Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1200-luvulla. Seurakunnan alueelle perustettiin Pietarsaaren kaupunki 1652, kun kuningatar Kristiina oli lahjoittanut Pietarsaaren pitäjän kreivi Jakob de la Gardielle ja antanut luvan kaupungin perustamiselle. Kreivin leski Ebba Brahe antoi kaupungille miesvainajansa mukaan nimen Jakobstad. Kaupunki sai privilegionsa 1660, sen kirkko rakennettiin 1691 ja kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Pietarsaaren maalaiskunnan nimi muutettiin Pedersöreksi 1989. Seurakuntaan kuuluneista Kokkola perustettiin jo katolisella ajalla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1467. Kruunupyy ja Uusikaarlepyy molemmat erotettiin 1607. Lappajärvi perustettiin kappeliksi 1637 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1786. Ähtävä perustettiin saarnahuonekunnaksi 1732, muodostettiin kappeliksi 1736 ja erotettiin 1865. Purmo perustettiin kappeliksi 1771 ja erotettiin 1867. Luoto perustettiin kappeliksi 1787 ja erotettiin 1863. Lepplaxin rukoushuonekunta perustettiin 1906 ja Kållbyn 1921. Muut nimet Pedersö, Pietarsaaren maaseurakunta Maakirjakylät Bennäs, Edsevö, Forsby, Hästbacka, Karby, Katternö, Kyrkoby, Kållby, Larsmo, Lepplax, Lövö, Sundby, Terjärv, Vestersund, Östensö, Överlappfors Naapuriseurakunnat Kruunupyy , Luoto , Pietarsaari , Purmo , Ähtävä , Uusikaarlepyy Papisto Kirkkoherrat 1431 Hans Pedersson 1533 Jakob Blom 1538 Jöns Fordell ? Nicolaus 1543–1569 Henricus Nicolai 1569–1600 Ericus Johannis Tenalensis 1600–1621 Canutus Henrici 1622–1636 Magnus Mathæi Gammal 1636–1650 Ericus Matthiæ Bothniensis (Fortelius) 1650–1653 Sveno Laurentii Vigelius 1654–1655 Carolus Canuti Westzynthius 1656–1660 Elias Marci Hamnius 1662–1692 Laurentius Johannis Preutz (Prytz) 1692–1714 Johannes Georgii Gezelius 1714–1718 Petrus Tigerstedt 1719–1729 Ericus Fant 1729–1752 Anders Degerman 1753–1753 Jakob Wikar 1754–1784 Gabriel Aspegren 1788–1812 Erik Brunnius 1816–1823 Jakob Chydenius 1825–1859 Johan Höckert 1861–1867 Henrik Heikel 1869–1805 Viktor Lars Helander 1907– Adolf Julius Lindberg Kappalaiset 1558–1580 Johannes Henrici Fordell 1585–1607 Jacobus Sigfridi Borgoensis 1607–1628 Isaacus Erici Sursill 1628–1651 Ericus Isaaci Sursill 1652–1680 Johannes Henrici Tavast 1680–1694 Jacobus Caroli Westzynthius 1695–1712 Johannes Wendelius 1713–1734 Elias Teliin 1735–1755 Gustavus Benedicti Granroth 1756–1765 Anders Bange 1766–1784 Anders Carling 1787–1816 Jakob Chydenius 1817–1836 Gabriel Ahlbäck 1838–1842 Lars Schalin 1842–1851 Henrik Moliis 1852–1865 Anders Gustaf Cajanus 1865–1870 Isak Otto Appelberg 1870–1876 Henrik August Moliis 1876–1880 Petter Edvard Ervast 1880–1888 Matias Sandström 1888–1895 Henrik Eliel Vegelius 1896– Johannes Arvonen Kappalaiset, toinen sarja 1581–1583 Ericus Johannis Tenalensis 1593–1600 Canutus Henrici 1601–1613 Magnus Matthiae Gammal 1623– Carolus Canuti Westsynthius 1655–1670 Petrus Olai Lundinus 1671–1684 Josephus Mathesius 1685–1695 Hans Preutz 1695–1695 Johannes Rivelius 1696–1719 Ericus Fant 1725–1737 Laurentius Gallenius 1738–1753 Zacharias Michaelis Dahl 1755–1756 Mikael Lithovius 1757–1783 Gabriel Hollmudd 1787–1830 Lars Mathesius 1831–1850 Erik Johan Chydenius 1854–1868 Olof Henrik Helander 1871–1876 Karl Nauklér 1880–1884 Gideon Lilius 1885–1892 Vilhelm Ingman 1893–1902 Yrjö Julius August Ask 1904–1907 Adolf Julius Lindberg , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset ja pedagogit 1654 Jacobus Junnelius Uhloens ? Carolus Scholberg –1690 Jonas Littorenius 1690–1691 Samuel Julenius 1691–1698 Mathias Meylund 1698–1713 Benedictus Cederberg 1713–1722 Matthias Hellenius 1722–1725 Laurenius Gallenius 1725–1735 Johannes Benedicti Cederberg 1736–1756 Anders Bange 1758–1794 Lars Gallenius 1797–1815 Gabriel Ahlbäck 1816–1818 Eric Johan Chydenius 1818–1821 Johan Fredric Grottelin 1822–1824 Nils Petter Cajander 1824–1830 Nils Henric Chydenius Ylimääräiset papit 1725–1733 Johan Ulsing , kirkkoherran apulainen 1730–1735 Abraham Archrenius , kirkkoherran apulainen 1737 Gustaf Pelander kappalaisen viran armovuosisaarnaaja 1740–1755 Mikael Lithovius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1754–1762 Johan Kuhlberg, kirkkoherran apulainen 1763–1768 Kristfrid Ganander , kappalaisen apulainen 1757–1770 Abraham Aspegren , kirkkoherran apulainen –1768 Simon Achrenius , kirkkoherran apulainen 1770– Gabriel Aspegren , kirkkoherran apulainen, kirkkoherra 1781–1782 Henrik Adrian Rislachius , kirkkoherranapulainen 1782–1792 Johan Moliis , kirkkoherran apulainen 1794–1802 Fredrik Jurvelius , kirkkoherran apulainen 1801–1806 Johan Sarelius , kirkkoherran apulainen 1807–1817 Abraham Hellström , kirkkoherran apulainen 1814–1818 Johan Fredrik Grottelin , välisaarnaaja, apupappi 1821–1852 Jakob Johan Richtman , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1836–1838 Gustaf Johansson , armovuodensaarnaaja 1852–1861 Elias Fredrik Alcenius , kirkkoherran apulainen, sijais–kkh. 1864–1865 Johan Heininen , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Haniel Östring , armovuodensaarnaaja 1885–1896 Johannes Arvonen , kirkkoherran apulainen 1895–1897 Erik Gabriel Ljufström , vt. 1. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1897–1898 Edvard Kajander , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Johan Engelbert Kallio , kirkkoherran apulainen 1900–02 Aleksander Kulla , kirkkoherran apulainen 1902 Frans Emil Lehto , kirkkoherran apulainen 1902–1904 Alexander Kulla , kirkkoherran apulainen 1904 Iisakki Vihtori Talvitie , vt. 2 kappalainen, kirkkoherran apulainen 1827–1831 Karl Henrik Fonselius , kappalainen, apupappi, välisaarnaaja 1848–1854 Emanuel Snellman , 2 kappalainenap., vt. kappalainen 1851–1852 Peter Alexander Polviander , vt. 1 kappalainen 1876–1880 Fredrik Nordgren , vt. 2 kappalainen 1884–1885 Ivar Rudolf Forsman , vt. 2 kappalainen 1895 Johan Erkki Kovero , vt. 1 kappalainen 1906–1907 Frans Jalmari Vesenterä, välisaarnaaja Arkisto Pedersören seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1693, tilikirjat vuodesta 1785 ja historiakirjat vuodesta 1751. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1862–1880. Kansallisarkisto on digitoinut Pedersören seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Ikaalisten emäseurakunnan saarnahuonekunta, jossa emäseurakunnan pitäjänapulainen asui vuodesta 1800. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1841. Erotettiin Ikaalisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 23.1.1860. Seurakunnasta liitettiin Kankarin, Kihniön ja Nerkoon kylät sekä Linnan kylän Vahtilan ja Koskelan tilat perustettuun Kihniön kirkkoherrakuntaan 1910. Parkanon kunta perustettiin 1867, muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977. Maakirjakylät Alaskylä, Aurejärvi, Heittola, Kuivasjärvi, Lapinneva, Linnankylä, Majajärvi, Miettinen, Nerko, Niinineva, Parkano, Raivaluoma, Raivola, Riitiala, Sarkinneva, Suurimaa, Sydänmaa, Tervaniemi, Vahojärvi, Vuorijärvi Naapuriseurakunnat Ikaalinen , Jalasjärvi , Jämijärvi , Kankaanpää , Karvia , Kihniö , Kuru , Peräseinäjoki Papisto Kirkkoherran palkasta määrättiin keisarin käskykirjeessä 