top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pudasjärvi

Päivitetty: 13. toukok.


Rajakartta: Pudasjärvi

Alkuaan Iin emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ensimmäisen kirkkoherran valtakirjalla 26.2.1639, jonka kuningas vahvisti 13.10.1641. Tuolloin Hiltulan tila myönnettiin kirkkoherran virkataloksi ja kreivi Per Brahe antoi sille virkatalon oikeudet 30.3.1649. Seurakuntaan kuulunut Jokijärven rukoushuonekunta muodostettiin kappeliksi 1858 ja erotettiin itsenäiseksi Taivalkosken kirkkoherrakunnaksi 1879. Pudasjärvestä liitettiin osia perustettuun Ranuan emäseurakuntaan 1894 ja perustettuun Posion emäseurakuntaan 1908, joista ensiksi mainittu aloitti toimintansa 1917 ja viimeksi mainittu toteutui 1925. Pudasjärven kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2004.


Seurakunnan ensimmäisen kirkon väitetään kirjallisuudessa rakennetun jo 1500-luvulla. Nykyinen kirkko rakennettiin arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantzin suunnitelmien mukaan 1781. Kirkon kellotapuli on kolmikerroksinen ja sen ulkoseinillä ovat ainoat tunnetut Mikael Toppeliuksen ulkomaalaukset vuosilta 1765–1766. Kirkko syttyi tuleen 7.8.1914, mutta palo saatiin estetyksi.


Muut nimet

Yli-Ii, Över Ijo


Kylät

Hetejärvi, Iinattijärvi, Jonku, Kollaja, Korpinen, Kurki, Kylät, Livo, Naamanka, Pudasjärvi, Puhos, Sarajärvi, Siurua, Sotkajärvi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnan nauriskymmenykset suoritettiin oravannahoissa vielä 1840-luvulla. Seurakunnan papiston oikeudesta hyväkseen kaksinkertaiset virkavuodet annettiin kuninkaallinen päätös 3.9.1800, mutta oikeus lakkautettiin keisarillisella käskykirjalla 30.6.1847. Katekeetta tai papiston virallinen apulainen määrättiin asetettavaksi keisarillisella käskykirjeellä 3.4.1840, ja hänet määrättiin hoitamaan Jokijärven rukoushuonetta, jonka rakentamiselle Pudasjärven Kurjen kylään annettiin armollinen lupa 22.6.1842. Entinen kappalaisen virkatalo Parkkila vaihdettiin Lievetmursun tilaan keisarillisella käskykirjeellä 1.12.1837. Keisarillisen Senaatin päätöksen 16.1.1858 mukaan seurakunnan tuli itse palkata katekeetta, jos sellaiselle opettajalle oli tarve.


Kirkkoherrat

1639–1666 Josephus Josephi Palmannus

1689–1691 Johan Wegelius

1707–1726 Ericus Frosterus

1727–1737 Barthold Ervast

1739–1740 Johan Brandberg

1763–1785 Erik Castrén

1786–1809 Johan Frosterus

1811–1824 Isak Montin

1825–1838 Abraham Montin

1838–1846 Elias Efraim Alcenius, ensin vt. kirkkoherra

1855–1867 Lars Herman Laurin

1883–1889 Karl Abiel Heikel

1902–1917 Emil Thauvón

1918–1941 Juho Kipinä


Kappalaiset

1639 Josephus Josephi Palmannus, vanhempi

1639–1666 Josephus Josephi Palmannus, nuorempi

1667–1777 Andreas Palmannus

1678–1791 Johannes Keckman

1725–1733 Gabriel Ståhlberg

1733–1777 Jeremias Stenius

1879–1905 Paavo Martikainen

1910–1928 Arvid Esaias Ruuskanen, virka lakkautettiin 1922


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1806–1811 Efraim Wilhelm Snellman, kappalaisen apulainen, armovuoden saarnaaja

1836–1843 Gustaf Vilhelm Appelgren, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1848–1851 Karl Johan Forsström, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1867–1869 Nils August Berghäll, armovuodensaarnaaja

1869–1870 Kristian Kekoni, armovuodensaarnaaja


Ylimääräiset papit

1732–1733 Mikael Forsberg, kirkkoherran apulainen

1732–1733 Jeremias Stenius, kirkkoherran apulainen

1744–1750 Kristian Henrik Keckman, kirkkoherran apulainen

1752–1765 Anders Hägg, kirkkoherran apulainen

1757–1765 Isak Stenius, kappalaisen apulainen

1766–1771 Lars Samuel Keckman, kappalaisen apulainen

1772–1777 Johan Thurin, kappalaisen apulainen

1779–1786 Karl Saxa, kirkkoherran apulainen

1805–1809 Johan Pettersson, kirkkoherran apulainen

1806–1811 Efraim Wilhelm Snellman, kappalaisen apulainen

1809 Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen

1824–1825 Ernst Vilhelm Frosterus, välisaarnaaja

1827–1829 Julius Kristian Becker, kirkkoherran apulainen

1829–1832 Erik August Montin, kirkkoherran apulainen

1833–1836 Erik August Montin, kappalaisen apulaisen sijainen

1836–1843 Gustaf Vilhelm Appelgren, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1846–1848 Robert Vilhelm Montin, välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen

1848–1851 Karl Johan Forsström, armovuoden saarnaaja, välisaarnaaja

1854–1855 Oskar Elis Petterson, välisaarnaaja

1867 Karl Alfred Calamnius, vt. kirkkoherra

1871–1872 Johan Gustaf Sipilä, vt. kirkkoherra ja kappalainen

1878–1879 Gustaf Edvard Nyman, vt. kappalainen

1889–1892 Jonas Eliel Snellman, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Pudasjärven seurakunnan rippikirjat alkavat 1700-luvun alusta, tilikirjat vuodesta 1679 ja historiakirjat vuodesta 1686. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1666–1930.


Kansallisarkisto on digitoinut Pudasjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

145 katselukertaa

Comentários


Hae

bottom of page