Erotettiin Valkealasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921, jolloin se sai käyttöön valtiolle joutuneen vanhan venäläisen sotilaskirkon. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1923. Seurakunta käsitti alkuaan vain Kouvolan rautatieaseman ympäristön, mutta väestöpaineen seurauksena siihen liitettiin Valkealasta Käpylän, Putkinotkon ja Palomäen alueet 1931. Kouvolan kunta perustettiin 1922 ja muodostettiin kauppalaksi 1923 ja kaupungiksi 1960. Kouvolan kaupunkiin liitettiin Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan kunnat 2009. Maakirjakylät Jokela, Kouvola, Ruotsula, Saarento Naapuriseurakunnat Elimäki , Kuusankoski , Valkeala Papisto Kirkkoherrat 1923–1936 Lauri Rikala 1938–1961 Sem Wahl Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1939– Ilmari Anttila Ylimääräiset papit 1921–1923 Armas Aarnio, vt. kirkkoherra 1936–1938 Ilmari Reijonen, vt. kirkkoherra Arkisto Kouvolan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1923. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kouvolan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kaupungin rakentamisesta Kotkan saarella sijainneelle Lambon tilalle annettiin määräys 21.5.1878 ja kaupunki sai privilegionsa 16.7.1879. Tulevan kaupungin alueelle oli jo aiemmin vuosina 1791–1795 rakennettu Ruotsinsalmen linnoitus. Lisäksi toinen linnoitus, Kyminlinna, oli vuonna 1791 rakennettu viiden virstan päähän alueesta. Kotkan merimies- ja sisälähetyksen yhdistys rakensi kaupunkiin saarnakappelin 1884. Kotkan kaupunki kuului alkuaan Kymin emäseurakuntaan, jonka kirkkoherran apulainen sijoitettiin Kotkaan 19.10.1895. Erotettiin Kymistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1.4.1892. Päätöksen ehtojen mukaan erottamisen tuli tapahtua vasta kun Kymin emäseurakunnan kirkollisten palkannauttijain palkansaantioikeus oli lakannut ja kaupungin asukkaat olivat ehtineet hankkia oman kirkon ja hautausmaan. Kaupungin ensimmäinen varsinainen kivinen kirkko valmistui 1898. Kotkan kaupunkiin liitettiin Haapasaaren kunta 1974 sekä Karhulan ja Kymin kunnat 1977. Maakirjakylät Eskola, Heinlahti, Helilä (Heligby), Hovinsaari, Huruksela, Jäppilä, Kaarniemi, Kalliokoski, Kaukola, Kierikkala, Korkeakoski, Kotka, Kyminlinna, Kurittula, Kuutsalo, Kyminkartano, Lankila, Marinkylä, Metsäkylä (Skogby), Mussalo, Parikka, Pernoo, Pihkoo, Ruonala, Saksala, Sutela, Tavastila, Ylänummi Naapuriseurakunnat Hamina , Kymi Papisto Kirkkoherran palkka oli 7 000 markkaa ja 1 000 markkaa hyyryrahaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.3.1896. Palkka määrättiin koottavaksi siten, että kukin 16 vuotta täyttänyt seurakuntalainen suoritti henkilömaksuna 1 markan 40 penniä ja jäännös koottiin veroäyrien mukaan. Tämän lisäksi seurakunnan tuli jäsenlukunsa kasvettua 6 000 hengeksi pantava toimeen päätös kappalaisen viran asettamisesta. Virkaa vastaan kirkkoherran palkkaa vähentämättä oli suoritettava palkkana 4 000 markkaa. Palkkojen ylöskannot suoritti seurakunta. Kirkkoherrat 1915–1921 Kaarlo Edvard Kilpeläinen 1921–1943 Torsten Mauritz Hohenthal 1945–1957 Lauri Henrik Pietilä Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1875–1901 Ferdinand Johan Masalin , Kymin kappalainen 1904–1930 Jaakko Ripatti 1932–1945 Lauri Henrik Pietilä 1946–1954 Jouko Ilmari Leino Kappalaiset, toinen sarja 1916–1920 Olof Johannes Jurva 1921–1930 Väinö Rautiainen 1930–1964 Urho Elias Valtari Ylimääräiset papit 1891–1895 Viktor Emanuel Jacobson , Kymin kappalaisen apulainen, merimiespappi 1895–1897 Paavo Vilho Paatero , kirkkoherran apulainen 1896–1903 Kaarlo Edvard Forss , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1897–1898 Kaarlo Arvid Vallenius , merimiespappi ja sisälähetyssaarnaaja 1899–1904 August Hjalmar Tranchant , kirkkoherran apulainen, papin apulainen 1902 Juho Viktor Korpi , papin apulainen 1902 Juhana Kustaa Toppola , papin apulainen 1903–1904 Otto Wilhelm Kärkkäinen , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen Arkisto Kotkan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1872, tilikirjat vuodesta 1896 ja historiakirjat vuodesta 1877. