top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pyhtää

Päivitetty: 13. toukok.


Rajakartta: Pyhtää

Alkuaan ilmeisesti Pernajan emäseurakunnan kappeli, sillä paikkakunnalla sijainneen Taasian kartanon mainitaan kuuluneen Pernajan kappeliin 1351. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ennen 1380. Ahvenkosken (Abborfors) kalastuksesta maksoi Turun piispa neljänneksen kuninkaalle, kunnes piispa Hemming vapautettiin tästä verosta 1357. Turun piispalla oli puolet vielä tästä kalastuksesta 1422, mutta kunnes kuningas Kustaa Vaasan aikana tämä joutui kruunulle. Venäläisten 1500-luvulla ryöstämää vanhaa kirkkoa korjasi valtaneuvos Lorentz Creutz 1671, jolla oli patronaattioikeus seurakunnassa. Seurakunnasta erotettiin Ruotsinpyhtään, Elimäen ja Anjalan seurakunnan Turun rauhassa 1743. Ruotsinpyhtään Haaviston ja Vastilan kylät liitettiin kuuluvaksi Pyhtään kuntaan 2010.


Muut nimet

Pyttis


Kylät

Ahvenkoski, Heinlahti, Hinkaböle, Hirvikoski (Österhirvikoski), Itäkirkonkylä, Itämyllykylä, Kiviniemi (Lillkuppis), Länsikirkonkylä, Länsikylä (Västerkuppis), Länsimyllykylä, Loosari, Malmi, Munapirtti, Pirttinuora, Purola, Siltakylä (Storkuppis), Tuuski


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Sen maan Smedbackan tilasta, joka ennen oli kuulunut pappilaan, antoi kuningas takaisin 18.6.1575. Valtaneuvos Lorentz Creutz lahjoitti 1/4 veromaata Westerkyrkbystä kappalaisen virkataloksi 13.6.1652 ja tämän jälkeen Creutz-suvulla oli patronaattioikeus seurakunnassa 1650-luvun valtiopäiväpäätöksen mukaan, kunnes kunigas palautti oikeuden kruunulle 1693.


Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 23.10.1766. Pyhtäätä ja koko Viipurin lääniä varten vahvisti keisarillinen hallitseva senaatti papiston palkat 25.9.1869. Voisaatavista Viipurin kuvernementin kanslian päätös 31.8.1777 ja lohikymmenyksistä senaatti Pietarissa 12.4.1804. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätöksissä 16.10.1848 ja 30.6.1848. Kappalaisen palkasta suostumus 21.5.1848 ja vahvistus 3.11.1848.


Kappalaisen virkatalosta keisarillisen senaatin päätöksessä 3.11.1848 ja vapautuksesta uudisviljelystä 5.3.1869. Kappalaisen virka lakkautettiin kirkonkokouksen päätöksen 2.8.1881 mukaan ja virkatalo ja muut edut annettiin kirkkoherralle, joka jäi yksin hoitamaan seurakuntaa. Entisen kappalaisen virkataloon sijoitettiin kaksi kansakoulua.


Kirkkoherrat

1434–1446 Jönis

1452 Karl Odygd

1457 Jop

–1517 Olaus

1538– Anders

1547–1591 Henricus Jacobi

1583–1614 Martinus Henrici

1616 Justinus Stephani

1616–1626 Andreas Johannis Sculptorio (Carelius)

1629–1640 Andreas Matthiae

1641–1653 Petrus Jonae Girss

1655–1671 Nicolaus Lindormi

1746–1753 Jonas Solitander

1756–1769 Johan Solitander

1771–1785 Gustaf Bergstein

1787–1804 Fabian Bergstein

1804–1827 Samuel Nordström

1829–1834 Fredrik Rönnbäck


Kappalaiset

1557 Olaus

Sigfrid

1571 Nicolaus Laurentii

1582 Martinus

1593 Johannes Andreae

1593–1611 Henricus Martini

1613–1615 Just

1613–1618 Hans

1614–1617 Johan Sigfridi

1616–1618 Hieronymus

1618 Carolus

1620 Anders Hattulanius

1624–1628 Jochim

1627 Henrik

1637– Arvidus Johannis Viberg

1641 Samuel Thomae

1646–1649 Claudius Henrici

1653–1683 Iisak Abrahaminpoika Nirkko

1655–1673 Jöran Eschilli

1683– 1705 Iisak Iisakinpoika Nirkko

1688–1711 Erik Niscelius

1711–1722 Arvid Rosaeus

1723–1735 Georg Wallgren

1735–1746 Jonas Solitander

1753–1756 Johan Solitander

1759–1767 Samuel Salén

1768–1782 Peter Gestrin

1785–1787 Fabian Bergstein

1788–1795 Samuel Orrström

1795–1804 Samuel Nordström

1805–1820 Josef Mäklin

1821–1832 Sigfrid Sivén

1833–1840 Johan Stenius

1850–1864 Fredrik Häyrén


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1687 Mikael Norring, apulainen

1691–1697 Johannes Johannis Gråå, sijaiskirkkoherra

1694 Olaus Dufva, kirkkoherran apulainen

1721–1723 Andreas Johannis König, armovuodensaarnaaja

1730–1731 Fabian Gudsaeus, kirkkoherran apulainen

1732 Henrik Weckman, kirkkoherran apulainen

1732 Johan Weckman, kirkkoherran apulainen

1736 Erik Thun, kirkkoherran apulainen

1738 Anders Nordström, kirkkoherran apulainen

1741–1743 Georg Holmsten, kirkkoherran apulainen

1750–1753 Johan Solitander, kirkkoherran apulainen

1780–1785 Fabian Bergstein, kirkkoherran apulainen

1820–1821 Adam Höijer, välisaarnaaja

1820–1822 Gustaf Magnus Nordström, kirkkoherran apulainen

1827–1829 Lars Romell, välisaarnaaja

1833 David Arenius, välisaarnaaja

1834–1835 Johan Fredrik Svinhufvud, välisaarnaaja

1847–1850 Kristian Fredrik Gestrin, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1850–1853 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1857–1863 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1870–1872 Karl Axel von Pfaler, kirkkoherran apulainen

1872–1875 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1895 Emanuel Lamppu, kirkkoherran apulainen

1895–1896 Erland Villehad Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen

1896 Juhana Kustaa Sakkinen, kirkkoherran apulainen

1904 August Hjalmar Tranchant, vt. kirkkoherra

1905–1906 Emil Ferdinand Aarnio, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1906–1909 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

 

Arkisto


Pyhtään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1743, tilikirjat vuodesta 1796 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1944.


Kansallisarkisto on digitoinut Pyhtään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

23 katselukertaa

Comentarios


Hae

bottom of page