Erotettiin Kiihtelysvaaran emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 5.7.1911, jolloin se määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi, ja ero toteutui 1925. Kirkko rakennettiin arkkitehti Yrjö A. Waskisen suunnitelmien mukaan 1928 ja kirkko vihittiin käyttöön 19.8.1928. Pyhäselän kunta perustettiin 1925 ja liitettiin Joensuun kaupunkiin 2009. Kylät Hammaslahti, Mulo, Voudinkylä Naapuriseurakunnat Joensuu, Kiihtelysvaara, Liperi, Rääkkylä, Tohmajärvi Arkisto Pyhäselän rippikirjat alkavat vuodesta 1923 ja historiakirjat vuodesta 1914. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Pyhäselän seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Hammarlandin emäseurakunnan kappelina ilmeisesti jo 1326 mutta viimeistään 1413. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka oli Pyhän Laurentiuksen nimikko, rakennettiin noin 1345. Kuningas antoi 15.4.1788 ensimmäiseen anomukseen erottaa seurakunta itsenäiseksi kieltävän vastauksen. Erotettiin Hammarlandista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1872. Muut nimet Åkerö Maakirjakylät Björnhufvud, Finbo, Kyrkoby, Marby, Signilskär, Storby, Torp, Öfverby Naapuriseurakunnat Hammarland Papisto Kirkkoherran palkka määrättiin keisarin käskykirjeessä 1.10.1872 Kirkkoherrat 1877–1891 Karl Alfred Konstantin Moliis 1892–1907 Ernst August Lundqvist 1906 Paul Gustaf Vikman 1909–1919 Erik August Göransson 1919–1920 Tor Ossian Backman 1920–1926 Viktor Emanuel Jansson 1926–1936 Johan Ludvig Wikman 1938 Nils Olof Anders Sandbacka 1938–1950 Carl Brage Liewendahl Kappalaiset 1581–1582 Johannes eli Hans, Hammarlandin ja Eckerön kappalainen 1586–1587 Per 1593–1597 Laurentius Matthiae 1625–1632 Johannes 1632–1642 Erlandus Andreae 1633–1638 Samuel 1660–1668 Petrus Bolmstadius 1667 Ericus 1670–1685 Petrus Araenius 1685–1687 Ericus Hammar 1688–1694 Salomon Alanus 1694–1734 Gustaf Hamnodius 1701–1707 Kristiern Björkroth 1712–1713 Gudmund Rothovius 1735–1759 Daniel Lindqvist 1761–1767 Isaac Immenius 1772 Gustaf Avellan 1775 Johan Henric Ahrenberg 1780–1804 Johan Åhlström 1804–1809 Magnus Tidström 1811–1843 Gustaf Söderlund 1844–1850 Isak Ericsson 1850–1857 Anders Gustaf Indrén 1858–1863 Josef Vilhelm Fontell 1863–1875 Karl Alfred Konstantin Moliis , virka lakkautettiin 1875 Ylimääräiset papit 1770–1772 Anders Silvanus , vt. kappalainen 1809–1811 Daniel Ekvall , armovuoden saarnaaja 1828–1831 Anders Magnus Jung , kappalaisen sijainen 1831–1837 Karl Erik Bergman , kappalaisen sijainen 1837–1838 Gustaf Henrik Sjödahl , kappalaisen sijainen 1838–1844 Isak Ericsson , kappalaisen sijainen, sittemmin vt. kappalainen 1857–1858 Gustaf Fredrinand Stenström , välisaarnaaja 1858 Elias Lilius , välisaarnaaja 1863 Karl August Möller , välisaarnaaja 1875–1877 Karl Alfred Konstantin Moliis , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1907–1909 Bengt Hjalmar Serenius, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Eckerön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1711, tilikirjat vuodesta 1785 ja historiakirjat vuodesta 1668. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1938. Kansallisarkisto on digitoinut Eckerön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Eckerön ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Alkuaan osa Kemin Lappia, josta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1675. Tällöin siihen kuuluivat myös Sodankylän ja Inarin alueet. Kahden kappalaisen asettaminen Kuusamoon ja Sodankylään mainitaan kuninkaallisessa päätöksessä 25.10.1688. Seurakunnan saamelaisten käännyttämisestä päätettiin 3.10.1723 ja asiaa varten asetettiin erillinen toimikunta valtiopäivillä 18.4.1739. Aluksi Kemin kirkkoherralle oli uskottu rovastintehtävät Lapinmaan seurakunnissa, mutta tuomiokapituli antoi 1758 luvan määrätä asiaa varten jonkin kontrahdin taitavimmista kirkkoherroista. Seurakunta siirrettiin Kemin rovastikunnasta Oulun rovastikuntaan keisarillisella käskykirjeellä 9.6.1849. Kuusamon kunta perustettiin 1868 ja muodostettiin kaupungiksi 2000. Seurakuntaan kuulunut Sodankylä perustettiin kappeliksi 1689 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Inari liitettiin kappelina Utsjoen emäseurakuntaan 1747. Kuolajärven käräjäkunta erotettiin ja liitettiin perustettuun Kemijärven emäseurakuntaan 1776. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Posion seurakuntaan 1908. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Torankijärven rannalle 1680. Kirkko ilmeisesti paloi 1692, jolloin määrättiin kannettavaksi kolehti "för den arme meeningheten i Lappmarken wedh Kuusamo" 2.7.1692. Seuraava kirkko valmistui 1694. Kuusamosta luovutettiin 1 653 neliökilometrin alue Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan. Alue käsitti kokonaan tai osittain Enojärven, Kenttiylän, Paanajärven, Pukarin, Tavajärven ja Vatajärven kylät. Kuusamolaisia evakuoitiin sotavuosina lähinnä Pudasjärven, Saloisten ja Yli-Iin alueille sekä Oulun eteläpuolisille paikkakunnille. Evakuoiduista noin 60 prosenttia palasi takaisin Kuusamoon 1944 välirauhan jälkeen. Maakirjakylät Alakitka, Heikkilä, Kirkonkylä, Lämsä, Posio, Poussu, Vasaraperä Naapuriseurakunnat Kuolajärvi , Posio , Salla , Suomussalmi , Taivalkoski Papisto Kuusamossa ja muissa Lapin seurakunnissa palvelleet papit saivat kuninkaan kirjeen 16.1.1757 mukaan oikeuden tulla kuninkaalle esitetyiksi kirkkoherroiksi johonkin kuninkaalliseen kirkkoherrakuntaan poislukien kaupungit ja sellaiset seurakunnat, joilla oli erioikeuksia. Kuusamon, Utsjoen ja Sodankylän kirkkoherroille suotiin vaaliehto- ja virkaylennysoikeus keisarin käskykirjeellä 30.5.1817. Oikeus ei kuitenkaan koskenut suurimpia tai ensimmäiseen luokkaan kuuluneita seurakuntia, elleivät kirkkoherrat olleet tunnettuja erinomaisesta opista ja taidosta. Mainitun käskykirjeen mukaan kirkkoherrat saivat hakemus- ja virkaoikeuden, jos olivat hoitaneet virkaansa taidolla ja innolla Lapissa Utsjoen kirkkoherrana kahdeksan vuotta, Sodankylän kirkkoherrana 10 vuotta tai Kuusamon kirkkoherrana 12 vuotta. Kirkkoherroilla oli myös kuninkaan 11.10.1792 suoma oikeus tulla tuomiokapitulin esittämäksi ja nimitettäväksi ansiollisuuden ja taidollisuuden mukaan. Nämä etuoikeudet vahvistettiin keisarin käskykirjeellä 30.6.1847. Kuitenkin armollisen kirjeen 31.12.1881 mukaan Kuusamon seurakunta sai oikeuden vastedes kutsua kirkkoherransa tuomiokapitulin kirkkolain säätämässä järjestyksessä tekemän ehdollepanon jälkeen vaalin kautta. Kirkkoherra sai keisarillisella käskykirjeellä 12.12.1816 myönnytyksen, että ne kruununkymmenykset, 40 tynnyriä ja yhdeksän ruplaa 60 kopeekkaa, jotka hän siihen asti oli saanut nauttia, tästä lähtien tulisivat hänelle vakinaiseksi palkaksi luetuiksi. Myöhemmin kuitenkin määrättiin, että kirkkoherran kruununtihunti, 65,92 hehtolitraa ohria sekä 33 markan 20 pennin kuljetusmaksu, oli vastaisuudessa peräytettävä vastikerahastoon. Kirkkoherran palkka oli Keisarillisen senaatin päätöksen 7.10.1880 mukaan 72 tynnyriä viljaa, yksi naula voita lehmältä, yksi leipä, yksi juusto sekä kuivattuja haukia ja lihaa joka talolta. Lisäksi yhteensä 700 markkaa virkatalosta, 32 markkaa 90 penniä rahassa, 1 122 kiloa voita, 59,36 hehtolitraa rukiita, 125,31 hehtolitraa ohraa, juuustoa ja leipää, lihaa 930 markkaa 50 penniä rahassa, pääsiäisrahaa 910 markkaa, maahanlaskulta lehminä 540 markkaa sekä 480 markkaa sportteleita. Kirkkoherran palkka oli rahassa yhteensä 7 300 markkaa. Keisarillisella käskykirjeellä 18.6.1828 säädettiin, että seurakuntaan asetettaisiin papiksi vihitty kiertävä lastenopettaja tai katekeetta. Tällä olisi 100 ruplan kruununpalkka, jota korotettiin 50 ruplalla käskykirjeellä 2.5.1845. Toinen katekeetta määrättiin vuodeksi 600 markan palkalla keisarillisella käskykirjeellä 9.10.1889 ja edelleen viideksi