Alkuaan ilmeisesti Pernajan emäseurakunnan kappeli, sillä paikkakunnalla sijainneen Taasian kartanon mainitaan kuuluneen Pernajan kappeliin 1351. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ennen 1380. Ahvenkosken (Abborfors) kalastuksesta maksoi Turun piispa neljänneksen kuninkaalle, kunnes piispa Hemming vapautettiin tästä verosta 1357. Turun piispalla oli puolet vielä tästä kalastuksesta 1422, mutta kunnes kuningas Kustaa Vaasan aikana tämä joutui kruunulle. Venäläisten 1500-luvulla ryöstämää vanhaa kirkkoa korjasi valtaneuvos Lorentz Creutz 1671, jolla oli patronaattioikeus seurakunnassa. Seurakunnasta erotettiin Ruotsinpyhtään, Elimäen ja Anjalan seurakunnan Turun rauhassa 1743. Ruotsinpyhtään Haaviston ja Vastilan kylät liitettiin kuuluvaksi Pyhtään kuntaan 2010.
Muut nimet
Pyttis
Kylät
Ahvenkoski, Heinlahti, Hinkaböle, Hirvikoski (Österhirvikoski), Itäkirkonkylä, Itämyllykylä, Kiviniemi (Lillkuppis), Länsikirkonkylä, Länsikylä (Västerkuppis), Länsimyllykylä, Loosari, Malmi, Munapirtti, Pirttinuora, Purola, Siltakylä (Storkuppis), Tuuski
Naapuriseurakunnat
Papisto
Sen maan Smedbackan tilasta, joka ennen oli kuulunut pappilaan, antoi kuningas takaisin 18.6.1575. Valtaneuvos Lorentz Creutz lahjoitti 1/4 veromaata Westerkyrkbystä kappalaisen virkataloksi 13.6.1652 ja tämän jälkeen Creutz-suvulla oli patronaattioikeus seurakunnassa 1650-luvun valtiopäiväpäätöksen mukaan, kunnes kunigas palautti oikeuden kruunulle 1693.
Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 23.10.1766. Pyhtäätä ja koko Viipurin lääniä varten vahvisti keisarillinen hallitseva senaatti papiston palkat 25.9.1869. Voisaatavista Viipurin kuvernementin kanslian päätös 31.8.1777 ja lohikymmenyksistä senaatti Pietarissa 12.4.1804. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätöksissä 16.10.1848 ja 30.6.1848. Kappalaisen palkasta suostumus 21.5.1848 ja vahvistus 3.11.1848.
Kappalaisen virkatalosta keisarillisen senaatin päätöksessä 3.11.1848 ja vapautuksesta uudisviljelystä 5.3.1869. Kappalaisen virka lakkautettiin kirkonkokouksen päätöksen 2.8.1881 mukaan ja virkatalo ja muut edut annettiin kirkkoherralle, joka jäi yksin hoitamaan seurakuntaa. Entisen kappalaisen virkataloon sijoitettiin kaksi kansakoulua.
Kirkkoherrat
1434–1446 Jönis
1452 Karl Odygd
1457 Jop
–1517 Olaus
1538– Anders
1547–1591 Henricus Jacobi
1583–1614 Martinus Henrici
1616 Justinus Stephani
1616–1626 Andreas Johannis Sculptorio (Carelius)
1629–1640 Andreas Matthiae
1641–1653 Petrus Jonae Girss
1655–1671 Nicolaus Lindormi
1674–1697 Johannes Martini Gråå
1697–1701 Johannes Johannis Gråå
1701–1713 Jakob Nicolai Printz
1723–1746 Andreas Johannis König
1746–1753 Jonas Solitander
1756–1769 Johan Solitander
1771–1785 Gustaf Bergstein
1787–1804 Fabian Bergstein
1804–1827 Samuel Nordström
1829–1834 Fredrik Rönnbäck
1835–1873 Adolf Fredrik Cremer
1875–1882 Karl Gustaf Vivolin
1883–1906 Karl Fredrik Blomqvist
1908– Vilhelm Mårtenson
Kappalaiset
1557 Olaus
Sigfrid
1571 Nicolaus Laurentii
1582 Martinus
1593 Johannes Andreae
1593–1611 Henricus Martini
1613–1615 Just
1613–1618 Hans
1614–1617 Johan Sigfridi
1616–1618 Hieronymus
1618 Carolus
1620 Anders Hattulanius
1624–1628 Jochim
1627 Henrik
1637– Arvidus Johannis Viberg
1641 Samuel Thomae
1646–1649 Claudius Henrici
1653–1683 Iisak Abrahaminpoika Nirkko
1655–1673 Jöran Eschilli
1675–1682 Arvidus Henrici Rosæus
1683– 1705 Iisak Iisakinpoika Nirkko
1688–1711 Erik Niscelius
1711–1722 Arvid Rosaeus
1723–1735 Georg Wallgren
1735–1746 Jonas Solitander
1753–1756 Johan Solitander
1759–1767 Samuel Salén
1768–1782 Peter Gestrin
1785–1787 Fabian Bergstein
1788–1795 Samuel Orrström
1795–1804 Samuel Nordström
1805–1820 Josef Mäklin
1821–1832 Sigfrid Sivén
1833–1840 Johan Stenius
1840–1848 Johan Henrik Gestrin
1850–1864 Fredrik Häyrén
1864–1877 Anders Ulrik Viksten
1878–1883 Karl Fredrik Blomqvist
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1687 Mikael Norring, apulainen
1691–1697 Johannes Johannis Gråå, sijaiskirkkoherra
1694 Olaus Dufva, kirkkoherran apulainen
1721–1723 Andreas Johannis König, armovuodensaarnaaja
1730–1731 Fabian Gudsaeus, kirkkoherran apulainen
1732 Henrik Weckman, kirkkoherran apulainen
1732 Johan Weckman, kirkkoherran apulainen
1736 Erik Thun, kirkkoherran apulainen
1738 Anders Nordström, kirkkoherran apulainen
1741–1743 Georg Holmsten, kirkkoherran apulainen
1750–1753 Johan Solitander, kirkkoherran apulainen
1780–1785 Fabian Bergstein, kirkkoherran apulainen
1820–1821 Adam Höijer, välisaarnaaja
1820–1822 Gustaf Magnus Nordström, kirkkoherran apulainen
1827–1829 Lars Romell, välisaarnaaja
1833 David Arenius, välisaarnaaja
1834–1835 Johan Fredrik Svinhufvud, välisaarnaaja
1847–1850 Kristian Fredrik Gestrin, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1850–1853 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1857–1863 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1870–1872 Karl Axel von Pfaler, kirkkoherran apulainen
1872–1875 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1895 Emanuel Lamppu, kirkkoherran apulainen
1895–1896 Erland Villehad Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen
1896 Juhana Kustaa Sakkinen, kirkkoherran apulainen
1904 August Hjalmar Tranchant, vt. kirkkoherra
1905–1906 Emil Ferdinand Aarnio, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1906–1909 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
Arkisto
Pyhtään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1743, tilikirjat vuodesta 1796 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1944.
Kansallisarkisto on digitoinut Pyhtään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.