Korpiselkä
- Mikko Kuitula
- 1.1.2023
- 1 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 9.8.2024
Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Korpiselkä mainitaan Sortavalan pogostan Lahden ja Reekkalan perevaaran kylänä jo 1500. Ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin valtion varoilla 1890 ja se vihittiin käyttöön 6.1.1891. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893. Korpiselän kunta perustettiin 1877.
Osa Korpiselän kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja Suomelle jäävä osa liitettiin Tuupovaaran kuntaan 1946. Korpiselän seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Korpiselän luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Vieremälle.
Maakirjakylät
Hoilola, Karali, Kilpijärvi, Kokkari, Korpiselkä, Lehmivaara, Saarivaara, Saaroinen, Tolvajärvi, Tsiipakka, Tsikki, Tsokki, Wieksinki, Ägläjärvi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Virallinen apulainen
1907 Vilho Kantola
1909– Villiam Oskari Aarnio (Grip)
Arkisto
Korpiselän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1900 ja historiakirjat vuodesta 1909. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1899–1966.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Korpiselän seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.