top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Aura

Päivitetty: 7 päivää sitten


Rajakartta: Aura

Perustettiin Liedon emäseurakunnan kappeliksi Prunkkalan nimellä 1636. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1683. Seurakunnan pappila paloi 1760. Kirkon kellotapuli rakennettiin 1774 ja uusi kirkko valmistui 1804. Erotettiin Liedosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 7.2.1908 ja ero toteutui 1917. Perustettuun seurakuntaan liitettiin Pöytyästä Kuuskosken, Hypöisten, Viilalan ja Lahdon kylät. Auran kunta perustettiin 1917.


Muut nimet

Prunkkala, Brunkala, Järvenoja


Maakirjakylät

Auvainen, Hypöinen, Ihava, Järvenoja, Järykselä, Kaerla, Karviainen, Kimarla (Skimarla), Kukkarkoski, Kuuskoski, Käetty, Lahto, Laukkaniitty, Leikola, Leinakkala, Leppäkoski, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paimala, Pitkäniitty, Prunkkala, Puho, Punittu, Seppälä, Sikilä, Simola, Viilala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta piispankäräjillä 9.3.1750, 3.10.1753 ja 19.7.1753 sekä keisarin käskykirje 22.9.1819. Järvenojan virkatalosta Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen päätös 7.5.1639. Kilpiojan virkatalosta maaherran päätöksessä 26.11.1651.


Kappalaiset

1777–1819 Samuel Montin

1821–1826 Johan Strandell

1829–1834 Erik Almberg

1834–1844 Gustaf Granström

1848–1871 Matias Waldstedt

1873–1884 Johan Holmberg

1896–1905 Juho Koskinen

1905– Otto Vilho Tupala, virka lakkautettin 1908


Ylimääräiset papit

1805–1811 Johan Ulrik Brungström, kappalaisen apulainen

1812–1818 Matias Rautelius, kappalaisen apulainen

1818–1820 Berndt Johan Floor, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1826 Anders Gustaf Gonander, armovuodensaarnaaja

1826–1828 Berndt Axel Landzett, armovuoden saarnaaja

1828–1829 Abraham Engblom, armovuoden- ja välisaarnaaja

1832 Johan Peter Leander, kappalaisen apuulainen

1834 Fredrik Adolf Björkqvist, välisaarnaaja

1844–1848 Alexander Edvard Ahlstedt, armovuodensaarnaaja

1865–1868 Gustaf Alfred Lönnmark, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen myös Paattisissa

1868–1869 Gustaf Höglund, kappalaisen sijainen

1870–1871 Gustaf Julius Ahlman, vt. kappalainen

1871–1872 Gustaf Alfred Lönnmark, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen myös Paattisissa

1872–1873 Axel Amandus Achander, vt. kappalainen

1883–1885 Frans Josef Bergh, vt. kappalainen

1894 Emil Alfred Söderman, vt. kappalainen, Liedon kappalainen

1895–1896 Juho Aleksi Peltonen, vt. kappalainen

 

Arkisto


Auran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1659 ja historiakirjat vuodesta 1676. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1626–1960.


Kansallisarkisto on digitoinut Auran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

29 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page