vuodeksi 5.10.1893. Kolmannesta katekeetasta keisarin käskykirje 1.9.1897. Kirkkoherrat 1675–1684 Gabriel Johannis Tuderus –1691 Henricius Cajanus 1691–1699 Samuel Julenius 1699–1716 Sigfridus Bonelius 1719–1733 Zacharias Forbus 1734–1746 Jacob Chydenius 1748–1784 Johan Alexandri Kranck 1784–1800 Johan Kranck 1801–1816 Eric Castrén 1817–1825 Abraham Montin 1825–1833 Johan Gustaf Costiander 1836–1870 Johan Gustaf Krank 1872–1875 Herman Ingman 1877–1880 Johan Lagus 1881–1894 Viktor Vilhelm Wichmann 1895– Antti Adolf Valtavaara (Gummerus) , ensin vt. kirkkoherra 1919–1950 Lauri Konstantin Eerola Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1799–1800 Gustaf Durchman 1894–1895 Pekka Rudolf Heikel Ylimääräiset papit 1747–1748 Petter Svebilius , vt. kirkkoherra 1759 Nils Fellman , vt. kirkkoherra 1759 Elias Lagus , kirkkoherran apulainen 1773–1774 Anders Törnudd , kirkkoherran apulainen 1774–1784 Johan Kranck , kirkkoherran apulainen 1783 Elias Kranck , kirkkoherran apulainen 1800–1801 Jakob Wichman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1801–1803 Johan Henrik Kranck , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1804–1812 Jakob Castrén , kirkkoherran apulainen 1812–1814 Mikael Österberg , kirkkoherran apulainen 1814–1815 Olof Vallin , kirkkoherran apulainen 1815–1816 Johan Nordberg , kirkkoherran apulainen 1816–1817 Johan Vilhelm Holmberg , kirkkoherran apulainen 1830–1840 Johan Fredrik Planting , kirkkoherran apulainen, katekeetta 1840–1873 Johan Gabriel Vilander , kirkkoherran apulainen, sijainen ja katekeetta 1858–1860 Anders Abraham Favorin , kirkkoherran sijainen 1875–1877 Nils Johan Lukander , virka- ja armovuodensaarnaaja 1875 Alfred Elieser Backman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1880–1881 Juho Tanskanen , välisaarnaaja 1890–1891 Juho Korhonen , kirkkoherran sijainen 1891–1893 Kaarle Reetrikki Sorri , vt. kirkkoherra 1894 Henrik Niiranen Arkisto Kuusamon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760, tilikirjat vuodesta 1755 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1957. Palosta, jossa vanhin arkisto näyttää tuhoutuneen, on ilmoitus pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 20.6.1760: "Förestältes nödwändigheten af de i wintras genom en wädelig eld obrukbare gjorde prästgårds spisars snara uplagander, hwartil en karl af hwart byalag blef unnämnd til den 29 hujus". Uuden pappilan kunnostamisesta päätettiin kokouksessa 8.4.1749: "Widtaltes om den nya Bygningen som under Hr Kyrckioherdens Chydenii tid och efter hans afwikning för 6 åhr sedan blifwit upsatt, men så illa och obeqwämt indelt, at man haft betänckande, om hon är wärd at inredas och fullbyggas; dock som socknen giordt sitt til och är oskyldig uti inrättningen, blef öfwerens kommit at byggningen skulle förfärdigas och hwar för sin andel skulle skaffa til materialier som behöfdes". Kokouksessa 29.7.1753 edelleen mainitaan: "Gafs af Pastore tilkänna hwad wid den nya Byggningen ännu stod at laga med antydan at det dagen derpå skulle blifwa wärkstält. åmintes om nödig reparation på den gamla Byggningen i synnerhet getäckningen med ny näfwer och takwed". Vanhasta pappilasta todetaan 17.4.1761: "Föreställtes huru bristfällig Prästegårds gamla byggning wore med begäran at den åtminstone skulle å nyo täckas, hwilket sochne männerna låfwade göra sedan arbetet följande dagen blifwit dem emellan tillbörligen utdelt". Palo sattui siis pappilan uudessa rakennuksessa kevättalvella 1760. Myöhemmän tiedon mukaan palossa ei tiettävästi tuhoutunut arkistoa. Aiemmin  9.4.1730 pappila oli sitä vastoin palanut nopeasti syttyen perustuksiaan myöten arkistoineen. Seurakunnan historiakirjat alkavat tämän aiemman palon jälkeisestä vuodesta 1730. Kansallisarkisto on digitoinut Kuusamon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Liperin emäseurakunnan kappeliksi Liperin Sysmän, Maljasalmen