Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1540 ja tätä aiemmin lienee ollut osa Kangasalan emäseurakuntaa. Oriveden kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 1986.
Seurakuntaan kuuluneista Längelmäki ja Kuorvesi erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1640. Juupa perustettiin rukoushuonekunnaksi ja erotettiin Juupajoen kirkkoherrakunnaksi 1904. Eräjärvi perustettiin kappeliksi 1785 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi Kangasalasta Ruokosten, Sarkkilan ja Siitaman kylät 1920-luvulla.
Seurakunnan ensimmäinen kirkko paloi 2.2.1577. Toinen kirkko, jota kutsuttiin saarnatuvaksi, lienee purettu 1640-luvun loppupuolella. Kolmas kirkko valmistui noin 1650 ja se purettiin 1775. Neljäs kirkko valmistui 1775 mutta se paloi jo 2.9.1779. Viides kirkko valmistui 1781 ja se paloi 1958. Kuudes ja nykyinen kaarikirkko valmistui 1960.
Muut nimet
Orihvesi
Maakirjakylät
Aakkula, Eräjärvi, Haavisto, Holma, Koivuniemi, Kokkola, Laasola, Leinola, Lyytikkälä, Naappila, Neulaniemi, Oinasniemi, Onnistaipale, Orivesi, Padustaipale, Pajukanta, Pappila, Pehula, Penttilä (Bengtilä), Pitkäjärvi, Porvola (Borgerla), Päilahti, Rajalahti, Ruokoinen, Sarkkila, Savo, Siitama, Suomasema, Torittu, Unkila, Vehkalahti, Voitila, Yliskylä (Säyneenjoki)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 26.6.1752. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1649 kunnes virka lakkautettiin ja seurakuntaan asetettiin kappalaisen virka Keisarillisen senaatin päätöksellä 11.10.1860. Päätöksen mukaan kirkkoherran tuli pitää Juupassa apulaista, jonka palkaksi määrättiin 45 tynnyriä viljaa, joista maksettiin 23 tynnyriä 16 1/2 kappaa lakkautetusta pitäjänapulaisen palkasta ja loput kirkkoherralta. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 9.9.1869. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 11.10.1860 ja 25.9.1861.
Kirkkoherrat
1554–1560 Thomas
1560–1574 Jacobus Henrici Småråd (Smogrodh)
1575–1615 Laurentius Erici
1616–1618 Carolus Henrici Agricola
1618–1643 Petrus Jacobi Wanaeus
1643–1664 Josephus Petri Gummerus
1665–1667 Jacobus Bertolli Lignipaeus
1669–1678 Johannes Petri Wanaeus
1678–1682 Henricus Josephi Gummerus
1684–1685 Daniel Laurentii Reuter
1687–1694 Josephus Olai Lauraeus
1694–1722 Johan Utter
1723–1746 Johan Wanaeus
1748–1771 Anders Salovius
1773–1808 Erik Lencqvist
1811–1814 Abraham Perander
1817–1824 Johan Utter
1826–1844 Johan Henrik Levan
1848–1853 Anders Gustav Lilius
1856–1862 Josef Ahonius
1865–1879 Anders Gustaf Cajanus
1880–1911 Edvard Fritjof Reinius
1914–1918 Uno Henrik Berndt Paunu (Dufva)
1919–1934 Johan Gabriel (Kaapo) Kostia (Lindell)
1935–1955 Harald (Harri) Daniel Pennanen
Kappalaiset
–1557 Johannes
1566–1567 Mikael
1580–1593 Olavus Jacobi
1597–1601 Johan Eskilinpoika
1605–1629 Laurentius Jacobi
1630–1634 Jacobus Petri Wanaeus
1635–1640 Matthias Petri Wanaeus
1640–1669 Johannes Petri Wanaeus
1669–1678 Henricus Josephi Gummerus
1679–1718 Johan Johaninpoika Wanaeus
1718–1721 Gabriel Pacchalenius
1722–1737 Samuel Salovius
1737–1764 Johan Utter
1765–1774 Johan Utter
1774–1806 Samuel Salovius
1808–1816 Johan Gustaf Wanochius
1819–1853 Jakob Johan Salovius
1857–1858 Gustav Adolf Sarin
1865–1870 Adolf Cedberg
1871–1906 Henrik Fritiof Boisman
1907–1919 Johan Gabriel Kostia (Lindell)
