Alkuaan ilmeisesti Pernajan emäseurakunnan kappeli, sillä paikkakunnalla sijainneen Taasian kartanon mainitaan kuuluneen Pernajan kappeliin 1351. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ennen 1380. Ahvenkosken (Abborfors) kalastuksesta maksoi Turun piispa neljänneksen kuninkaalle, kunnes piispa Hemming vapautettiin tästä verosta 1357. Turun piispalla oli puolet vielä tästä kalastuksesta 1422, mutta kunnes kuningas Kustaa Vaasan aikana tämä joutui kruunulle. Venäläisten 1500-luvulla ryöstämää vanhaa kirkkoa korjasi valtaneuvos Lorentz Creutz 1671, jolla oli patronaattioikeus seurakunnassa. Seurakunnasta erotettiin Ruotsinpyhtään, Elimäen ja Anjalan seurakunnan Turun rauhassa 1743. Ruotsinpyhtään Haaviston ja Vastilan kylät liitettiin kuuluvaksi Pyhtään kuntaan 2010. Muut nimet Pyttis Kylät Ahvenkoski, Heinlahti, Hinkaböle, Hirvikoski (Österhirvikoski), Itäkirkonkylä, Itämyllykylä, Kiviniemi (Lillkuppis), Länsikirkonkylä, Länsikylä (Västerkuppis), Länsimyllykylä, Loosari, Malmi, Munapirtti, Pirttinuora, Purola, Siltakylä (Storkuppis), Tuuski Naapuriseurakunnat Elimäki, Kymi, Ruotsinpyhtää Papisto Sen maan Smedbackan tilasta, joka ennen oli kuulunut pappilaan, antoi kuningas takaisin 18.6.1575. Valtaneuvos Lorentz Creutz lahjoitti 1/4 veromaata Westerkyrkbystä kappalaisen virkataloksi 13.6.1652 ja tämän jälkeen Creutz-suvulla oli patronaattioikeus seurakunnassa 1650-luvun valtiopäiväpäätöksen mukaan, kunnes kunigas palautti oikeuden kruunulle 1693. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 23.10.1766. Pyhtäätä ja koko Viipurin lääniä varten vahvisti keisarillinen hallitseva senaatti papiston palkat 25.9.1869. Voisaatavista Viipurin kuvernementin kanslian päätös 31.8.1777 ja lohikymmenyksistä senaatti Pietarissa 12.4.1804. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätöksissä 16.10.1848 ja 30.6.1848. Kappalaisen palkasta suostumus 21.5.1848 ja vahvistus 3.11.1848. Kappalaisen virkatalosta keisarillisen senaatin päätöksessä 3.11.1848 ja vapautuksesta uudisviljelystä 5.3.1869. Kappalaisen virka lakkautettiin kirkonkokouksen päätöksen 2.8.1881 mukaan ja virkatalo ja muut edut annettiin kirkkoherralle, joka jäi yksin hoitamaan seurakuntaa. Entisen kappalaisen virkataloon sijoitettiin kaksi kansakoulua. Kirkkoherrat 1434–1446 Jönis 1452 Karl Odygd 1457 Jop –1517 Olaus 1538– Anders 1547–1591 Henricus Jacobi 1583–1614 Martinus Henrici 1616 Justinus Stephani 1616–1626 Andreas Johannis Sculptorio (Carelius) 1629–1640 Andreas Matthiae 1641–1653 Petrus Jonae Girss 1655–1671 Nicolaus Lindormi 1674–1697 Johannes Martini Gråå 1697–1701 Johannes Johannis Gråå 1701–1713 Jakob Nicolai Printz 1723–1746 Andreas Johannis König 1746–1753 Jonas Solitander 1756–1769 Johan Solitander 1771–1785 Gustaf Bergstein 1787–1804 Fabian Bergstein 1804–1827 Samuel Nordström 1829–1834 Fredrik Rönnbäck 1835–1873 Adolf Fredrik Cremer 1875–1882 Karl Gustaf Vivolin 1883–1906 Karl Fredrik Blomqvist 1908– Vilhelm Mårtenson Kappalaiset 1557 Olaus Sigfrid 1571 Nicolaus Laurentii 1582 Martinus 1593 Johannes Andreae 1593–1611 Henricus Martini 1613–1615 Just 1613–1618 Hans 1614–1617 Johan Sigfridi 1616–1618 Hieronymus 1618 Carolus 1620 Anders Hattulanius 1624–1628 Jochim 1627 Henrik 1637– Arvidus Johannis Viberg 1641 Samuel Thomae 1646–1649 Claudius Henrici 1653–1683 Iisak Abrahaminpoika Nirkko 1655–1673 Jöran Eschilli 1675–1682 Arvidus Henrici Rosæus 1683– 1705 Iisak Iisakinpoika Nirkko 1688–1711 Erik Niscelius 1711–1722 Arvid Rosaeus 1723–1735 Georg Wallgren 1735–1746 Jonas Solitander 1753–1756 Johan Solitander 1759–1767 Samuel Salén 1768–1782 Peter Gestrin 1785–1787 Fabian Bergstein 1788–1795 Samuel Orrström 1795–1804 Samuel Nordström 1805–1820 Josef Mäklin 1821–1832 Sigfrid Sivén 1833–1840 Johan Stenius 1840–1848 Johan Henrik Gestrin 1850–1864 Fredrik Häyrén 1864–1877 Anders Ulrik Viksten 1878–1883 Karl Fredrik Blomqvist 1909– Erland Villehad Gyllenbögel Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1687 Mikael Norring, apulainen 1691–1697 Johannes Johannis Gråå, sijaiskirkkoherra 1694 Olaus Dufva, kirkkoherran apulainen 1721–1723 Andreas Johannis König, armovuodensaarnaaja 1730–1731 Fabian Gudsaeus, kirkkoherran