ja Viuruniemen kylistä sekä Kaavin Varislahden kylistä keisarillisella käskykirjeellä 6.10.1863. Seurakunta aloitti toimintansa käytännössä vasta 1878. Määrättiin erotettavaksi Liperistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 10.7.1879 ja ero toteutui 1901. Kuusjärveen liitettiin Liperin Rikkaranta 1921 sekä Kokonvaara ja Harmaasalo 1937. Seurakunnan pappilan ulkorakennukset paloivat saunaa lukuun ottamatta 1930, halkovaja ja aitta paloivat 1950 ja pappilan päärakennus paloi 1955. Uusi pappila rakennettiin Outokumpuun. Tämän myötä seurakunnan nimi muuttui Outokummun seurakunnaksi kauppalaksi muodostumisen yhteydessä 1968. Kuusjärven kunta perustettin 1865 ja muodostettiin Outokummun kauppalaksi 1968 ja kaupungiksi 1977. Muut nimet Outokumpu Maakirjakylät Liperi, Maarianvaara, Maljasalmi, Rikkaranta, Sotkuma, Sysmä, Taipale, Varislahti, Viuruniemi Naapuriseurakunnat Heinävesi , Kaavi , Liperi , Polvijärvi , Tuusniemi Papisto Kirkkoherrat 1902–1908 Frans Petter Vuornos 1909–1914 Anders Vartiainen 1917–1923 Vilho T. Laine 1924–44 Juuso Matias Taipale 1945– Pentti Virtaniemi Viralliset apulaiset 1940–1944 Pekka Pentti Erkamo 1944–1945 Vilho Ylijoki 1945–1952 Olavi Krogerus Ylimääräiset papit 1878–1887 Aukusti Koivisto , kirkkoherran apulainen 1887–1892 Aukusti Koivisto , vt. kappalainen 1892–1899 Klas Filip Järnefelt , vt. kappalainen 1899–1901 Kaarlo Reetrikki Sorri , vt. kappalainen 1901–1902 Gustaf Lennart Lilius , vt. kirkkoherra 1908–1909 Hille Elias Sipilä, vt. kirkkoherra 1916 Hannes Pihlamaa, armovuodensaarnaaja Arkisto Kuusjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1881. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1881–1964. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kuusjärven eli Outokummun seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Jääsken emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1572, jolloin kirkkoherra sai puolet Jääsken kirkkoherran palkasta. Venäläiset polttivat pappilan sodassa ennen vuotta 1595. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuodesta 1663, kunnes toinen näistä siirrettiin Rautjärven kappeliin 1700. Seurakunnan kirkon rakentamista varten käskettiin vuonna 1741 kannettavaksi kolehti, joka kuitenkin annettiin muille kirkoille, koska Ruokolahti oli Turun rauhassa määrätty kuuluvaksi Venäjälle. Seurakuntaan kuulunut Rautjärven kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Seurakunta oli evakkomatkalla Lapualla. Seurakuntaan liitettiin osia lakkautetusta Jääsken seurakunnsta 1948. Tainionkoskelle vuonna 1932 rakennetun kirkon ympärille muodostui seurakunta, joka erotettiin itsenäiseksi Imatran kirkkoherrakunnaksi 1949. Muut nimet Ruokolaks, Ruokolax Maakirjakylät Aisaniemi, Anteroisenmäki, Eräjärvi, Haikola, Haloniemi, Hauklappi, Heinärikkilä, Hirslampi, Hyrkäs (Hörkkölänmaa), Hännilä, Härskiänsaari, Hölmölä, Hörkkölä, Ilmajärvi, Immalanjärvi, Inkilänmäki, Junnikkala, Jurvala, Jälkölä, Kaiturinpää, Kalholampi, Kaljula, Kalpiala, Karhula, Kattelus (Kattilainen), Kekäleenmäki, Kemppilä, Kesselilä, Kietävälä, Kiurula, Kopsala, Korjola, Kotaniemi, Kouvola, Kuokkalampi, Kuopiola, Kurjala, Kurrola, Käkölä, Kärinkiniemi, Kärinki, Laamala, Laitila, Lassila, Lempiälä, Matikkala, Mattarila, Mustakulkkula, Mäkelä (Mäkelälä), Mälkiälä, Mättölä, Narsakkala, Niuvanmaa, Pelkola, Pohjalankila, Puntala, Poitsilanmaa, Puttola, Pönniälä, Rahikkala, Rahkola, Rasila, Rautiala, Rautianmaa, Rehula, Reinikkala, Revonniemi, Ronkolanmäki, Savilahti, Siisiälä, Siitola, Sikiölä, Soinila, Suikkala, Sutela, Suurpää, Syyspohja, Tarkkola, Terävälä, Tetriniemi, Toiviala, Torsansalo, Torsantaka, Tuomala, Utula, Vaittila, Valkjärvi, Valtola, Vehviälä, Vertalansalmi, Virmutjoki, Vuoksenniska, Vuosalmi Naapuriseurakunnat Joutseno, Jääski, Parikkala, Puumala, Rautjärvi, Simpele, Sulkava, Sääminki, Taipalsaari Papisto Kun ensimmäinen kirkkoherra