Alkuaan Närpiön emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin vuodesta 1604. Seurakunnan kirkko oli aikanaan kuuluisa uhrikirkko, jossa rukoiltiin sairaitten edestä ja hädässä olleet merimiehet tekivät uhrilupauksia kirkolle. Seurakunta sai oman kappalaisen vasta 1665. Petalahden ja Korsnäsin asukkaiden anomukseen saada muodostaa itsenäinen kirkkoherrakunta annettiin kieltävä vastaus kuninkaan kirjeessä 19.8.1801. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 14.10.1861 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1891. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakuntaan kuulunut Frönäsin rukoushuone perustettiin Överträskin kylään 1925. Korsnäsin kunta perustettiin 1887.
Muut nimet
Ristitaipale, Korsnääsi
Kylät
Edsvik, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää, Överträsk, Taklax, Töjby, Träskböle
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkatalosta maaherran päätös 8.11.1857. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätös 7.2.1870. Suomenkielisistä jumalanpalveluksista pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 25.10.1812.
Kirkkoherrat
1893–1896 Edvard Johansson
1897–1907 Johannes Bernhard Lagus
1908– Jakob Immanuel Bäck
Kappalaiset
1665–1694 Jacobus Eliæ Holmius
1694–1716 Gabriel Kalm
1722–1742 Isak Henrici Brenner
1742–1745 Henrik Henrici Moliis
1745–1791 Samuel Simalin
1774–1824 Josef Moliis, ensin vt.
1826–1844 Anders Johan Enholm, ensin vt. kappalainen
1847–1878 Karl Henrik Leidenius, virka lakkautettu.
Ylimääräiset papit
1774–1792 Josef Moliis, vt. kappalainen
1807–1810 Daniel Hildeen, kappalaisen apulainen
1810–1812 Adolf Engelbrekt Herpman, kappalaisen apulainen
1812–1820 Nils Henrik Chydenius, kappalaisen apulainen
1823–1826 Henrik Moliis, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen
1829–1831 Henrik Moliis, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen
1831–1841 Robert Örnström, kappalaisen apulainen
1842–1843 August Venman, kappalaisen apulainen
1843–1847 Berndt Ferdinand Cajanus, kappalaisen apulainen
1848–1852 Karl Johan August Gotthard Leidenius, kappalaisen apulainen
1852–1854 Erik Vilhelm Snellman, kappalaisen apulainen
1854–1860 Edvard Ulrik Vilhelm Niceforus Leidenius, kappalaisen apulainen
1860–1863 Karl Alfred Konstantin Moliis, kappalaisen apulainen
1863–1864 Erland August Karsten, kappalaisen apulainen
1864–1867 Gustaf Vilhelm Vigelius, kappalaisen apulainen
1867–1868 Frans Otto Mikael Pihl, kappalaisen apulainen
1871–1873 Johan Zakarias Hartman, kappalaisen apulainen
1873–1879 Jakob Kajanen, kappalaisen apulainen
1879–1883 Frans Vilhelm Durchman, vt. kappalainen
1883–1887 Karl Johan Henriksson, vt. kappalainen
1887–1891 Georg Gideon Forsman, vt. kappalainen
1891–1893 August Reinhold Hedberg, vt. kirkkoherra
1896–1897 Axel Rudolf Levan, vt. kirkkoherra
1907– Karl Gustaf Vikström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Korsnäsin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1738 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1942.
Kansallisarkisto on digitoinut Korsnäsin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.