apulainen 1732 Henrik Weckman, kirkkoherran apulainen 1732 Johan Weckman, kirkkoherran apulainen 1736 Erik Thun, kirkkoherran apulainen 1738 Anders Nordström, kirkkoherran apulainen 1741–1743 Georg Holmsten, kirkkoherran apulainen 1750–1753 Johan Solitander, kirkkoherran apulainen 1780–1785 Fabian Bergstein, kirkkoherran apulainen 1820–1821 Adam Höijer, välisaarnaaja 1820–1822 Gustaf Magnus Nordström, kirkkoherran apulainen 1827–1829 Lars Romell, välisaarnaaja 1833 David Arenius, välisaarnaaja 1834–1835 Johan Fredrik Svinhufvud, välisaarnaaja 1847–1850 Kristian Fredrik Gestrin, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1850–1853 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1857–1863 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1870–1872 Karl Axel von Pfaler, kirkkoherran apulainen 1872–1875 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1895 Emanuel Lamppu, kirkkoherran apulainen 1895–1896 Erland Villehad Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen 1896 Juhana Kustaa Sakkinen, kirkkoherran apulainen 1904 August Hjalmar Tranchant, vt. kirkkoherra 1905–1906 Emil Ferdinand Aarnio, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1906–1909 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Pyhtään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1743, tilikirjat vuodesta 1796 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Pyhtään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pedersören eli Pietarsaaren maaseurakunnan kappeliksi kuninaan myöntymyksellä 7.8.1771, jonka hän antoi Ylä-Purmon kylän asukkaiden 17.6.1769 tekemään sopimukseen kappalaisen palkasta ja virkatalosta. Seurakuntaan liitettiin Ala-Purmon kylä 25.10.1775. Erotettiin Pedersörestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1867. Purmon kunta liitettiin Pietarsaaren maalaiskuntaan 1977. Muut nimet Purmo Kylät Ala-Purmo, Nederpurmo, Yli-Purmo, Öfverpurmo, Överpurmo Naapuriseurakunnat Evijärvi, Jepua, Kortesjärvi, Pedersöre, Ähtävä, Uusikaarlepyy Papisto Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan "eger församlingen, sitt åtagande likmätigt, lägga ja underhålla gärdesgård kring bolets åkrar och ängar äfvensom ängslador samt att till bolets å andra sidan ån belägna åkerskifte utsläpa behöflig gädsel, hvarutom församlingen levererar till bolet 4 kubikmeter blandved från hvarje mantal alt på sätt härförinnan skett". Kirkkoherrat 1908–1915 Heikki Abraham Autero 1915–1916 Karl Armo von Essen 1916–1924 Oskar Ferdinand Sevelius 1925–1935 Paul Berndt Danielsson Kappalaiset 1774–1801 Anders Aspegren 1804–1842 Johan Henrik Juvelius 1844–1849 Edvard Svahn 1852–1861 Anders Törnudd 1861–1868 Vilhelm Ingman, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1801–1804 Gabriel Lagus, vt. kappalainen 1827–1829 Johan Vilhelm Sinius, kappalaisen apulainen 1829–1830 Kristofer Kullman, kappalaisen apulainen 1831–1835 Leonard Per Häggström, kappalaisen apulainen 1835 Johan Fredrik Färling, kappalaisen apulainen 1836–1841 Gustaf Henrik Ingman, kappalaisen apulainen 1841–1844 Fredrik Vilhelm Venman, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1848–1852 Gustaf Vilhelm Lybeck, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1868–1885 Johan Henrik Vijkberg, kappalaisen apulainen 1885–1886 Ivar Rudolf Forsman, kappalaisen apulainen 1886–1894 Johan Alarik Roos, kappalaisen apulainen 1894–1897 Johan Fredrik Olin, kappalaisen apulainen 1897–1905 Erik Gabriel Ljufström, kappalaisen apulainen 1905–1907 Anton Väinö Wartio, kappalaisen apulainen 1907 Frans Jalmari Vesenterä, kappalaisen apulainen Arkisto Purmon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1775 ja historiakirjat vuodesta 1774. Kansallisarkisto on digitoinut Purmon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Salon emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1671, jolloin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin. Salon papisto ja Rantsilan kappalainen pitivät täällä jumalanpalveluksia ainakin vielä 1688, ja Pulkkilaan sijoitettiin Siikajoen pitäjänapulainen 1691. Muodostettiin Salon kappeliseurakunnaksi 1702, ja kappalainen sai virkatalon kuninkaan päätöksellä 30.6.1730. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. Siirrettiin Siikajoen emäseurakunnan jaossa kappelina Piippolan seurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1845. Erotettiin Piippolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1899 ja ero toteutui 1906. Pulkkilan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Kestilän, Rantsilan ja Piippolan kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009. Kylät Hyvärilä, Junnonoja, Jylhänranta, Kirkonkylä, Koskenranta, Laakkola, Latvansydänmaa, Launola, Lusikkaperä, Niilessaari, Pulkkila, Viitanen, Vuorna (Vorna) Naapuriseurakunnat Haapavesi, Kestilä, Piippola, Rantsila Papisto Vuonna 1898 kappalaisen palkka edut olivat virkatalosta 500 markkaa, 102 kiloa voita, 48 hehtolitraa rukiita, 48 hehtolitraa ohraa, 84 markkaa juustoa ja leipää, 60 markkaa lihaa, päivätöistä 183 markkaa sekä 60 markkaa sportteleita. Kirkkoherrat 1907–1917 Vilho Kyyrö 1921–1925 Otto I. Lehtinen 1925–1941 Jaakko E. Kaakinen Kappalaiset 1698– Jacobus Forbus 1702–1716 Matthias Salonius 1724–1739 Johan Brandberg 1739–1748 Petter Schroderus 1749–1753 Samuel Anglén 1754–1774 Gustaf Bohm 1776–1795 Erik Elfgren 1796–1804 Elias Kranck 1807–1821 Jakob Frosterus 1824–1829 Henrik Vettberg 1832–1852 Anders Engelberg 1857–1864 Alexander Jakob Nyman 1868–1879 August Benjamin Calamnius 1879–1889 Nils August Berghäll 1890–1899 Lauri Arvid Itkonen 1900–1904 Matias Aleksander Nikkilä, virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1691–1698 Jacobus Forbus 1699–1702 Matthias Salonius Ylimääräiset papit 1748–1752 Jakob Simelius 1795–1798 Esaias Ravander 1804–1805 Olof Nils Tengman, virkavapaa saarnaaja 1805–1807 Erik Ganander, armovuodensaarnaaja 1812–1814 Johan Petterson, kappalaisen apulainen 1819–1820 Gustaf Alarik Frosterus, kappalaisen apulainen 1820–1824 Ernst Vilhelm Frosterus, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1827–1829 Vilhelm Österbladh, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1829–1832 Johan Jakob Ingman, armovuodensaarnaaja 1835 Berndt Ferdinand Cajanus, kappalaisen apulainen 1835–1839 Karl Johan Engelberg, kappalaisen apulainen 1841 Nils Fellman, kappalaisen apulainen 1842–1854 Karl Johan Engelberg, virka- ja armovuodensaarnaaja 1854–1857 Karl Johan Forsström, välisaarnaaja 1863 Nils Fellman, kappalaisen apulainen 1863–1865 Lars Schwarzenberg, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1865–1868 August Benjamin Calamnius, armovuodensaarnaaja 1882–1883 Julius Snellman, vs. kappalainen 1883–1886 Antti Heikkinen, vs. kappalainen 1886 Karl Gustaf Mustonen, vs. kappalainen 1886–1889 Kaarle Reetrikki Sorri, vs. kappalainen 1889–1890 Lauri Arvid Itkonen, vt. kappalainen 1899–1900 Kaarlo Oskari Laurila, vt. kappalainen 1903–1904 Jooseppi Lescelius, vt. kappalainen 1904–1906 Johan Vilhelm Snellman, vt. kappalainen 1905 Gunnar Edvard Ervast, vt. kappalainen 1905–1906 Samuel Vilhelm Renfors, vt. kappalainen 1906 Johan Vilhelm Snellman, vt. kappalainen 1906–1907 Rurik Calamnius, vt. kirkkoherra Arkisto Pulkkilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1930. Kansallisarkisto on digitoinut Pulkkilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Porvoon emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi saatuaan ensimmäisen oman kirkkorakennuksen 1606. Muodostettiin Askolan emäseurakunnan kappeliksi 15.5.1639, mutta Askolan kirkkoherrakunnan perustaminen peruttiin seuraavana vuonna ja Askolasta ja Pulkkilasta muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta, jolla oli yhteinen ensiksi mainitussa asunut kappalainen. Seurakunnan kirkko ryöstettiin 1742. Seurakunnan pappila, talli ja muut rakennuksen paloivat 23.6.1841. Erotettiin Porvoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 0.10.1896 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1900. Muut nimet Savijoki Kylät Kantele, Naarkoski, Pukkila, Savijoki, Syvänoja, Torpinkylä Naapuriseurakunnat Askola, Myrskylä, Mäntsälä, Orimattila Papisto Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätökset 4.4.1832, 18.4.1861 ja 21.10.1864. Kirkkoherrat 1900–1909 Johan Ivar Wallenius 1910–1923 Adolf Werner Kyrö 1923–1932 Toivo