top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Bromarv

Päivitetty: 23. toukok.


Perustettiin Tenholan emäseurakunnan kappeliksi noin 1677, jolloin ensimmäinen kappalainen mainitaan virassaan. Venäläiset ryöstivät pappilasta vain irtaimistoa isonvihan aikana. Erotettiin Tenholasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 18.12.1865. Seurakuntaan kuulunut Hankoniemen eli Hangon kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1890. Seurakunnasta liitettiin kuuluvaksi kaupunkiin Täcktomin ja Hangön kylät sekä Sändön tila ja Båkladetin alue 1910. Bromarvin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Hangon kaupunkiin 1977.


Muut nimet

Bromarf


Maakirjakylät

Basaböle, Bengtsår, Bredvik, Bromarv, Brutuböle, Grundsund, Håkansarv, Kalvdal, Kansjerf, Kivitok, Knopkägra, Kårböle (Kårfböle), Kägra, Könicke, Nitlax, Norrstrand, Orflax, Padva, Pargas, Refbacka, Rekuby, Rilax, Sandö, Söderstrand, Täcktom, Wättlax, Öby, Östanberg


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1882–1791 Gustaf Höglund

1893–1918 Alfred Nauklér

1920–1940 Olof Johannes Jurva


Kappalaiset

1677–1682 Simon Caroli Greek

1704–1740 Paul Naysander

1740–1774 Johan Dickman

1775–1799 Johan Åhman

1815–1848 Karl Berggren

1851–1873 Alexander Tennberg


Ylimääräiset papit

1759–1770 Johan Avellan, vt. kappalainen, kappalaisen apulainen

1771–1776 Fredrik Dickman, kappalaisen apulainen

1800–1802 Lars Anders Borgström, vt. kappalainen

1839–1851 Alexander Tennberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1854–1855 Isak Josef Groundstroem, kappalaisen apulainen

1873–1882 Fredrik Villenius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1891–1893 Alfred Nauklér, vt. kirkkoherra

1919–1920 Karl Atle Wester, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Bromarvin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1775 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1969.


Kansallisarkisto on digitoinut Bromarvin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

34 katselukertaa

Hae

bottom of page