1920–1935 Harald (Harri) Daniel Pennanen
1936–1964 Jalmari Ignatius Aarnio
Pitäjänapulaiset
1638–1640 Johannes Petri Wanaeus
1649–1657 Simon Clementis Mulinus
1657–1669 Henricus Josephi Gummerus
1670–1679 Johannes Johannis Wanaeus
1679–1689 Henricus Sigfridi Carmelinus
1690–1712 Henrik Henrikinpoika Gummerus
1713 Samuel Salovius
1714–1718 Gabriel Pacchalenius
1722–1737 Johan Utter
1737–1752 Lars Forselius
1752–1765 Johan Utter
1769–1778 Isak Utter
1778–1797 Johan Tenlenius
1798–1819 Jakob Johan Salovius
1819–1839 Anders Gustaf Lilius
1839–1844 Fredrik Johan Colerus
1847–1864 Johan Gyllenberg, virka lakkautettu.
Ylimääräiset papit
1745– Karl Winter, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1749–1752 Johan Utter, kappalaisen apulainen
1754–1756 Johan Fabrilius, kappalaisen apulainen
1758– Thomas Rikberg, kappalaisen apulainen
1760– Samuel Salovius, kirkkoherran apulainen
1778 Johan Tenlenius, vt. pitäjänapulainen
1782– Kristian Lencquist, kirkkoherran apulainen
1790–1791 Anders Salovius, kirkkoherran apulainen
1794– Jakob Johan Salovius, kirkkoherran apulainen
1798–1816 Per Gustaf Rikberg, kirkkoherran apulainen
1805–1808 Matias Hallenius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1814–1819 Anders Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen
1820–1826 Karl Gustaf Mellberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1830–1845 Karl Johan Levan, kirkkoherran apulainen
1830–1832 Adolf Vilhelm Levan, kappalaisen apulainen
1843–1845 Moses Runsten, kirkkoherran apulainen
1844–1846 Johan Oskar Boisman, pitäjänapulainen, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen
1845–1846 Karl August Tallgren, sijaiskirkkoherra
1846–1849 Per Edvard Åberg, sijaiskirkkoherran apulainen
1846–1848 Karl Johan Indrén, kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja
1849–1856 Fredrik Julius Lilius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1859–1860 Henrik Fritjof Boisman, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1860–1862 Berndt Robert Rikberg, vt. kappalainen
1862–1865 Henrik Fritjof Boisman, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1864–1865 Karl August Möller, armovuodensaarnaaja
1870–1871 Arvid Lundén, vt. kappalainen
1877–1878 Karl Oskar Fontell, kirkkoherran apulainen
1878–1880 Anselm Nyström, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1894–1895 Juho Aleksi Peltonen, kirkkoherran apulainen
1895–1897 Heikki Vuori, kirkkoherran apulainen
1900–1903 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen, kirkkoherran apulainen
1903 Uno Ivar Vallenius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1905 Uno Ivar Vallenius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1903 Fabian Kalervo, vt. kirkkoherra
1904 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen
1904–1905 Aukusti Mikko Pukkila, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1906–1907 Jalmari Nikolai Vuorela, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1907–1909 Artturi Emil Lehtinen, vt. kirkkoherra
1909– Kustaa Emil Erander, vt. kirkkoherra
Arkisto
Oriveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat ja historiakirjat vuodesta 1619. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1619–1932.
Kansallisarkisto on digitoinut Oriveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit