Perustettiin Liedon emäseurakunnan kappeliksi Prunkkalan nimellä 1636. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1683. Seurakunnan pappila paloi 1760. Kirkon kellotapuli rakennettiin 1774 ja uusi kirkko valmistui 1804. Erotettiin Liedosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.2.1908 ja ero toteutui 1917. Perustettuun seurakuntaan liitettiin Pöytyästä Kuuskosken, Hypöisten, Viilalan ja Lahdon kylät. Auran kunta perustettiin 1917.
Muut nimet
Prunkkala, Brunkala, Järvenoja
Maakirjakylät
Auvainen, Hypöinen, Ihava, Järvenoja, Järykselä, Kaerla, Karviainen, Kimarla (Skimarla), Kukkarkoski, Kuuskoski, Käetty, Lahto, Laukkaniitty, Leikola, Leinakkala, Leppäkoski, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paimala, Pitkäniitty, Prunkkala, Puho, Punittu, Seppälä, Sikilä, Simola, Viilala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta piispankäräjillä 9.3.1750, 3.10.1753 ja 19.7.1753 sekä keisarin käskykirje 22.9.1819. Järvenojan virkatalosta Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen päätös 7.5.1639. Kilpiojan virkatalosta maaherran päätöksessä 26.11.1651.
Kappalaiset
1777–1819 Samuel Montin
1821–1826 Johan Strandell
1829–1834 Erik Almberg
1834–1844 Gustaf Granström
1848–1871 Matias Waldstedt
1873–1884 Johan Holmberg
1885–1894 Isak Reinhold Tamminen
1896–1905 Juho Koskinen
1905– Otto Vilho Tupala, virka lakkautettin 1908
Ylimääräiset papit
1805–1811 Johan Ulrik Brungström, kappalaisen apulainen
1812–1818 Matias Rautelius, kappalaisen apulainen
1818–1820 Berndt Johan Floor, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1826 Anders Gustaf Gonander, armovuodensaarnaaja
1826–1828 Berndt Axel Landzett, armovuoden saarnaaja
1828–1829 Abraham Engblom, armovuoden- ja välisaarnaaja
1832 Johan Peter Leander, kappalaisen apuulainen
1834 Fredrik Adolf Björkqvist, välisaarnaaja
1844–1848 Alexander Edvard Ahlstedt, armovuodensaarnaaja
1865–1868 Gustaf Alfred Lönnmark, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen myös Paattisissa
1868–1869 Gustaf Höglund, kappalaisen sijainen
1870–1871 Gustaf Julius Ahlman, vt. kappalainen
1871–1872 Gustaf Alfred Lönnmark, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen myös Paattisissa
1872–1873 Axel Amandus Achander, vt. kappalainen
1883–1885 Frans Josef Bergh, vt. kappalainen
1894 Emil Alfred Söderman, vt. kappalainen, Liedon kappalainen
1895–1896 Juho Aleksi Peltonen, vt. kappalainen
Arkisto
Auran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1659 ja historiakirjat vuodesta 1676. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1626–1960.
Kansallisarkisto on digitoinut Auran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit