Perustettiin Inkoon emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1746, jolloin seurakunnan ensimmäinen puinen kirkko valmistui 1746. Seurakunta sai oman saarnaajan 1757. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1863, jolloin määrättiin myös kappalaisen palkasta. Erotettiin Inkoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1913. Uusi kirkko rakennettiin 1932. Degerbyn kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Inkoon kuntaan 1946.
Maakirjakylät
Berg, Billskog, Botans, Degerby, Degerö, Domarby, Flyts, Gummarbacka, Halfdels, Knappa, Kopparnäs, Kåksby, Kämpbacka, Kärr, Maggböle, Malm, Prälsbacka, Rådkila, Strand, Stubböle, Thorbacka, Tvära, Westersol, Östersolberg
Naapuriseurakunnat
Papisto
Saarnaajalle maksettu palkka oli pieni, joten hallitseva konsistori määräsi 21.2.1812, että palkkaa oli korotettava ennen kuin seurakuntaan voitaisiin asettaa oma vakituinen pappi. Määräys sai tuomiokapitulin vahvistuksen 10.3.1813. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätökset 18.11.1875 ja 5.11.1885.
Kappalaiset
1864–1869 Johan Emil Telenius
1871–1874 Mauritz Hultman
1881–1904 Karl Mikael Erenius
1905–1910 Erik Gabriel Ljufström
Saarnaajat
1802–1817 Anders Vilhelm Fagerlund
1825–1847 Lorenz Reinhold Numander
1848–1854 Frans Josef Vadén
1854–1864 Johan Gustaf Mannelin
1913–1925 Lars Johan Borgström
Ylimääräiset papit
1801–1802 Anders Dahl, välisaarnaaja
1842–1848 Frans Josef Vadén, saarnaajan sijainen, vt. saarnaaja
1854 Karl Emil Litzell, vt. saarnaaja
1876–1881 Viktor Reinhold Ingman, vt. saarnaaja
1904–1905 Inkoon papisto hoitanut kappalaisen virkaa
Arkisto
Degerbyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1845, tilikirjat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1757. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1747–1863.
Kansallisarkisto on digitoinut Degerbyn seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.