konstantin Helén , sijaiskirkkoherra 1906 Eevertti Pärnänen, kirkkoherran apulainen 1907–1908 Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran apulainen 1908 Väinö Edvard Raitala, kirkkoherran apulainen Arkisto Nurmijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1684, tilikirjat vuodesta 1718 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1880. Kirkkoherra Samuel Mechelaeniuksen kerrotaan vieneen kirkonkirjat Ruotsiin 1720. Isonvihan jälkeen rippikirjat puuttuvat vuosilta 1723–1744. Seurakunnan historiakirjat 1700-luvulta eivät ole säilyneet täydellisinä. Kansallisarkisto on digitoinut Nurmijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pielisjärven emäseurakunnan kappeliksi 1651, jolloin kreivi Per Brahe rakennutti kirkon Nurmekseen ja seurakuntaan sijoitettiin oma kappalainen. Venäläiset polttivat kirkon ja pappilan 26.8.1656. Erotettiin Pielisjärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 25.4.1810. Seurakunnasta siirrettiin kuuluvaksi Juukaan Raholanvaaran, Vaikon ja Vuokon kylät 1870, mutta Vuokon kylän Mönninvaara vasta 1874. Nurmeksen kauppalan perustamisesta annettiin keisarillinen käskykirje 5.12.1876. Seurakuntaan kuulunut Rautavaaran kappeli määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1894 ja ero toteutui 1908. Nurmeksen kylistä määrättiin vuonna 1849 muodostettavaksi Valtimon kirkkoherrakunta, joka aloitti toimintansa 1908. Nurmeksen kunta perustettiin 1901. Nurmeksen kauppala muodostettiin kaupungiksi 1974. Muut nimet Nurmis Maakirjakylät Elomäki, Haapakylä, Halmejärvi, Hirsiniemi, Höljäkkä, Jokikylä, Jänislehto, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo, Kuikkavaara, Kuohatti, Kynsisaari, Lipinlahti, Maanselkä, Mujejärvi, Nurmes, Pajukoski, Palojärvi, Petäiskylä, Porosaari, Rasimäki, Salmi (Kuokkastensalmi), Saramo, Sarvikylä, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Särkivaara, Ylikylä Naapuriseurakunnat Juuka , Kuhmo , Pielisjärvi , Rautavaara , Sotkamo , Valtimo Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus, joka vahvistettiin 19.8.1755 mutta sitä ei kuitenkaan noudatettu. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 17.12.1847. Kirkkoherran deputaatti 7,74 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kirkkoherrat 1813–1824 Adolf Henrik Winter 1828–1847 Aaron Wenell 1849–1866 Sigfrid Gustaf Kroijerus 1868–1879 Karl Ferdinand Pfaler 1881–1906 Karl Elis Roos 1908– Niilo Engelbert Vainio Kappalaiset –1659 Lauritsa Laurinpoika Hallitius 1690–1705 Erik Jockman 1705 Anders Zetræus – 1728 Pietari Mondelius 1728 Gabriel Osolander 1728–1771 Nils Depner 1773–1811 Salomon Savenius 1812–1836 Johan Georgii Lagus 1839–1848 Karl Hahl 1851–1858 Peter Johan Fredrik Brofeldt 1860–1894 Karl Johan Engelberg 1896–1909 Gustaf Adolf Rossander 1910– Aukusti Alfred Oravala Ylimääräiset papit 1809 Johan Mårten Strömmer , koulumestari ja kappalaisen apulainen 1809–1813 Stefan Igoni , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1820–1821 Anders Landgren , kirkkoherran apulainen 1821–1822 Filip Hellenius , kirkkoherran apulainen 1821–1823 Adam Rönnqvist , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1823–1825 Klas Anders Lindblad , kirkkoherran apulainen 1825–1826 Adam Rönnqvist , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1825–1829 Karl Adolf Höckert , sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen 1826–1837 Erik Adrian Nygren , välisaarnaaja, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1829–1832 Anders Johan Venell , kirkkoherran apulainen 1832–1835 Gustaf Adolf Svahn , kirkkoherran apulainen 1835–1836 Samuel Strömmer , kirkkoherran