Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851 ja matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Korpiselkä mainitaan Sortavalan pogostan Lahden ja Reekkalan perevaaran kylänä jo 1500. Ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin valtionvaroilla 1890 ja se vihittiin käyttöön 6.1.1891. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893.
Osa Korpiselän kunnasta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput liitettiin Tuupovaaran kuntaan 1946. Korpiselän seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Korpiselän luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Vieremälle.
Kylät
Ägläjärvi, Haukivaara, Hoilola, Hominvaara, Karali, Keskijärvi, Kilpijärvi, Kitilänselkä, Kokkari, Korpiselkä, Lehmivaara, Mannervaara, Meriinaho, Ruhovaara, Saarivaara, Saaroinen, Tolvajärvi, Tshiipakka, Tshikki, Tshokki, Vieksinki, Yläjärvi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Virallinen apulainen
1907 Vilho Kantola
1909– Villiam Oskari Aarnio (Grip)
Arkisto
Korpiselän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1900 ja historiakirjat vuodesta 1909. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1899–1966.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Korpiselän seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.