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1872–1912. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kotkan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Jämsän emäseurakunnan osista tehdasseurakunnaksi 1925. Kirkko valmistui arkkitehti Wäinö G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan 1935 ja se vihittiin käyttöön 30.6.1935 . Ennen kirkon valmistumista seurakunnassa saarnattiin ja toimitettiin kirkollisia toimituksia Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vanhalla seurahuoneella, joka oli kunnostettu väliaikaiseksi kirkoksi. Jämsänkosken kunta perustettiin 1926, muodostettiin kaupungiksi 1986 ja liitettiin Jämsän kaupunkiin 2009. Naapuriseurakunnat Jämsä , Koskenpää Papisto Kirkkoherrat 1936–1949 Mauri Lehtonen 1949–1979 Lauri Veikko Nurmi Ylimääräiset papit 1925–1926 Kaarlo Sovijärvi, vt. kirkkoherra 1926–1936 Väinö Kantele, vt. kirkkoherra 1936 Olavi Tukiainen, vt. kirkkoherra Arkisto Jämsänkosken seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1925. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Jämsänkosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran 1442. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1497. Tätä ennen seurakunta lienee ollut Sysmän emäseurakuntaan kuulunut kappeli. Seurakuntaan kuulunut Korpilahti perustettiin kappeliksi 1691 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Petäjäveden eli Kuivasmäen rukoushuonekunta perustettiin 1728, muodostettiin kappeliksi 1779 ja siirrettiin kappelina kuuluvaksi Jyväskylän uuteen kirkkoherrakuntaan 1856. Seurakuntaan kuulunut Koskenpään rukoushuone rakennettiin 1898 ja sen ympärille perustettiin rukoushuonekunta ilman omaa pappia 1901. Rukoushuonekunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1912. Jämsänkosken tehdasseurakunta muodostettiin Jämsän osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925. Jämsän kunta perustettiin 1866 ja se muodostettiin kauppalaksi 1969 ja kaupungiksi 1977. Kuoreveden kunta liitettiin Jämsän kaupunkiin 2001. Liitoksen myötä seurakunnat perustivat Jämsän-Kuoreveden seurakuntayhtymän, jolla on yhteinen talous ja hallinto. Toiminnallisesti Jämsän ja Kuoreveden seurakunnat ovat itsenäisiä ja niiden toimintaa ohjaavat seurakuntaneuvostot. Muut nimet Jämsä, Jämsiö Maakirjakylät Alhojärvi, Aseme, Auvila, Edesniemi, Haavisto, Hahkala, Hassila, Hauvala, Havuvetämä, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kaipola, Kalmavirta, Kaukiala, Kavattila, Kelhä, Kerkkola, Kiukkola, Kähö, Moiskala, Niemola, Patajoki, Patala, Pietilä, Pärnämäki, Ruotsula, Saari, Sahlo, Sammallahti, Seppola, Siniävirta, Säyrylä, Tervala, Toivila, Valkeatuomi, Vierelä, Vitikkala, Viiala, Yijälä Naapuriseurakunnat Jämsänkoski , Keuruu , Korpilahti , Koskenpää , Kuhmoinen , Kuorevesi Papisto Laamanninoikeuden tuomion 21.1.1622 mukaan kirkkoherralla oli oikeus ottaa vapaasti polttopuita seurakunnan metsistä mistä paikasta tahansa. Kirkkoherra ei kuitenkaan myöhempinä aikoina käyttänyt tätä oikeutta hyväkseen. Mottilan mensaalitaloa hoiti lampuoti, joka maksoi veroa kirkkoherralle rahaksi muutettuna. Maaherra Ernst Johan Creutz antoi kirjeellä 12.6.1662 erään Kelhon autiotalon seurakunnan kappalaisen virkataloksi. Papiston palkasta tehtiin suostumus 3.3.