Emil Aaltio Kappalaiset 1687–1702 Samuel Frostman 1703–1710 Samuel Tönnerus 1717–1723 Anders Orræus 1726–1731 Jonas Frostman 1734–1769 Sigfrid Jerpenius 1772–1774 Erik Candelin 1784–1798 Lars Cairenius 1800–1806 Johan Bonberg 1807–1837 Henrik Ingell 1841–1843 Karl Fredrik Barck 1843–1848 Karl Alfred Nysten 1849–1862 Henrik Renqvist 1862–1880 Karl Ekman 1885–1899 Johan Ivar Wallenius, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1803–1804 Peter Johan Sundström, kappalaisen apulainen 1804–1807 Henrik Ingell, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1831–1832 Lars Romell, kappalaisen apulainen 1833–1834 Jonas Justén, kappalaisen apulainen 1837 Lars Peter Reinhold Hoffrén, kappalaisen apulainen 1837–1839 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1839–1841 Henrik Konstantin Corander, armovuodensaarnaaja 1842 Henrik Renqvist, kappalaisen apulainen 1842–1843 August Tolpo, kappalaisen apulainen 1848–1849 Gustaf Reinhold Blomqvist, välisaarnaaja 1878 Karl Julius Karsten, kappalaisen apulainen 1878–1879 Paavo Poutiainen, vt. kappalainen 1879 Adolf Tiainen, vt. kappalainen 1879–1880 Emil Ferdinand Murén, vt. kappalainen 1880–1881 Isak Artur Blom, vt. kappalainen, samalla Askolassa 1881–1885 Peter Alfred Eriksson, vt. kappalainen 1899–1900 Johan Ivar Wallenius, vt. kirkkoherra 1908 Juho Arvi Metsovaara, vt. kirkkoherra 1909 Akseli Alfons Kajanti, vt. kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja 1909–1910 Adolf Werner Kyrö, virka- ja armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1910 Toivo Kukkonen, vt. kirkkoherra 1911–1912 Oskar Vilhelm Lindberg, kirkkoherran apulainen 1915 Vilho Anselm Vuorela, vt. kirkkoherra Arkisto Pukkilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1702, tilikirjat vuodesta 1677 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1699–1924. Kansallisarkisto on digitoinut Pukkilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Iin emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ensimmäisen kirkkoherran valtakirjalla 26.2.1639, jonka kuningas vahvisti 13.10.1641. Tuolloin Hiltulan tila myönnettiin kirkkoherran virkataloksi ja kreivi Per Brahe antoi sille virkatalon oikeudet 30.3.1649. Seurakuntaan kuulunut Jokijärven rukoushuonekunta muodostettiin kappeliksi 1858 ja erotettiin itsenäiseksi Taivalkosken kirkkoherrakunnaksi 1879. Pudasjärvestä liitettiin osia perustettuun Ranuan emäseurakuntaan 1894 ja perustettuun Posion emäseurakuntaan 1908, joista ensiksi mainittu aloitti toimintansa 1917 ja viimeksi mainittu toteutui 1925. Pudasjärven kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2004. Seurakunnan ensimmäisen kirkon väitetään kirjallisuudessa rakennetun jo 1500-luvulla. Nykyinen kirkko rakennettiin arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantzin suunnitelmien mukaan 1781. Kirkon kellotapuli on kolmikerroksinen ja sen ulkoseinillä ovat ainoat tunnetut Mikael Toppeliuksen ulkomaalaukset vuosilta 1765–1766. Kirkko syttyi tuleen 7.8.1914, mutta palo saatiin estetyksi. Muut nimet Yli-Ii, Över Ijo Kylät Hetejärvi, Iinattijärvi, Jonku, Kollaja, Korpinen, Kurki, Kylät, Livo, Naamanka, Pudasjärvi, Puhos, Sarajärvi, Siurua, Sotkajärvi Naapuriseurakunnat Kuivaniemi, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski, Utajärvi, Ylikiiminki, Yli-Ii Papisto Seurakunnan nauriskymmenykset suoritettiin oravannahoissa vielä 1840-luvulla. Seurakunnan papiston oikeudesta hyväkseen kaksinkertaiset virkavuodet annettiin kuninkaallinen päätös 3.9.1800, mutta oikeus lakkautettiin keisarillisella käskykirjalla 30.6.1847. Katekeetta tai papiston virallinen apulainen määrättiin asetettavaksi keisarillisella käskykirjeellä 3.4.1840, ja hänet määrättiin hoitamaan Jokijärven rukoushuonetta, jonka rakentamiselle Pudasjärven Kurjen kylään annettiin armollinen lupa 22.6.1842. Entinen kappalaisen virkatalo Parkkila vaihdettiin Lievetmursun tilaan keisarillisella käskykirjeellä 1.12.1837. Keisarillisen Senaatin päätöksen 16.1.1858 mukaan seurakunnan tuli itse palkata katekeetta, jos sellaiselle opettajalle oli tarve. Kirkkoherrat 1639–1666 Josephus Josephi Palmannus 1667–1685 Daniel Danielis Anglenius 1686–1688 Samuel