määrättiin 1573, annettiin kirkkoherran virkataloksi yksi veromaa Rautialan kylästä. Kruununtaloon, joka ennen kuului kappalaisen virkataloon, saivat kappalainen Risteliuksen perilliset kiinnekirjan. Toiselle kappalaiselle annettiiin veromaa Halosenniemen kylästä virkataloksi 3.1.1684 ja se vaihdettiin 1/4 manttaaliin Rautjärvellä 1698, jonne toinen kappalainen siirrettiin. Papiston palkka maksettiin vanhan tavan mukaan, joka vahvistettiin hallitsevan senaatin ukaasilla 25.9.1769. Pitäjänkokouksessa 14.11.1770 päätettiin, että papinpalkka maksettaisiin manttaaleittain ja samasta asiasta päätettiin konistoriaalitarkastuksessa 24.8.1803 sekä pitäjänkokouksessa 5.8.1806. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.1.1838 ja se vahvistettiin 1.12.1838. Uusi suostumus vahvistettiin 26.11.1868. Maakauppiaiden ja sahanomistajien maksuista keisarillisen senaatin päätös 14.12.1870. Papistolle tulleesta vastikkeesta ortodoksisten tiloilta keisarillisen senaatin päätös 8.3.1871. Kirkkoherrat 1573–1576 Laurentius Henrici 1577–1586 Magnus Bartholdi 1587–1605 Jacobus Johannis 1607–1625 Olof Johansson 1626–1636 Andreas Laurentii 1636–1660 Bartholomaeus Jonæ Ulvichius 1663–1673 Olaus Rohianus 1673–1691 Andreas Henrici Hanstenius 1694–1700 Johan Falck 1703–1718 Martinus Johannis Gråå 1722–1731 Henrik Mollerus 1732–1742 Johan Cojander 1744–1748 Johan Carmelin 1751–1771 Henrik Gustaf Lagus 1774–1787 Anders Jokelin 1789–1803 Bengt Jakob Ignatius 1806–1833 Anders Gottlieb Castegren 1837–1859 Josef Vegelius 1862–1890 Karl Fredrik Londén 1892–1916 Oskar Alfred Voldemar Aurén 1916–1939 August Vilhelm Lund 1941–1951 Onni Oskari Hämäläinen Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1581–1605 Olaus Johannis 1613–1625 Johannes Michaelis 1635–1647 David Olai 1651 Matthias Georgii 1654–1663 Henricus Bartholdi 1665–1676 Johan Rohianus 1677–1680 Matthiae Etholenius 1689–1692 Lars Ischanius 1699–1712 Johan Stråhlman 1712–1734 Anders J. Molitor 1735–1744 David Leisten 1744–1755 Michael Lilius 1756–1770 Anders Hæggroth 1773–1811 Jonas Ristelius 1812–1835 Peter Benedikt Ristelius 1839–1863 Johan Emanuel Lassenius 1865–1867 Johan Hymander 1868–1898 Anders Abraham Favorin 1900–1912 Frans Henrik Snellman 1912–1922 Heikki Rautajärvi 1922–1952 Runar August Luntti (Lund) Kappalaiset, toinen sarja 1663 Henrik Rasilainen 1665 Henrik Ulvichius 1676–1693 Samuel Jacobi Simalinus 1697–1698 Simon Kexlerus, siirtyi Rautjärvelle Ylimääräiset papit 1796–1797 Peter Benedikt Ristelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1800–1812 Peter Benedikt Ristelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1800–1809 Karl Jakob Ignatius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1813–1821 Karl Johan Vinter, kirkkoherran apulainen 1821–1826 Johan Emanuel Lassenius, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1826–1827 Nils Adam Hjelt, kirkkoherran apulainen 1827–1829 Gustaf Vestenius, kappalaisen apulainen 1827–1831 Johan Henrik Ekelund, kirkkoherran apulainen 1831 Herman Fredrik Forsberg, kappalaisen apulainen 1831–1833 Johan Emanuel Lassenius, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1833–1836 Alexander Magnus Oleander, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1833–1837 Karl Henrik Jakob Ignatius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1836–1839 Georg Magnus Järnefelt, armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa ja sijaiskirkkoherra 1837–1838 Mårten Henrik Fabritius, kirkkoherran apulainen 1846–1852 Filip Viitikka, kirkkoherran apulainen 1839–1846 Zakarias Adolf Kroijerus, kirkkoherran apulainen 1852–1856 Edvard Mennander, kirkkoherran apulainen 1856–1862 Gustaf Robert Böök, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1863–1864 Fredrik Vilhelm Brander, vt. kappalainen 1864 Konrad Edvard Tornberg, armovuodensaarnaaja 1864–1865 Tobias Hagelin, armovuodensaarnaaja 1873–1874 