apulainen 1836–1838 Zakris Adolf Kroijerus , kirkkoherran apulainen 1837–1839 Olof Nevander , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1838–1839 Kristian Fredrik Gestrin , kirkkoherran apulainen 1839–1846 Bernhard Vilhelm Neiglick , kirkkoherran apulainen 1846–1853 Nils August Berghäll , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1848–1849 Johan Henrik Lagus , sijaiskirkkoherra 1848 Klas Veisell , pitäjänapulainen 1848 Erik Saurén , kirkkoherran sijainen 1853 Peter August Aschan , kirkkoherran apulainen 1853–1855 Knut Gustaf Reinhold Blåfield , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1857–1858 Karl Alfred Veckman , kappalaisen apulainen 1857–1862 Samuel Porthan , kirkkoherran apulainen 1858–1861 Knut Gustaf Reinhold Blåfield , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1862–1866 Nils August Berghäll , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1866 Knut Gustaf Reinhold Blåfield , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1879–1885 Karl Alexander Pfaler , apulainen, sijaiskirkkoherra 1884–1896 Herman Reinhold Damstén , apulainen 1886 Gustaf Adolf Rossander , kirkkoherran apulainen 1886–1892 Johan Viktor Savolainen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1888 Jooseppi Tolonen , kirkkoherran apulainen 1892–1893 Kaarlo Matti Huovinen , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Antero Juhani Räty , kirkkoherran apulainen 1895 Frans Erik Silander , kirkkoherran apulainen 1895–1896 Pekka Karhu , vt. kirkkoherra 1896–1902 Pekka Leskinen , vt. kirkkoherra, sijaiskirkkoherra 1902–1904 Robert Ylönen , vt. kirkkoherra 1904–1906 Aleksanteri Granholm , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Väinö Oskar Gustafsson, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Nurmeksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1777 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1921. Porokylän palossa 20.7.1891 kirkko, kellotapuli ja kirkonkylä paloivat. Lisäksi palossa tuhoutui myös seurakunnan apulaisen Herman Rienhold Damsténin asunto ja sen mukana muutamia historiakirjoja, esimerkiksi syntyneitten ja kastettujen luettelo 1880–1886. Kansallisarkisto on digitoinut Nurmeksen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Lohjan emäseurakunnan rukoushuonekuntana 1564, jolloin kirkkorakennus ainakin jo oli olemassa. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi noin 1640 ja tunnetaan Pyhän Jaakopin kappelin nimellä 1647–166. Erotettiin Lohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 9.3.1863, jolloin määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Tätä ei kuitenkaan mainita enää Keisarillisen senaatin päätöksessä 19.4.1896. Nummen kunta perustettiin 1863, kuntaan liitettiin osa Lohjan maalaiskunnasta 1945 ja kunta liitettiin Pusulan kunnan kanssa Nummi-Pusulan kunnaksi 1981. Muut nimet Nummis Maakirjakylät Haarla, Hakula, Heijala, Heimola, Huhti, Hyrsylä, Hyvelä, Jakova, Järvenpää, Jättölä, Korkeanoja, Kovela, Leppäkorpi, Luttula, Maikkala, Maskila (Willnäs), Mettula, Miemola, Millola, Mommola, Mäntsälä, Nummi, Näkkilä, Oinola, Oittila, Pälölä, Raati, Remala, Retlahti, Röhkölä, Salo, Saukkola, Seräjärvi, Sierla, Sitarla, Tavola, Warttila, Wivola, Yli-Immola Naapuriseurakunnat Kiikala , Lohja , Pusula , Sammatti , Somerniemi , Suomusjärvi , Vihti Papisto Kirkkoherrat 1891–1896 Viktor Emil Ahlstedt 1899– Gustaf Alfred Nyholm Kappalaiset 1722–1739 Erik Pahlman 1739–1784 Johan Polviander 1785–1786 Johan Lenström 1787–1798 Georg Domander 1802–1813 Karl Gustaf Gedda 1813–1850 Justus Domander 1852–1867 Matias Enroth Ylimäääräiset papit 1766– Johan Lenström , kappalaisen apulainen 1798 Gabriel Domander , kappalaisen apulainen 1795–1802 Justus Domander , apupappi, armovuodensaarnaaja 1827–1831 Samuel Hellgren , apupappi 1831–1834 Abraham Collin , apupappi 1834–1835 Peter Aulin , apupappi 1835–1839 Karl Samuel Forsberg , vs. kappalainen 1839–1851 Karl Erenius , vs. kappalainen, välisaarnaaja 1851–1852 Wilhelm Ahlroth , välisaarnaaja 1867–1873 Karl Erenius , vs. kappalainen, välisaarnaaja 1873–1885 Berndt Vilhelm Sjöroos , vt. kappalainen 1885–1891 Viktor Emil Ahlstedt , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1895–1898 Juhana Oskar Levänen , vt. kirkkoherra 1898–1899 Johan Oskar Kättö , vt. kirkkoherra Arkisto Nummen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1680, tilikirjat vuodesta 1758 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1959. Kansallisarkisto on digitoinut Nummen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ulvilan emäseurakunnan Ahlaisten kappelin alueelle saarnahuonekunnaksi, kun Noormarkun kylän asukkaat saivat 23.9.1736 luvan haudata kuolleita vuonna 1731 rakennetun kirkkotupansa viereen, jotta he välttyisivät vainajien kuljettamiselta pitkän matkan päähän emäkirkolle. Noormarkun, Ahlaisten ja Pomarkun seurakuntia varten asetettiin yhteinen kappalainen keisarin käskykirjeellä 24.9.1857. Erotettiin Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja omaksi pitäjäkseen Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.11.1861, jolloin Ahlainen ja Pomarkku liitettiin kuuluvaksi perustettuun emäseurakuntaan kappeleina. Noormarkun kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Porin kaupunkiin 2010. Seurakuntaan kuuluneista Ahlainen erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1893 ja Pomarkku 1899. Lassila perustettiin saarnahuonekunnaksi kirkkorakennuksen rakentamisen myötä 1850–1851 ja se sai luvan muodostaa itsenäisen kirkkoherrakunan 1922. Tämä lupa ja hanke kuitenkin raukesivat 1928. Muut nimet Norrmark Maakirjakylät Finby, Harhala, Harjakangas, Kairila, Karkunkylä, Lassila, Noormarkku, Palus, Rudanmaa, Söörmarkku, Torajärvi Naapuriseurakunnat Ahlainen , Kankaanpää , Kullaa , Lavia , Pomarkku , Pori , Ulvila Papisto Kirkkoherrat 1874–1908 Johan Stefan Tallqvist 1909– Oskar Daniel Paloheimo Kappalaiset 1750–1776 Georg Kuhlman 1777–1799 Elias Daniel Corpolander 1799–1819 Johan Wallenius 1821–1836 Alexander Reinhold Bergroth 1839–1850 Henrik Gustaf von Pfaler 1852–1857 Gustaf Adolf Sarin 1857–1873 Gustaf Ferdinand Johnsson , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1836–1839 Karl Fredrik Ramberg 1850–1852 Gustaf Ferdinand Johnsson 1905– Albin Hukkanen Ylimääräiset papit 1768–1777 Anders Liljelund , kappalaisen apulainen 1819–1821 Alexander Reinhold Bergroth , vt. kappalainen 1858–1866 Emil Teodor Gestrin , kappalaisen apulainen, Pomarkun ja Ahlaisten kappalainen 1873–1874 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kirkkoherra 1886 Karl Konstantin Aalto , kirkkoherran apulainen 1886–1898 Matti Eliel Castrén , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Isak Virtanen , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Frans Arvi Vasama , kirkkoherran apulainen 1901–1905 Heikki Jalmari Salokangas , kirkkoherran apulainen 1905–1909 Albin Hukkanen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1909 Johan Väinö Gustaf Vahervuori , vt. kirkkoherra Arkisto Noormarkun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1806 ja historiakirjat vuodesta 1805. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1772–1927. Kansallisarkisto on digitoinut Noormarkun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Hollolan emäseurakunnan kappeli. Keisari antoi kieltävät päätökset 6.7.1802 ja 27.12.1805 asukkaiden hakemukseen muodostaa oma kirkkoherrakunta ja pitäjä. Nastolan kappeli oli osa Nybyn nimismiehenpitäjää jo 1478 mutta kuului myöhemmin Hollolan pitäjään ainakin 1555. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.10.1860, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Nastolan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Lahden kaupunkiin 2016. Maakirjakylät Ahtiala, Arrajoki, Immilä, Koiskala, Kuivanto, Lankila (Vehkala), Nastola (kirkonkylä), Pyhäntaka, Ruuhijärvi (Järvi), Uusikylä (Nyby), Vanaja, Villähde Naapuriseurakunnat Asikkala , Heinola , Hollola , Iitti , Lahti , Orimattila Papisto Hollolan kirkkoherran velvollisuudesta ottaa osaa Nastolan apulaisen palkkaamiseen keisarillisessa käskykirjeessä 19.9.1806. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 6.10.1823. Virkatalon viljelty pinta-ala oli torpparien maat mukaan luettuina 186,76 hehtaaria 1890-luvun lopulla. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan pitäjänapulaisen virka lakkautettiin ja siihen sidotut palkkaedut lankesivat kirkkoherralle, jonka velvollisuudeksi tuli tarvittaessa palkata apulainen. Kirkkoherrat –1875 Vilhelm Carlsson 1878–1885 Karl Edvard Hagelberg 1886–1892 Frans Fritjof Vallenius 1892–1898 Natanael Borg 1899– Johan Fredrik Silvander Kappalaiset 1593 Georgius Simonius 1614–1630 Severinus Nicolai 1634–1663 Georgius Marci 1665–1668 Ericus Jordani Peuronius 1697–1713 Arvid E. Sortanus 1713–1727 Georg Tingander 1726–1740 Gregorius Bucht 1741–1783 Peter Henrik Boisman 1784–1829 Anders Norring 1830–1846 Gustaf Henrik Krogerus 1847–1862 Johan Hymander , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1861–1875 Anders Vinter 1876–1881 Robert Ferdinand Bergh 1891–1898 Konstantin Kalke , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1845–1849 Karl Gustaf Dahlgren , Hollolan kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1812–1814 Karl Gustaf Streng , kappalaisen apulainen 1814–1815 Karl Gustaf Ferrin , kappalaisen apulainen 1815–1816 Karl Gustaf Streng , kappalaisen apulainen 1816–1830 Tobias Jakob Ticcander , kappalaisen apulainen 1829 Karl Viktor Tavaststjerna , papin apulainen 1831–1832 Karl Adolf Lindholm , kappalaisen apulainen 1832–1834 Lars Romell , kappalaisen apulainen 1836 Karl Gustaf Parén , kappalasien apulainen 1836–1847 Alexander Krogerus , kappalaisen apulainen 1853–1854 Berndt Johan Henriksson , kappalaisen apulainen 1855–1856 Karl Mauritz Lagerstam , kappalaisen apulainen 1857–1861 Anders Vinter , papin apulainen 1875–1877 Elias Paajanen , vt. kirkkoherra 1882 Julius Immanuel Gummerus , vt. pitäjänapulainen 1885–1889 Karl Johan Lahtinen , vt. pitäjän apulainen, vt. kirkkoherra 1889–1891 Konstantin Kalke , vt. pitäjän apulainen 1898–1899 Elias Hyytiäinen , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1901–1903 Alfred Tanila , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Uuno Henrik Berndt Dufva , kirkkoherran apulainen 1904–1906 Karl Gustaf Emanuel Mosander , kirkkoherran apulainen 1906 Juhani Viikki , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Kaarle Johannes Kustaa Silvander , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Väinö Robert Konstantin Helle , kirkkoherran apulainen 1908–1909 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen 1909 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran apulainen Arkisto Nastolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1952. Kansallisarkisto on digitoinut Nastolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)