Perustettiin Tenholan emäseurakunnan kappeliksi noin 1677, jolloin ensimmäinen kappalainen mainitaan virassaan. Venäläiset ryöstivät pappilasta vain irtaimistoa isonvihan aikana. Erotettiin Tenholasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 18.12.1865. Seurakuntaan kuulunut Hankoniemen eli Hangon kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1890. Seurakunnasta liitettiin kuuluvaksi kaupunkiin Täcktomin ja Hangön kylät sekä Sändön tila ja Båkladetin alue 1910. Bromarvin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Hangon kaupunkiin 1977.
Muut nimet
Bromarf
Maakirjakylät
Basaböle, Bengtsår, Bredvik, Bromarv, Brutuböle, Grundsund, Håkansarv, Kalvdal, Kansjerf, Kivitok, Knopkägra, Kårböle (Kårfböle), Kägra, Könicke, Nitlax, Norrstrand, Orflax, Padva, Pargas, Refbacka, Rekuby, Rilax, Sandö, Söderstrand, Täcktom, Wättlax, Öby, Östanberg
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1882–1791 Gustaf Höglund
1893–1918 Alfred Nauklér
1920–1940 Olof Johannes Jurva
Kappalaiset
1677–1682 Simon Caroli Greek
1682–1704 Christianus Thomae Pacchalenius
1704–1740 Paul Naysander
1740–1774 Johan Dickman
1775–1799 Johan Åhman
1800–1814 Lars Anders Borgström
1815–1848 Karl Berggren
1851–1873 Alexander Tennberg
Ylimääräiset papit
1759–1770 Johan Avellan, vt. kappalainen, kappalaisen apulainen
1771–1776 Fredrik Dickman, kappalaisen apulainen
1800–1802 Lars Anders Borgström, vt. kappalainen
1839–1851 Alexander Tennberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1854–1855 Isak Josef Groundstroem, kappalaisen apulainen
1873–1882 Fredrik Villenius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1891–1893 Alfred Nauklér, vt. kirkkoherra
1919–1920 Karl Atle Wester, vt. kirkkoherra
Arkisto
Bromarvin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1775 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1969.
Kansallisarkisto on digitoinut Bromarvin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.