23.1.1860. Kirkkoherrat 1868–1880 Nils Jakob Juselius 1883–1912 Gustaf Afred Lönnmark 1914–1939 Frans Vihtori Tommila 1941–1959 Yrjö Harald Julius Koivukoski (Blom) Viralliset apulaiset 1928–1929 Antti Rantamaa 1929–1930 Kaarle Ensio Johannes Porio (Borg) 1930–1932 Lauri Johannes Kujanpää 1930–1933 Viktor Armas Aavikko 1932 Valto Sakari Opas 1934–1935 Lauri Johannes Kujanpää 1935–1936 Valto Sakari Opas 1936–1940 Veikko V. Varila, vt. kirkkoherra 1939–1946 Veikko August Mattila 1945–1946 Aate Augusti Numminen 1950–1956 Aate Augusti Numminen Kappalaiset 1853–1868 Nils Jakob Juselius , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1780–1828 Karl Fredrik Hällsten 1830–1850 Johan Fredrik Rostedt , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1804–1813 Fredrik Efraim Bergroth , pitäjänapulaisen sijainen 1813–1824 Isak Efraim Hällsten , pitäjänapulaisen sijainen 1842–1844 Gustaf Adolf Hornborg , apulainen 1844–1846 Efraim Adrian Mandellöf , pitäjänapulaisen sijainen 1846–1848 Karl Isak Riddenborg , pitäjänapulaisen sijainen 1848–1849 Gustaf Adolf Hornborg , sijainen 1849–1853 Nils Jakob Juselius , pitäjänapulaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1873 Jakob Juselius , kirkkoherran apulainen 1875–1883 Johan Saladin Ticklén , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1902 Ernst Wilhelm Elovaara , kirkkoherran apulainen 1902–1906 Ernst Wilhelm Elovaara , seurakunnan palkkaama apupappi 1906–1908 Frans Vihtori Tommila , apupappi 1908– Väinö Saurio, apupappi 1908 Johan Väinö Kustaa Vahervuori , apupappi 1940–1941 Reino Vihtori Rytilä, vt. kirkkoherra Arkisto Parkanon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1807, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1807. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1799–1928. Kansallisarkisto on digitoinut Parkanon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Limingan emäseurakunnasta itsenäiseksi Oulujärven seurakunnaksi 1559. Liitettiin kuitenkin uudelleen Liminkaan noin 1581, kun venäläiset olivat ryöstäneet pitäjän, polttaneet Manaman saarella sijainneen kirkon ja murhanneet papin. Kutsuttiin alkuaan Oulun erämaaksi ja 1600-luvun alussa Kajaanin pitäjäksi. Perustettiin uudelleen itsenäisenä kirkkoherrakuntana, kun 12.2.1599 seurakuntaan määrättiin uusi kirkkoherra. Kirkkoherran palkaksi määrättiin 24 tynnyriä kruununviljaa. Uusi kirkko rakennettiin Paltaniemelle, jonka mukaan seurakuntaa alettiin kutsua Paltamoksi, vaikka pitäjää kutsuttiinkin vanhoilla nimillä vielä 1650. Pitäjässä ilmoitettiin olevan 30 saarnapaikkaa 1688. Seurakunnassa oli kappalaisia yksi ainakin 1615-1648, kaksi 1648-1694 sekä kolme 1694-1783. Näistä yksi siirrettiin Säräisniemelle 1783 ja toinen Kajaaniin 1787. Seurakunnan keskus siirrettiin Paltaniemeltä Kiehimään 1936, jonne valmistui uusi kirkko 1946. Seurakuntaan kuulunut Kajaani erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1651 mutta yhdistettiin anneksina Paltamoon kuninkaallisella käskykirjeellä 23.1.1786. Koska Kajaani oli ollut luonteeltaan kuninkaallinen pitäjä, muutettiin koko Paltamo sekä Hyrynsalmen konsistoriaalinen seurakunta saman luontoisiksi kuninkaallisella käskykirjeellä 19.11.1804. Seurakuntaan kuulunut Sotkamo erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1647 ja Säräisniemi 1864. Seurakuntaan 1764 perustetut Suomussalmen ja Puolangan kappelit yhdistettiin Hyrynsalmeen, kun se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1786. Kajaani erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Paltamon kunta perustettiin 1870. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko vahingoittui pahasti maanjäristyksessä Eskilin päivänä 1626, jonka jälkeen rakennettiin uusi kirkko. Seurakunnan vuonna 1665 rakennettu kirkko joutui venäläisten ryöstämäksi 1712 ja polttamaksi 1716, jonka jälkeen rakennettiin nykyinen Paltaniemen kaksinkertainen kirkko 1726 ja se varustettiin seinämaalauksilla. Isonvihan aikana kirkon lisäksi poltettiin kellotapuli ja pappila. Venäläiset hyökkäsivät ensi kerran ryöstäen pappilaa 13.3.1712 ja kirkon ryöstössä kärsimät vahingot arvioitiin 3000 kuparitaalarin arvoisiksi. Muut nimet Oulujärvi, Paldamo, Ulo erämark, Uloträsk, Ulåträsk Maakirjakylät Härmänmäki, Kiehimänsuu, Kiveskylä (Kives, Kivesjärvi), Melalahti, Mieslahti, Paltaniemi, Uura, Varisniemi Naapuriseurakunnat Kajaani , Puolanka , Ristijärvi , Sotkamo , Säräisniemi Papisto Kirkkoherran karjakymmenyksistä tehtiin suostumus 5.8.1733, jonka maaherra vahvisti 25.1.1736. Kuninkaallisella kirjeellä 25.10.1757 säädettiin, että Kajaanin kirkkoherralla ja kaikilla Kajaanin läänin kappalaisilla oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet. Tämä oikeus lakkautettiin kappalaisilta kuninkaallisella käskykirjeellä 3.9.1800. Kirkkoherrat menettivät saman oikeuden keisarillisella käskykirjeellä 30.6.1847. Paltamon, Hyrynsalmen ja Sotkamon pitäjiin asetettiin yksi lastenopettaja kuhunkin keisarillisella käskykirjeellä 1.9.1830. Kirkkoherran 4,78 hehtolitran vastikejyvät peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.5.1897. Kirkkoherrat 1559–1580 Olaus Laurentii Rahikainen 1599–1614 Gregorius Petri Hordelius 1614–1615 Benedictus Mathæus Petraeus 1616–1620 Simon Erici Frosterus 1620–1628 Mansvertus Jacobi Fellman 1628–1644 Matthias Laurentii Björneburgensis 1644–1651 Samuel Thomæ Paldanius 1651–1660 Johan Matthiæ Antilius 1660–1703 Johannes Andreæ Cajanus 1703–1716 Ericus Johannis Cajanus 1720–1726 Abraham Jacobi Frosterus 1727–1742 Simon Pauli Forström 1742–1747 Anders Andreae Cajanus 1749–1751 Erik Munselius 1752–1774 Jakob Salmenius 1776–1784 Simon Appelgren 1786–1803 Gabriel Matias Lescelius 1806–1831 Karl Fredrik Aejmelaeus 1832–1858 Karl Aejmelaeus 1859–1882 Anders Andelin 1884–1920 Fredrik Rechardt 1920–1936 Kustaa Emil Roine 1938–1952 Arvi Immanuel Merikallio Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1610–1616 Mansvertus Jacobi Fellman 1618 Matthias Georgii 1620–1628 Matthias Laurentii Tammelin (Björnburgensis?) 1628–1641 Gabriel Christiani Limingius 1641–1644 Samuel Thomæ Paldanus 1644–1651 Johannes Matthiæ Antilius 1651–1659 Bartholdus Sigfridi Mangelius e Korkolainen 1661–1672 Petrus Petri Prochæus 1672–1686 Ericus Fortelius 1686–1691 Abrahamus Falander 1691–1711 Johannes Petri Prochæus 1712–1716 Ericus Erici Cajanus 1722–1740 Johan Eriki Cajanus 1742–1747 Isak Erici Sinius 1750–1773 Isak Fortelius 1774–1789 Ericus Erici Frosterus 1790–1806 Karl Fredrik Aejmelaeus 1807–1817 Gustaf Johannis Frosterus 1819–1825 Anders Engelberg 1827–1835 Karl Aejmelaeus 1835–1839 Berndt Gustaf Hällsten 1839–1870 Adolf Forbus 1873–1892 Johan Gabriel Vilander 1894–1900 Tahvo Martikainen 1901–1909 Antero Vartiainen 1910–1915 Väinö Johannes Pfaler 1915–1930 Johan William Hirvonen 1934–1936 Kalevi Vihma 1937–1953 Erkki Kaikkonen Kappalaiset, toinen sarja 1651–1660 Johannes Andreæ Cajanus 1660– Johannes Samuelsis Paldanus 1678–1703 Ericus Johannis Cajanus 1703 Samuel Nicolai Petrelius 1705–1736 Casper Groen 1736–1737 Erik Johannis Brax 1738–1744 Jakob Abrahami Frosterus 1744–1776 Simon Appelgren 1777–1793 Gustaf Reinhold Appelgren , virka siirrettiin Säräisniemelle 1783 