Fredrik Alexander Brummer, armovuodensaarnaaja 1874–1875 Karl Vilhelm Brummer, sijaiskirkkoherra 1875–1876 Karl Fredrik Toikka, kirkkoherran apulainen 1876 Stefan Virkanen, kirkkoherran apulainen 1877–1878 Karl Robert Tavast, kirkkoherran apulainen 1880 Mikael Vitikainen, kirkkoherran apulainen 1882–1885 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1885–1886 Artur Lorenz Gulin, vt. kirkkoherra 1886–1890 Ernst Sjöblom, vt. kirkkoherra 1888–1890 Artur Henrik Saarnio, kappalaisen apulainen 1888–1889 Antti Hälvä, kappalaisen apulainen 1890–1891 Karl Anton Emerik Antell, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1890–1893 Lauri Klemens Sirelius, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1891–1892 David Konstantin Kröger, vt. kappalainen 1892–1893 Daniel Klami, vt. kappalainen 1893–1894 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kappalainen 1894 Viktor Pusa, vt. kappalainen 1894 Kaarlo August Olander, vt. kappalainen 1894–1897 Niilo Vitikainen, vt. kappalainen 1897–1911 Otto Verner Päiviö (Sohlman), vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Ruokolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1937. Venäjäläisten mainitaan polttaneen kirkon ja kirkonarkistoa 1742. Kansallisarkisto on digitoinut Ruokolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Inkoon emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1746, jolloin seurakunnan ensimmäinen puinen kirkko valmistui 1746. Seurakunta sai oman saarnaajan 1757. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1863, jolloin määrättiin myös kappalaisen palkasta. Erotettiin Inkoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1913. Uusi kirkko rakennettiin 1932. Degerbyn kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Inkoon kuntaan 1946. Maakirjakylät Berg, Billskog, Botans, Degerby, Degerö, Domarby, Flyts, Gummarbacka, Halfdels, Knappa, Kopparnäs, Kåksby, Kämpbacka, Kärr, Maggböle, Malm, Prälsbacka, Rådkila, Strand, Stubböle, Thorbacka, Tvära, Westersol, Östersolberg Naapuriseurakunnat Inkoo , Siuntio Papisto Saarnaajalle maksettu palkka oli pieni, joten hallitseva konsistori määräsi 21.2.1812, että palkkaa oli korotettava ennen kuin seurakuntaan voitaisiin asettaa oma vakituinen pappi. Määräys sai tuomiokapitulin vahvistuksen 10.3.1813. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 18.11.1875 ja 5.11.1885. Kappalaiset 1864–1869 Johan Emil Telenius 1871–1874 Mauritz Hultman 1881–1904 Karl Mikael Erenius 1905–1910 Erik Gabriel Ljufström Saarnaajat 1802–1817 Anders Vilhelm Fagerlund 1825–1847 Lorenz Reinhold Numander 1848–1854 Frans Josef Vadén 1854–1864 Johan Gustaf Mannelin 1913–1925 Lars Johan Borgström Ylimääräiset papit 1801–1802 Anders Dahl , välisaarnaaja 1842–1848 Frans Josef Vadén , saarnaajan sijainen, vt. saarnaaja 1854 Karl Emil Litzell , vt. saarnaaja 1876–1881 Viktor Reinhold Ingman , vt. saarnaaja 1904–1905 Inkoon papisto hoitanut kappalaisen virkaa Arkisto Degerbyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1845, tilikirjat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1757. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1747–1863. Kansallisarkisto on digitoinut Degerbyn seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Pyhän Jaakobin kappeliseurakuntana ainakin jo 1544 ja Kumlingen emäseurakunnan kappelina 1630. Erotettiin Kumlingesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 18.1.1864. Brändön kunta perustettiin 1866. Muut nimet S:t Jakobs kapell Maakirjakylät Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Hullberga, Jurmo, Korsö, Lappo, Porskär, Storklindra, Thorsholma, Åfva Naapuriseurakunnat Houtskari , Iniö , Kumlinge , Kustavi , Sottunga , Vårdö Papisto Hullbergan saaristo, joka annettiin Kumlingen emäseurakunnan omaksi 1672, oli Brändön kappalaisen vuokrattavana; asiasta maaherran päätöksessä 10.2.1761. Myöhemmin Hullbergan