Samuelis Lithovius 1689–1691 Johan Wegelius 1691–1706 Johannes Olai Keckman 1707–1726 Ericus Frosterus 1727–1737 Barthold Ervast 1739–1740 Johan Brandberg 1742–1761 Samuel Johannis Keckman 1763–1785 Erik Castrén 1786–1809 Johan Frosterus 1811–1824 Isak Montin 1825–1838 Abraham Montin 1838–1846 Elias Efraim Alcenius, ensin vt. kirkkoherra 1850–1854 Herman Magnus Inberg 1855–1867 Lars Herman Laurin 1870–1871 Robert Vilhelm Montin 1872–1880 Karl Immanuel Hällfors 1883–1889 Karl Abiel Heikel 1892–1901 Viktor Alfred Virkkula 1902–1917 Emil Thauvón 1918–1941 Juho Kipinä Kappalaiset 1639 Josephus Josephi Palmannus, vanhempi 1639–1666 Josephus Josephi Palmannus, nuorempi 1667 Daniel Anglenius 1667–1777 Andreas Palmannus 1678–1791 Johannes Keckman 1691–1725 Daniel Danieli Anglenius 1725–1733 Gabriel Ståhlberg 1733–1777 Jeremias Stenius 1778–1809 Gabriel Petri Calamnius 1811–1838 Johan Henrik Kranck 1843–1850 Herman Magnus Inberg 1851–1870 Robert Vilhelm Montin 1870–1871 Johan Immanuel Bergh 1873–1878 Gustaf Adolf Snellman 1879–1905 Paavo Martikainen 1905–1910 Oskar Immanuel Heikel 1910–1928 Arvid Esaias Ruuskanen, virka lakkautettiin 1922 Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1806–1811 Efraim Wilhelm Snellman, kappalaisen apulainen, armovuoden saarnaaja 1836–1843 Gustaf Vilhelm Appelgren, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1848–1851 Karl Johan Forsström, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1867–1869 Nils August Berghäll, armovuodensaarnaaja 1869–1870 Kristian Kekoni, armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1732–1733 Mikael Forsberg, kirkkoherran apulainen 1732–1733 Jeremias Stenius, kirkkoherran apulainen 1744–1750 Kristian Henrik Keckman, kirkkoherran apulainen 1752–1765 Anders Hägg, kirkkoherran apulainen 1757–1765 Isak Stenius, kappalaisen apulainen 1766–1771 Lars Samuel Keckman, kappalaisen apulainen 1772–1777 Johan Thurin, kappalaisen apulainen 1779–1786 Karl Saxa, kirkkoherran apulainen 1805–1809 Johan Pettersson, kirkkoherran apulainen 1806–1811 Efraim Wilhelm Snellman, kappalaisen apulainen 1809 Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen 1824–1825 Ernst Vilhelm Frosterus, välisaarnaaja 1827–1829 Julius Kristian Becker, kirkkoherran apulainen 1829–1832 Erik August Montin, kirkkoherran apulainen 1833–1836 Erik August Montin, kappalaisen apulaisen sijainen 1836–1843 Gustaf Vilhelm Appelgren, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1846–1848 Robert Vilhelm Montin, välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen 1848–1851 Karl Johan Forsström, armovuoden saarnaaja, välisaarnaaja 1854–1855 Oskar Elis Petterson, välisaarnaaja 1867 Karl Alfred Calamnius, vt. kirkkoherra 1871–1872 Johan Gustaf Sipilä, vt. kirkkoherra ja kappalainen 1878–1879 Gustaf Edvard Nyman, vt. kappalainen 1889–1892 Jonas Eliel Snellman, vt. kirkkoherra Arkisto Pudasjärven seurakunnan rippikirjat alkavat 1700-luvun alusta, tilikirjat vuodesta 1679 ja historiakirjat vuodesta 1686. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1666–1930. Kansallisarkisto on digitoinut Pudasjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan pitäjänä ainakin jo 1442. Seurakunta erotettiin Sysmän emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1465 ja se sai oman kirkkoherran ehkä jo 1471. Seurakunnan kirkko on ollut Pyhän Birgitan nimikko. Kuhmoinen kuului seurakuntaan kappelina ainakin 1540–1639 ja uudelleen 1741–1860. Padasjoen kunta perustettiin 1865. Muut nimet Padasjoki Maakirjakylät Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystälä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako, Virmaila Naapuriseurakunnat Asikkala , Kuhmalahti , Kuhmoinen , Lammi , Luopioinen , Sysmä Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 14.2.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732 ja 14.12.1734. Palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.3.1819. Uusi suostumus tehtiin 28.8.1853 ja se vahvistettiin 5.11.1853. Palkasta Keisarillisen senaatin päätös 27.5.1875. Kirkkoherrat 1497 Henricus 1553 Jöns 1560–1561 Peter 1566–1573 Barholdus Matthiae 1575 Ludvik 1578 Ludvik 1578–1601 Thomas Matthiae 1606 Jakob Georgii 1607–1620 Thomas Ardreae 1632 Bernhard Thomae 1634 Bernhard Thomae 1634–1639 Matias Michaelis 1642–1650 Matias Laurentii 1655 Gregorius Gregorii 1662–1670 Abraham Nicolai 1674–1682 Erik Griip 1689 Johan Hindersson 1691–1710 Sakari Colliander 1712 Anders Hirn 1723–1734 Anders Orraeus 1734–1741 Simon Mulinus (Molin) 1742–1770 Aaron Limatius 1743 Aaron Limatius 1771–1795 Joakim Clewe 1797–1800 Fabian Gestrin 1803–1811 Anders Vilhelm Hirn 1814–1849 Jakob Lindeqvist 1852–1860 Adolf Reinhold Lang 1862–1868 Magnus Ingman 1871–1897 Gabriel Lindeqvist 1899–1901 Frans Oskar Kekoni 1905–1907 Jakob Schroderus 1908 Kanutus Onni Nyström , nimitettiin, mutta ei astunut virkaan 1910 1910–1942 Kaarlo Albert Lauri 1944– Tauno Abraham Virolainen Kappalaiset 1560 Ludvik 1614 Andreas Petri 1636 Johannes Bartholdi 1637 Anders 1639 Anders 1655 Abraham Nicolai 1658 Abraham Nicolai 1662–1670 Georgius Aeschilli 1675–1684 Peter Martini Uronius 1692 Peter Martini Uronius 1684–1692 Erik Wirilander 1707–1740 Gustaf Arrhenius 1740–1765 Matias Svedelius 1766–1787 Johan Molin 1789–1805 Arvid Adolf Arvidsson 1806–1808 Karl Johan Grahn 1810–1828 Gustaf Steen 1828–1849 Jakob Johan Lindeqvist 1850–1871 Gabriel Lindeqvist 1871–1878 Frans Fritjof Ferdinand Cavén 1878–1882 Gustaf Erander 1883–1889 Jakob Alexander Sievo 1892–1902 Nestor Nordling 1902–1927 Uuno Vilhelm Raekallio (Hagelberg) , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1732–1738 Mathias Svedelius 1743 Mathias Tammelin, ylioppilas 1747 Samuli Aspholm 1747 Adam Arenius, sotilaspappi 1748 Arvid Ekedahl 1753–1756 Mathias Tapenius 1756 Topias Tikander 1757 Petrus Sandgren 1764 Johan Molin , maisteri 1765–1769 Johan Andersin 1767–1772 Georg Wallgren 1774 Carl Streng , sotilaspappi 1781–1786 Stephan Björnholm 1786–1788 Johan Labbarth 1783–1794 Henrik Gustaf Åkerman 1794–1803 Georg Alvenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1807–1818 Samuel Grönqvist , kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1849 Paul Urbin , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1851–1852 Paul Urbin , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1850–1851 Karl Ekman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1851 Malakias Faler , armovuodensaarnaaja 1901–1905 Otto Edvard Lahtinen , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1803–1810 Gustaf Steen , kirkkoherran apulainen 1805–1806 Erik Engman , vt. kappalainen 1818–1825 Johan Ihlström , kirkkoherran apulainen 1825–1828 Jakob Johan Lindeqvist , kirkkoherran apulainen 1829–1841 Johan August Albrekt Appelroth , kirkkoherran apulainen 1841 Gabriel Lindeqvist , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1841–1843 Alexander Asp , kirkkoherran apulainen 1843–1850 Gabriel Lindeqvist , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1860–1862 Johan Adolf Alopaeus , välisaarnaaja, vt. kappalainen 1882–1883 Oskar Vilhelm Oksanen , vt. kappalainen 1889–1892 Viktor Pusa , vt. kappalainen 1901–1902 Nestor Norling , vt. kirkkoherra 1902 Johan Gabriel Lindell , vt. kirkkoherra 1909 Uno Ivar Valaanne , vt. kirkkoherra Arkisto Padasjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1772 ja historiakirjat vuodesta 1739. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1929. Pappilan palossa 7.7.1831 tuhoutui suuri osa vanhinta arkistoa, muun muassa luettelot syntyneistä ja kastetuista 1697–1738, vihitystä 1723–1738, kuolleista ja haudatuista 1697–1738 sekä lastenkirja vuodesta 1713. Sisällissodan aikana pidettiin seurakunnan kirkossa hevoisia, alttaritaulu lävistettiin, sakaristossa hävitettiin noin 3000 rippileipää, sakariston lämmitysuunissa poltettiin osa kirkon arkistosta ja kirkon kellarista vietiin kaikki rippiviini. Kirkko kellotapuleineen paloi 6.4.1924 perustuksiaan myöden ja palossa tuhoutui vanhoja tilikirjoja ja kuulutuksia. Kansallisarkisto on digitoinut Padasjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Maarian emäseurakunnan kappeliksi 1580. Lakkautettiin ja liitettiin perustettuun Vahdon emäseurakuntaan Keisarillisen senaatin 30.5.1893 päätöksellä, jonka mukaan asukkailla oli oikeus käyttää omaa kirkkoaan niin kauan kuin tahtoivat kuitenkaan laiminlyömättä Vahdon kirkon ylläpitämistä omalta osaltaan. Erotettiin Vahdosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901 mutta ero toteutui vasta 1937. Paattisten kunta perustettiin 1937 ja liitettiin Turun kaupunkiin 1973. Muut nimet Paattis, Paattiskorpi Maakirjakylät Alakylä, Auvainen, Auvaismäki, Hiisi, Iskoinen, Joenperä, Kinnarla, Kreivilä, Paavola, Paijula, Poso, Tekkala, Tiipilä, Törmäinen, Ullainen, Uro, Viikala, Vääntelä Naapuriseurakunnat Aura , Lieto , Maaria , Rusko , Vahto Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeet 6.3.1863 ja 28.4.1881. Kirkkoherrat 1937– Paavo Eero Ketola Kappalaiset 1722–1730 Simon Cannelin 1730–1735 Mikael Qvarnberg 1736–1765 Gregorius Chryselius 1767–1783 Johan Jakob Erling 1784–1790 Johan Enlund 1791–1804 Arvid Paulin 1804–1817 Abraham Paulin 1819–1830 Matias Malmberg 1833–1849 Karl Gustaf Salovius 1850–1857 Gottfrid Lagerström 1850–1860 Adolf Lindman 1863–1870 Anton Grönholm 1871–1879 Gustaf Alfred Lönnmark , virka lakkautettiin 1901 Ylimääräiset papit 1765–1767 Johan Jakob Erling , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1790–1793 Matthias Mendelin , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1830–1833 Karl Gustaf Salovius , armovuodensaarnaaja 1849–1850 Adolf Lindman , välisaarnaaja 1857–1859 Karl Alfred Sadenius , välisaarnaaja 1861–1863 Erik Rautell , välisaarnaaja 1870–1871 Gustaf Julius Ahlman , vt. kappalainen, myös Prunkkalassa 1879–1883 Alexander Ahlstedt , vt. kappalainen, Vahdon kapplainen 1883–1887 Karl Evert Silvander , vt. kappalainen 1887–1892 Adam Edvard Iwendorff , vt. kappalainen 1892–1903 Pekka Räsänen , vt. kappalainen 1903–1905 Kaarlo Julius Kalpa , vt. kappalainen 1906–1909 Otto Erhard Ojanne, vt. kappalainen, myös Vahdon vt. kirkkoherra 1909–1912 Eemil Frithiof Hippoltus Laurila , vt. kappalainen, Vahdon kirkkoherra 1910–1911 Kustaa Lauri Nurmi, vt. kappalainen 1911 Kustaa Johannes Vilen, vt. kappalainen 1912–1914 Einar Johannes Kangasmaa, vt. kappalainen 1914 Eemil Frithiof Hippoltus Laurila , vt. kappalainen, Vahdon kirkkoherra 1915–1916 Johan Hjalmar Alve, vt. kappalainen 1916–1917 Kaarle Ignatius Haunio, vt. kappalainen, Vahdon kirkkoherra 1917–1921 Kosti Aarnio Aleksi Kankainen, vt. kappalainen 1921–1923 Frans Väinö Johannes Tuomola, vt. kappalainen 1923–1926 Kaarle Ignatius Haunio, vt. kappalainen, Vahdon kirkkoherra 1924–1925 Gustaf Johannes Borg, vt. kappalainen, apupappi 1925–1928 Juho Fredrik Vehanen, vt. kappalainen 1928 Edvin Theodor Schönberg, vt. kappalainen, Vahdon kirkkoherra 1928–1932 Väinö Herman Perälä, vt. kappalainen, lehtori 1928 Edvin Theodor Schönberg, Vahdon kirkkoherra 1932–1937 Paavo Eero Ketola Arkisto Paattisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1713 ja historiakirjat vuodesta 1694. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1934. Kansallisarkisto on digitoinut Paattisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Orisbergin eli Orismalan rautatehdas perustettiin Isonkyrön seurakunnan alueelle 1659. Tehdas muodostettiin itsenäiseksi tehdasseurakunnaksi 1828 sillä ehdolla, että tehdas rakentaa oman kirkon ja palkkaa oman papin. Tehdasseurakunta lakkautettiin ja yhdistettiin Isonkyrön emäseurakuntaan 1869. Muut nimet Orismala Naapuriseurakunnat Isokyrö Papisto Tehdasseurakunnan saarnaaja toimi samalla tehtaan koulun opettajana. Myöhemmin entisessä seurakunnassa ei ollut vakinaisia saarnavuoroja mutta Ilmajoen papisto saarnasi paikalla noin neljä kertaa vuodessa. Saarnajat 1830–1836 Frans Mikael Toppelius 1839–1847 Herman Malmberg 1849–1862 Ture Birger Vegelius, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1836–1839 Herman Malmberg, vt. saarnaaja 1847–1849 Ture Birger Vegelius, vt. saarnaaja 1862–1867 Henrik August Vegelius, vt. saarnaaja Arkisto Orisbergin tehdasseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1831, tilikirjat vuodesta 1760 ja historiakirjat vuodesta 1831. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1760–1871. Kansallisarkisto on digitoinut Orisbergin tehtaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Oulun emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi oman kirkon valmistuttua 1665. Kirkkoa pidettiin uhrikirkkona ja uhrin kantoivat merimiehet sekä kauppiaat etenkin Tahvanan päivänä. Turun hovioikeus lausui tyytymättömyytensä asiasta 14.8.1735 ja tuomiokapituli käski rovasti Lithoviusta hävittämään mainitun tavan 10.11.1735. Uhraamisen lisäksi seurakunnassa sanotaan harjoitetun myös taikauskoa kuten kirkossa ja kirkkomaalla valvomista, niin kutsuttuja Jumalan tuomioita sekä näkyjä ja ilmestyksiä. Vaikka Oulun pitäjässä oli vuodesta 1665 kolme kappalaista, kaksi Muhoksella ja yksi emäseurakunnassa, ei Oulunsalossa pidetty jumalanpalveluksia vuoden 1688 ilmoituksen mukaan kuin joka toinen sunnuntai. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 23.6.1830. Oulunsalon ja Kempeleen yhdistämisestä annettiin käskykirje 24.10.1844 mutta yhdistyminen ei toteutunut. Erotettiin Oulusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli oli esittänyt Oulun seurakunnan jakamista Oulun, Oulujoen ja Oulunsalon kirkkoherrakuntiin 26.1.1904 . Oulunsalon kunta perustettiin 1886 ja liitettiin Oulun kaupunkiin 2013. Maakirjakylät Korpi, Oulunsalo, Oulunsuu, Pikkarla, Sanginjoki Naapuriseurakunnat Hailuoto , Kempele , Lumijoki , Oulu, Oulujoki , Siikajoki Papisto Oulun emäseurakunnan pitäjänapulainen sijoitettiin seurakuntaan 1761. Suostumus kappalaisen palkasta vahvistettiin 2.10.1804 ja uudelleen Keisarillisen senaatin päätöksellä 12.3.1869. Kirkkoherrat 1911–1950 Johan Nikolai Merenheimo Pitäjänapulaiset 1722–1724 Simon Solinus 1761–1791 Petter Kjellin 1792–1804 Henrik Wettberg , virka lakkautettiin Kappalaiset 1804–1824 Henrik Wettberg (Vettberg) , entinen pitäjänapulainen 1826–1843 Johan Erik Bergstedt 1845–1854 Berndt Enok Ingman 1855–1857 Johan Bäckvall 1858–1868 Gustaf August Montin 1871–1877 Henrik Edvard Schroderus 1879–1880 Nils Johan Laamanen 1885–1891 Kaarlo Huotari 1892–1903 Anton Jacklin 1904–1911 Johan Nikolai Merenheimo (Mecklin) , virka lakkautettiin 1904 Ylimääräiset papit 1824–1826 Johan Erik Bergstedt , vt. kappalainen 1843 Julius Abraham Vidgren , vt. kappalainen 1843–1845 Berndt Enok Ingman , vt. kappalainen 1854–1855 Johan Bäckvall , vt. kappalainen 1857–1858 Karl Jakob Keckman , vt. kappalainen 1868–1871 Henrik Krank , vt. kappalainen Kempeleessä 1877–1879 Nils Johan Laamanen e Lukander , vt. kappalainen 1883–1885 Kaarlo Huotari , vt. kappalainen 1891–1892 Anton Jacklin , vt. kappalainen Arkistot Oulunsalon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1733, tilikirjat vuodesta 1719 ja historiakirjat syntyneiden, vihittyjen osalta vuodesta 1723 ja kuolleiden vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1719–1950. Osa seurakunnan arkistosta tuhoutui kirkon palaessa ukkosentulesta 14.6.1882. Kansallisarkisto on digitoinut Oulunsalon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Oulun jakamattoman emäseurakunnan jaossa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin esittettyä Oulun seurakunnan jakamista Oulun, Oulujoen ja Oulunsalon kirkkoherrakuntiin 26.1.1904. Ero toteutui Oulujoen oman kirkon rakentamisen myötä 1908 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1909. Aiemmin emäseurakunnassa oli ollut oma kappalainen maaseurakuntaa varten vuodesta 1670. Maaseurakunnalla oli myös omat kirkontilit ja kirkonkassa ainakin vuodesta 1750. Oulujoen kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Oulun kaupunkiin 1965. Muut nimet Oulun pitäjä, Uleå socken Maakirjakylät Kiviniemi, Korpi, Oulunsuu, Pikkarala, Sanginjoki (Sankijoki) Naapuriseurakunnat Haukipudas , Kempele , Kiiminki , Muhos , Oulu , Oulunsalo , Tyrnävä , Ylikiiminki Papisto Kirkkoherrat 1909– Erik Pesonen Ylimääräiset papit 1908–1909 Aale Johannes Sariola, vt. kirkkoherra Arkisto Oulujoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1895. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1915. Oulun pitäjällä eli maaseurakunnalla oli omat rippikirjat vuodesta 1722 ja erilliset historiakirjat osana Oulun kaupunkiseurakunnan historiakirjoja vuodesta 1859. Maaseurakunnan kirkonkirjat lukeutuivat emäseurakunnan kirkonarkistoon aikana Oulujoen seurakunnan perustamiseen saakka. Kansallisarkisto on digitoinut Oulujoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)