top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Eckerö

Päivitetty: 2. toukok.


Rajakartta: Eckerö

Mainitaan Hammarlandin emäseurakunnan kappelina ilmeisesti jo 1326, mutta viimeistään 1413. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka oli Pyhän Laurentiuksen nimikko, rakennettiin noin 1345. Ensimmäiseen anomukseen erottaa seurakunta itsenäiseksi antoi kuningas kieltävän vastauksen 15.4.1788. Erotettiin Hammarlandista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1872.


Muut nimet

Åkerö


Kylät

Björnhuvud (Björnhovda), Finbo, Kyrkby, Marby, Överby, Storby, Torp


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran palkka määrättiin keisarin käskykirjeessä 1.10.1872


Kirkkoherrat

1919–1920 Tor Ossian Backman

1920–1926 Viktor Emanuel Jansson


Kappalaiset

1581–1582 Johannes eli Hans, Hammarlandin ja Eckerön kappalainen

1586–1587 Per

1593–1597 Laurentius Matthiae

1625–1632 Johannes

1632–1642 Erlandus Andreae

1633–1638 Samuel

1660–1668 Petrus Bolmstadius

1667 Ericus

1670–1685 Petrus Araenius

1685–1687 Ericus Hammar

1688–1694 Salomon Alanus

1694–1734 Gustaf Hamnodius

1712–1713 Gudmund Rothovius

1735–1759 Daniel Lindqvist

1761–1767 Isaac Immenius

1780–1804 Johan Åhlström

1804–1809 Magnus Tidström

1811–1843 Gustaf Söderlund

1844–1850 Isak Ericsson

1863–1875 Karl Alfred Konstantin Moliis, virka lakkautettiin 1875


Ylimääräiset papit

1770–1772 Anders Silvanus, vt. kappalainen

1809–1811 Daniel Ekvall, armovuoden saarnaaja

1828–1831 Anders Magnus Jung, kappalaisen sijainen

1831–1837 Karl Erik Bergman, kappalaisen sijainen

1837–1838 Gustaf Henrik Sjödahl, kappalaisen sijainen

1838–1844 Isak Ericsson, kappalaisen sijainen, sittemmin vt. kappalainen

1857–1858 Gustaf Fredrinand Stenström, välisaarnaaja

1858 Elias Lilius, välisaarnaaja

1863 Karl August Möller, välisaarnaaja

1875–1877 Karl Alfred Konstantin Moliis, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1907–1909 Bengt Hjalmar Serenius, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja

 

Arkisto


Eckerön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1711, tilikirjat vuodesta 1785 ja historiakirjat vuodesta 1668. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1938.


Kansallisarkisto on digitoinut Eckerön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Eckerön ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa.


Linkit

3 katselukertaa

Hae

bottom of page