vuokraaja maksoi veronsa Kumlingen kirkkoherralle ja seurakunnalle. Seurakuntalaisten ja kappalaisen rakennusvelvollisuudesta kuninkaan päätökset 23.8.1727 ja 28.3.1732. Kirkkoherrat 1866–1873 Adolf Brynolf Roos 1877–1883 Bror Ehrenfried Bremer 1884–1892 Karl Anders Troberg 1893–1902 Frans Vilhelm Sipilä 1904–1907 Herman Oskar Mäkelä 1908–1915 Emil Edvard Elenius 1916–1919 Väinö Oskar Karma 1919–1922 Karl Mikael Strandman 1923–1933 Torsten Alexander Hällsten 1946–1952 Nils–Olof Anders Sandbacka Kappalaiset 1630–1631 Zacharias Johannis Stachæus 1638–1639 Johannes Bångh 1639–1681 Martinus Olau Hulterstadius 1681–1692 Daniel Andreae Mansnerus 1692–1706 Petrus Portulinus 1708–1713 Andreas Mansnerus 1713–1735 Kristiern Björkroth 1736–1747 Jakob Silvanus 1748–1783 Anders Skarén 1784–1828 Adolf Reinhold Svebilius 1830–1832 Johan Fredrik Lundenius 1832–1838 Henrik Moliis 1840–1845 August Timoteus Sumelius 1846–1862 Karl Heikel Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1671–1681 Daniel Mansnerus 1704 Anders Hedeen 1705–1708 Johan Solinius 1726– Johan Zidbäck 1783 Jakob Anders Gylling 1795–1799 Johan Wallenius Ylimääräiset papit 1817–1824 Karl Adolf Wellingk , kappalaisen apulainen 1838–1839 Erik Eldén , välisaarnaaja, kappalaisen sijainen 1839–1840 August Timoteus Sumelius , välisaarnaaja 1840–1841 Karl Heikel , kappalaisen sijainen 1841 Erik Eldén , välisaarnaaja, kappalaisen sijainen 1841–1842 Ernst Odert Reuter , kappalaisen sijainen 1843–1845 Herman Gustaf Finckenberg , kappalaisen sijainen 1845–1846 Fredrik Vilhelm Venman , kappalaisen sijainen, välisaarnaaja 1846 Johan Porthén , välisaarnaaja 1862–1866 Lars August Palonen , kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra 1873–1874 Selim Ferdinand Possén , vt. kirkkoherra 1874–1875 Gustaf Erander , vt. kirkkoherra 1875–1877 Johan Fredrik Hellman , vt. kirkkoherra 1883–1884 Johan Anshelm Enebäck , vt. kirkkoherra 1884 Karl Emil Bergroth , vt. kirkkoherra 1887 Olof Peter August Sjögren , vt. kirkkoherra 1892–1893 Karl Magnus von Essen , vt. kirkkoherra 1902–1904 Herman Oskar Mäkelä , vt. kirkkoherra 1907–1908 Arno Sonck, vt. kirkkoherra 1908 Eino Eberhard Kiviluoto, vt. kirkkoherra 1915–1916 Frans Johannes Kärki, vt. kirkkoherra 1916–1917 Torsten Alexander Hällsten, vt. kirkkoherra 1922–1923 Theodor Vilhlem Sederqvist, vt. kirkkoherra 1933–1938 Carl Brage Liewendahl, vt. kirkkoherra 1938–1946 Nils–Olof Anders Sandbacka, vt. kirkkoherra Arkisto Brändön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1779, tilikirjat vuodesta 1795 ja historiakirjat vuodesta 1600. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1701–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Brändön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Brändön ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Tenholan emäseurakunnan kappeliksi noin 1677, jolloin ensimmäinen kappalainen mainitaan virassaan. Venäläiset ryöstivät pappilasta vain irtaimistoa isonvihan aikana. Erotettiin Tenholasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 18.12.1865. Seurakuntaan kuulunut Hankoniemen eli Hangon kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1890. Seurakunnasta liitettiin kuuluvaksi kaupunkiin Täcktomin ja Hangön kylät sekä Sändön tila ja Båkladetin alue 1910. Bromarvin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Hangon kaupunkiin 1977. Muut nimet Bromarf Maakirjakylät Basaböle, Bengtsår, Bredvik, Bromarv, Brutuböle, Grundsund, Håkansarv, Kalvdal, Kansjerf, Kivitok, Knopkägra, Kårböle (Kårfböle), Kägra, Könicke, Nitlax, Norrstrand, Orflax, Padva, Pargas, Refbacka, Rekuby, Rilax, Sandö, Söderstrand, Täcktom, Wättlax, Öby, Östanberg Naapuriseurakunnat Hanko , Hiittinen , Särkisalo , Tammisaari , Tenhola , Västanfjärd Papisto Kirkkoherrat 1882–1791 Gustaf Höglund 1893–1918 Alfred Nauklér 1920–1940 Olof Johannes Jurva Kappalaiset 1677–1682 Simon Caroli Greek 