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732 ja 4.12.1734. Palkkaukseen liittyen Keisarillisen senaatin päätökset 24.2.1827 ja 29.10.1853 sekä keisarilliset käskykirjeet 1.10.1861 ja 17.12.1874. Kirkkoherrat 1497 Dominus Petrus 1505–1507 Olavi 1545 Jöns 1552–55 Mikael Clementis 1556 Jöns Hertugh 1560–1563 Laurentius 1564–1592 Henricus Olai 1592 Jacobus Henrici 1593–1607 Olaus Laurentii 1607–1643 Stephanus Matthiae Svanstrupe 1645–1652 Samuel Stephani Svanstrupe 1653–1665 Johannes Stephani Svanstrupe 1666–1674 Laurentius Pauli Jemsonius 1675–1696 Kristofer Florinus 1697–1701 Georg Kijhl 1702–1710 Gustaf Starck 1712–1720 Stefan J. Sylvester 1720–1723 Henrik Palilius 1723–1726 Cabriel Castelius 1727–1728 Petter Ignatius 1729 Kristofer Herkepaeus 1731–1736 Jonas Streng 1737–1740 Salomon Stichaeus 1741–1751 Jakob Malleen 1755–1775 Carl Österberg 1777–1814 Samuel Niklas Heurlin 1816–1829 Gustaf Schogster 1836–1841 Anders Johan Saelan 1842–1867 Gustaf Magnus Nordström 1869–1887 Albert August Lindbohm 1889–1908 Henrik Zoliman Salonius 1910–1937 Johannes Hovilainen 1937–1948 Kaarlo H. Ristikankare Kappalaiset 1556 Bartholdus Pauli 1560 Henrik 1566 Jons 1589–1616 Martinus Georgii 1607–1635 Bartholdus Erici 1620 Erik 1632–1645 Samuel Stephani Svanstrupe 1645–1647 Erik Svanstrupe 1648–1650 Daniel Svanstrupe 1650–1668 Laurentius Pauli Jemsonius 1668–1675 Kristofer Florinus 1675–1693 Erik Svanstrupe 1694–1714 Stefan Svanstrupe 1714–1720 Petrus Simolenius 1720–1731 Isak Silander 1732–1765 Anders Johan Streng 1767–1792 Matthias Tapenius 1794–1802 Karl Sirén 1804–1840 Karl Fredrik Grahn 1843–1853 Alexander Asp 1855–1864 Immanuel Robert Vallenius 1865–1872 Paul Urbin 1876–1889 Henrik Zoliman Salonius 1890–1909 Johannes Smolander 1911– Hannes Leiviskä , nimitettiin virkaan 1909 1909–1937 Kaarlo H. Ristikankare Pitäjänapulaiset 1744–56 Johan Nordström 1756–67 Matthias Tapenius Ylimääräiset papit 1708 Petrus Simolenius 1740 Gustaf Hällman 1778–1779 Alexander Invenius 1799–1816 Erik Landén , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1810–1812 Karl Löfgren , kirkkoherran apulainen 1810–1811 Karl Isak Vallenius , kappalaisen apulainen 1812–1816 Adam Melén , kirkkoherran apulainen 1817–1827 Johan Selén , kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen 1827–1831 Karl Gustaf Strömberg, kirkkoherran sijainen, armovuodensaarnaaja 1829–1830 Gabriel Flygtman , pappien apulainen 1831–1836 Johan Georg Hofström , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1834–1837 Alexander Asp , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1840–1841 Adam Sallmén , virka- ja armovuodensaarnaaja 1841–1843 Fredrik Otto Grahn , virka- ja armovuodensaarnaaja 1841–1843 Gabriel Lindeqvist , sijaiskirkkoherra 1843 Alexander Asp , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1843–1844 Klas Gustaf Beyrath , sijaiskirkkoherra 1848–1854 Fredrik Johan Grönholm , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Otto Ferdinand Grönholm , kirkkoherran apulainen 1853–1856 Karl Ekman , virka– ja armovuodensaarnaaja 1856 Herman Vilhelm Roschier , kirkkoherran apulainen 1856–1861 Karl Brynolf Lilius , kirkkoherran apulainen 1859 Karl Johan Johnsson , vt. kappalainen 1861–1862 Edvard Demetrius Cavén , kirkkoherran apulainen 1862–1864 Gustaf Oskar Schöneman , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Karl Gustaf Tötterman , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1865–1869 Karl Vilen , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1872–1873 Gustaf Ehrenfrid Herckman , vt. kappalainen 1873–1874 Robert Ferdinand Bergh , vt. kappalainen 1874–1875 Elias Paajanen , vt. kappalainen 1876 Isak Arthur Blom , vt. kappalainen 1883–1884 Axel Edvard Ekroth , kirkkoherran apulainen 1885–1888 Petter Gustaf Korpi , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1888–1890 Johannes Smolander , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1890 Johan Koskinen , vt. kappalainen 1899–1902 Kaarlo Henrik Hakanen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1905 Kaarle Konstantin Aalto , kirkkoherran apulainen 1905 Otto Edvard Lahtinen , kirkkoherran apulainen 1905–1906 Heikki Seppälä, kirkkoherran apulainen 1906 Jalmari Nikolai Vuorela , kirkkoherran apulainen 1906 Kustaa Emil Erander , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Juhani Vilkki , kirkkoherran apulainen 1907 Heino Johannes Pätiälä, vt. kappalainen 1907–1908 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1908 Kaarle Kustaa Klockarla, vt. kappalainen 1908–1909 Filip Nordlund, vt. kappalainen 1908– Antti Rentola, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra Arkisto Jämsän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1622–1954. Kansallisarkisto on digitoinut Jämsän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Jämsän emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, jonka rukoushuoneen mainitaan olleen vuonna 1898 rakenteilla Petäjäveden tien varrella. Seurakunnan kirkko vihittiin käyttöön 1902. Erotettiin Jämstästä itsenäiseksi seurakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 9.10.1912, jolloin määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Ero toteutui vasta 1925. Koskenpään kunta perustettiin 1926 ja liitettiin Jämsänkosken kuntaan 1969. Maakirjakylät Havunvetämä, Heikkilä, Jaatila, Kaipola, Kalmavirta (Rahikkala), Kaukiala, Kavattila, Kerkkola, Moiskala, Niemola, Patala, Pietilä, Sahlas, Seppola, Siniävirta, Tervola, Toivila, Valkealuomi, Viekonsalmi, Vierelä Naapuriseurakunnat Jämsä , Jämsänkoski , Keuruu , Korpilahti , Kuorevesi , Petäjävesi Papisto Kirkkoherrat 1928–1929 Aarne Astala 1929 Yrjö Häyrynen, ei ottanut virkaa vastaa 1930–1949 Paavo Karhenmaa Ylimääräiset papit 1909–1914 Antti William Walanne, Jämsän kirkkoherran apulainen Koskenpäässä –1925 Hannes Tihinen, Jämsän kirkkoherran apulainen Koskenpäässä 1925–1928 Hannes Tihinen, vt. kirkkoherra Arkisto Koskenpään seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1902. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Utön kaivosten vuokraaja Daniel Faxell eli Cronmark perusti Perniön emäseurakunnan alueelle ruukin 1679. Ruukin ympärille muodostui tehdasseurakunta, jolle rakennettiin oma kirkko 1686. Seurakunnalla oli oma saarnaaja 1692–1867, jolloin saarnaaja toimi myös lastenopettajana. Kosken tehdas yhdistettiin Fiskarsin ruukin kanssa 1737. Antskogin ruukin saarnaaja siirrettiin ruukin lakkauttamisen jälkeen 1778 Kosken ruukille. Muut nimet Koskenkylän ruukki, Koskis bruk Naapuriseurakunnat Perniö Arkisto Koskenkylän ruukinseurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1748. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1748–1840. Kansallisarkisto on digitoinut Koskenkylän ruukinseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1840-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin 1640-luvulla. Liitettiin kuuluvaksi Narvan Pyhän Mikaelin luterilaiseen seurakuntaan 1690. Kosemkinan Suuren-Narvusin kylään rakennettiin Pyhän Andreaan kirkko 1732. Uusi korvaava kirkko rakennettiin kivestä 1879. Seurakunnassa oli 4 260 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Muut nimet Narvusi Kylät Arsiansaari, Feodormaa, Haavikko, Hakaja, Hinnola, Joenperä, Kaipaala, Kiiskala, Kirjamo, Konnu, Korovina, Kotko, Kukkosi, Kullankylä, Kurkula, Laukaansuu, Liivakylä, Luttova, Mannakka, Narvusi, Pärspää, Ropsu, Salansuu, Struuppova, Suokylä, Sutela, Takaväljä, Tiensuu, Uusi-Narvusi, Uusi-Struuppova, Vena, Vipiä Naapuriseurakunnat Kattila , Soikkola

Perustettiin Lappajärven rukoushuonekunnaksi, kun Kortesjärven ja Purmojärven kylien asukkaat saivat 25.11.1789 kuninkaalta luvan rakentaa itselleen kirkon ja palkata oman papin. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko olisi kuitenkin saattanut olla olemassa jo 1734. Muodostettiin kappeliksi noin 1834. Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin päätöksellä 5.5.1863 ja ero toteutui 1877. Kortesjärven kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Kauhavan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Haapajärvi, Kivijärvi, Kortesjärvi, Koskenkylä, Purmojärvi, Rantala, Ylikylä Naapuriseurakunnat Alahärmä , Evijärvi , Kauhava , Lappajärvi , Purmo Papisto Oravakummun metsäpalstasta hankittiin aikoinaan kirkkoherralle virkatalo. Kappalaisen palkasta keisarin päätös 5.5.1863. Kirkkoherrat 1877–1887 Gustaf von Essen , ensin vt. kirkkoherra 1888–1891 Karl Gustaf Krohn 1892–1898 Karl Anders Troberg 1899–1905 Yrjö Alanen 1906–1950 Ernst Arvid Appelberg Kappalaiset 1834–1841 Frans Isak Fortell 1841–1848 Karl Adolf Lilius 1849–1854 Olof Henrik Helander 1854–1864 Erik Vilhelm Snellman 1866–1872 Jakob Cederberg , virka lakkautettiin Saarnaajat 1793–1821 Hans Nyström 1823–1825 Matias Voldstedt 1828–1833 Karl Matias Kranck , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1821–1823 Johan Janson , armovuodensaarnaaja 1826–1828 Simon Helenius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1833–1834 Karl Gustaf Åkerlund , välisaarnaaja 1840–1841 Moses Runsten , vt. kappalainen 1848–1849 Jakob Vettberg , välisaarnaaja 1864–1866 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1872–1876 Elias Fredrik Alcenius , välisaarnaaja 1876–1877 Berndt Israel Söderman , välisaarnaaja 1887–1888 Karl Peter Elenius , välisaarnaaja 1891–1892 Johan Adolf Snellman , välisaarnaaja 1892 Olof Verner Bengs , vt. kirkkoherra 1898–1899 Niilo Viitala , välisaarnaaja 1905–1906 Ernst Arvid Appelberg , vt. kappalainen 1945–1948 Tauno Ilmari Kauppinen, vt. kirkkoherra Arkisto Kortesjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1795 ja tili- ja historiakirjat vuodesta 1793. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1964. Kansallisarkisto on digitoinut Kortesjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Närpiön emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin vuodesta 1604. Seurakunnan kirkko oli aikoinaan kuuluisa uhrikirkko, jossa rukoiltiin sairaitten edestä ja jossa hädässä olleet merimiehet tekivät uhrilupauksia kirkolle. Seurakunta sai oman kappalaisen vasta 1665. Petalahden ja Korsnäsin asukkaiden anomukseen saada muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta annettiin kieltävä vastaus kuninkaan kirjeessä 19.8.1801. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 14.10.1861 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1891. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakuntaan kuulunut Frönäsin rukoushuone perustettiin Överträskin kylään 1925. Korsnäsin kunta perustettiin 1887. Muut nimet Ristitaipale, Korsnääsi Maakirjakylät Edsvik, Harrström, Korsnäs, Korsbäck, Molpe (Moikipää), Taklax, Överträsk Naapuriseurakunnat Bergö , Närpiö , Petolahti , Ylimarkku Papisto Kappalaisen virkatalosta maaherran päätös 8.11.1857. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 7.2.1870. Suomenkielisistä jumalanpalveluksista pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 25.10.1812. Kirkkoherrat 1891 Karl Alfred Konstantin Moliis 1893–1896 Edvard Johansson 1897–1907 Johannes Bernhard Lagus 1908– Jakob Immanuel Bäck Kappalaiset 1665–1694 Jacobus Eliæ Holmius 1694–1716 Gabriel Kalm 1722–1742 Isak Henrici Brenner 1742–1745 Henrik Henrici Moliis 1745–1791 Samuel Simalin 1774–1824 Josef Moliis , ensin vt. 1826–1844 Anders Johan Enholm , ensin vt. kappalainen 1847–1878 Karl Henrik Leidenius , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1774–1792 Josef Moliis , vt. kappalainen 1807–1810 Daniel Hildeen , kappalaisen apulainen 1810–1812 Adolf Engelbrekt Herpman , kappalaisen apulainen 1812–1820 Nils Henrik Chydenius , kappalaisen apulainen 1823–1826 Henrik Moliis , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen 1829–1831 Henrik Moliis , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen 1831–1841 Robert Örnström , kappalaisen apulainen 1842–1843 August Venman, kappalaisen apulainen 1843–1847 Berndt Ferdinand Cajanus , kappalaisen apulainen 1848–1852 Karl Johan August Gotthard Leidenius , kappalaisen apulainen 1852–1854 Erik Vilhelm Snellman , kappalaisen apulainen 1854–1860 Edvard Ulrik Vilhelm Niceforus Leidenius , kappalaisen apulainen 1860–1863 Karl Alfred Konstantin Moliis , kappalaisen apulainen 1863–1864 Erland August Karsten , kappalaisen apulainen 1864–1867 Gustaf Vilhelm Vigelius , kappalaisen apulainen 1867–1868 Frans Otto Mikael Pihl , kappalaisen apulainen 1871–1873 Johan Zakarias Hartman , kappalaisen apulainen 1873–1879 Jakob Kajanen , kappalaisen apulainen 1879–1883 Frans Vilhelm Durchman , vt. kappalainen 1883–1887 Karl Johan Henriksson , vt. kappalainen 1887–1891 Georg Gideon Forsman, vt. kappalainen 1891–1893 August Reinhold Hedberg , vt. kirkkoherra 1896–1897 Axel Rudolf Levan , vt. kirkkoherra 1907– Karl Gustaf Vikström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Korsnäsin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1738 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1942. Kansallisarkisto on digitoinut Korsnäsin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Korpiselkä mainitaan Sortavalan pogostan Lahden ja Reekkalan perevaaran kylänä jo 1500. Ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin valtion varoilla 1890 ja se vihittiin käyttöön 6.1.1891. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893. Korpiselän kunta perustettiin 1877. Osa Korpiselän kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja Suomelle jäävä osa liitettiin Tuupovaaran kuntaan 1946. Korpiselän seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Korpiselän luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Vieremälle. Maakirjakylät Hoilola, Karali, Kilpijärvi, Kokkari, Korpiselkä, Lehmivaara, Saarivaara, Saaroinen, Tolvajärvi, Tsiipakka, Tsikki, Tsokki, Wieksinki, Ägläjärvi Naapuriseurakunnat Ilomantsi , Soanlahti , Suojärvi , Tuupovaara , Värtsilä Papisto Virallinen apulainen 1907 Vilho Kantola 1909– Villiam Oskari Aarnio (Grip) Arkisto Korpiselän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1900 ja historiakirjat vuodesta 1909. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1899–1966. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Korpiselän seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi