Perustettiin Saarijärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun lupa rukoushuoneen rakentamisesta Pylkänmäelle annettiin armollisella kirjeelä 23.12.1858. Rukoushuone rakennettiin 1860 ja se vihittiin käyttöön 9.10.1864. Saarnahuonekuntaan tuli kuulumaan osia Saarijärven emäseurakunnasta ja Karttulan kappeliseurakunnasta. Erotettiin Saarijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 18.1.1898 ja ero toteutui 1914. Pylkönmäen kunta perustettiin 1914 ja liitettiin Saarijärven kaupunkiin 2009.
Kylät
Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala, Pääjärvi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Palkkausjärjestyksessä 18.1.1898 säädettiin, että kirkkoherra nauttii virkatalonansa kruunun antamaa metsäpalstaa ja seurakunnan tuli tämän lisäksi hankkia sopivalla paikalla oleva erityinen tila virkataloksi. Kirkkoherra sai heikon palkkansa lisäyksenä nauttia korot 25000 markan pääomasta, joka seurakunnalle annettiin Saarijärven emäseurakunnan virkatalojen metsärahastosta.
Kirkkoherrat
1915–1923 Heikki Repo
1925–1949 Kaarle Albert Leikola (Leidenius)
Ylimääräiset papit
1900–1904 Johan Oskar Kättö, kirkkoherran viran väliajansaarnaaja
1904–1907 Johan Gabriel Kostia (Lindell), kirkkoherran viran väliajan saarnaaja
1907–1909 Jalmari Nikolai Vuorela, väliajansaarnaaja
1909–1912 Gustaf Immanuel Harvio (Hoffrén), väliajansaarnaaja
1912–1914 Aukusti Halla-Seppälä (Pukkila), vt. kirkkoherra
1914 Vilhelm Laurila, vt. kirkkoherra
1923–1925 Simo Keranto (Gerlander), vt. kirkkoherra
Arkisto
Pylkönmäen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1900.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Pylkönmäen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.