1682–1704 Christianus Thomae Pacchalenius 1704–1740 Paul Naysander 1740–1774 Johan Dickman 1775–1799 Johan Åhman 1800–1814 Lars Anders Borgström 1815–1848 Karl Berggren 1851–1873 Alexander Tennberg Ylimääräiset papit 1759–1770 Johan Avellan , vt. kappalainen, kappalaisen apulainen 1771–1776 Fredrik Dickman , kappalaisen apulainen 1800–1802 Lars Anders Borgström , vt. kappalainen 1839–1851 Alexander Tennberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1854–1855 Isak Josef Groundstroem , kappalaisen apulainen 1873–1882 Fredrik Villenius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1891–1893 Alfred Nauklér , vt. kirkkoherra 1919–1920 Karl Atle Wester, vt. kirkkoherra Arkisto Bromarvin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1775 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1969. Kansallisarkisto on digitoinut Bromarvin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Raippaluodon kappeliseurakunnan ja myöhemmän emäseurakunnan saarnahuonekunta, jonka järjestyksesään kolmas kirkkorakennus rakennettiin 1858. Raippaluodon papisto saarnasi saarnahuoneessa neljä tai viisi kertaa vuodessa.

Perustettiin Liedon emäseurakunnan kappeliksi Prunkkalan nimellä 1636. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1683. Seurakunnan pappila paloi 1760. Kirkon kellotapuli rakennettiin 1774 ja uusi kirkko valmistui 1804. Erotettiin Liedosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.2.1908 ja ero toteutui 1917. Perustettuun seurakuntaan liitettiin Pöytyästä Kuuskosken, Hypöisten, Viilalan ja Lahdon kylät. Auran kunta perustettiin 1917. Muut nimet Prunkkala, Brunkala, Järvenoja Maakirjakylät Auvainen, Hypöinen, Ihava, Järvenoja, Järykselä, Kaerla, Karviainen, Kimarla (Skimarla), Kukkarkoski, Kuuskoski, Käetty, Lahto, Laukkaniitty, Leikola, Leinakkala, Leppäkoski, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paimala, Pitkäniitty, Prunkkala, Puho, Punittu, Seppälä, Sikilä, Simola, Viilala Naapuriseurakunnat Tarvasjoki , Karinainen , Lieto , Paattinen , Pöytyä Papisto Kappalaisen palkasta piispankäräjillä 9.3.1750, 3.10.1753 ja 19.7.1753 sekä keisarin käskykirje 22.9.1819. Järvenojan virkatalosta Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen päätös 7.5.1639. Kilpiojan virkatalosta maaherran päätöksessä 26.11.1651. Kappalaiset 1777–1819 Samuel Montin 1821–1826 Johan Strandell 1829–1834 Erik Almberg 1834–1844 Gustaf Granström 1848–1871 Matias Waldstedt 1873–1884 Johan Holmberg 1885–1894 Isak Reinhold Tamminen 1896–1905 Juho Koskinen 1905– Otto Vilho Tupala , virka lakkautettin 1908 Ylimääräiset papit 1805–1811 Johan Ulrik Brungström , kappalaisen apulainen 1812–1818 Matias Rautelius , kappalaisen apulainen 1818–1820 Berndt Johan Floor , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1826 Anders Gustaf Gonander , armovuodensaarnaaja 1826–1828 Berndt Axel Landzett , armovuoden saarnaaja 1828–1829 Abraham Engblom , armovuoden- ja välisaarnaaja 1832 Johan Peter Leander , kappalaisen apuulainen 1834 Fredrik Adolf Björkqvist , välisaarnaaja 1844–1848 Alexander Edvard Ahlstedt , armovuodensaarnaaja 1865–1868 Gustaf Alfred Lönnmark , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen myös Paattisissa 1868–1869 Gustaf Höglund , kappalaisen sijainen 1870–1871 Gustaf Julius Ahlman , vt. kappalainen 1871–1872 Gustaf Alfred Lönnmark , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen myös Paattisissa 1872–1873 Axel Amandus Achander , vt. kappalainen 1883–1885 Frans Josef Bergh , vt. kappalainen 1894 Emil Alfred Söderman , vt. kappalainen, Liedon kappalainen 1895–1896 Juho Aleksi Peltonen , vt. kappalainen Arkisto Auran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1659 ja historiakirjat vuodesta 1676. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1626–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Auran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)