Kappalaiset, kolmas sarja 1694–1712 Andreas Jeremiæ Cajanus 1712–1736 Johan Brax 1738–1758 Mikael Forsberg 1759–1786 Johan Wichman , virka muutettiin Kajaanin kappalaisen viraksi Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1737–1739 Johan Wervenius 1749– Johan Freitag 1751– Petter Groen 1785–1786 Johan Wichman 1817–1819 Johan Gerhard Snellman 1872–1873 Nils Viktor Nordlund 1892–1894 Tapani Martikainen Ylimääräiset papit 1729–1735 Erik Brax , kappalaisen apulainen 1739 Isak Sinius , kirkkoherran apulainen 1754–1759 Johan Wichman , kappalaisen apulainen 1755– Erik Castrén , kirkkoherran apulainen 1760– Mikael Montin , kirkkoherran apulainen 1763– Simon Achrenius , kirkkoherran apulainen 1764– Karl Henrik Ståhle , kirkkoherran apulainen 1765– Erik Frosterus , kappalaisen apulainen 1774–1777 Gustaf Reinhold Appelgren , kirkkoherran apulainen 1778–1779 Isak Schroderus , kappalaisen apulainen 1780– Johan Appelgren , kirkkoherran apulainen 1793– Gustaf Durchman , kirkkoherran apulainen 1797–1800 Matthias Törnudd , kirkkoherran apulainen 1803–1806 Karl Fredrik Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen 1818–1827 Karl Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen 1827–1835 Karl Adolf Eberhardt , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1850–1853 Johan Peter Bäckman , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen 1853–1855 Frans Fredrik Lönnrot , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1859–1860 Frans Fredrik Lönnrot , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1854–1858 Karl Adolf Forbus , kappalaisen apulainen 1858 Johan Vilhelm Murman , papin apulainen, välisaarnaaja 1858–1859 Anders August Krank , välisaarnaaja 1860–1866 August Johan Frosterus , kappalaisen apulainen 1867–1870 Adolf Jakob Teodor Skogman , kappalaisen apulainen 1873–1875 Vilhelm Adrian Mandellöf , kirkkoherran apulainen 1875 Peter Vilhelm Harald , kirkkoherran apulainen 1875–1877 Gustaf Edvard Nyman , kirkkoherran apulainen 1878–1880 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius , kirkkoherran apulainen 1880–1884 Kaarle Johan Vartiainen , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1887–1888 Eljas Lönnrot , vt. kirkkoherra 1888 Juhana Viktor Savolainen , kirkkoherran apulainen 1893–1901 Antero Vartiainen , vt. kirkkoherra 1906–1908 Väinö Erkki Viljanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Paltamon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1681 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1618–1923. Kansallisarkisto on digitoinut Paltamon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin lopullisesti Janakkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1632, jolloin sai oman kirkkoherran oltuaan Janakkalan emäseurakunnan anneksina ainakin vuodesta 1549. Loppi mainitaan omana pitäjänään 1530. Mainitaan lyhyen aikaa Vihdin emäseurakunnan kappelina 1558–1563. Seurakunnan vanhimman kirkon on arveltu rakennetun noin 1560 tai katolisen ajan viimeisinä vuosina. Uusi, puinen ristikirkko valmistui vuonna 1806. Vanha kirkko tarjottiin myytäväksi huutokaupalla, mutta koska kukaan ei sitä ostanut, jätettiin se paikoilleen. Vanha kirkko oli Sanctae Birgittae eli Pyhän Birgittan nimikko. Vuonna 1806 valmistunut ristikirkko paloi salaman iskusta 1858. Palon jälkeen senaatti määräsi rakennettavaksi tiilikirkon, mutta koska hanke tuntui tavoittamattomalta, loppilaiset saivat senaatilta luvan uuden puukirkon rakentamiseen. Uusi kirkko rakennettiin 1869–1872 ja sen palon jälkeen vuonna 1880 vanha kirkko otettiin kolmannen kerran käyttöön, kunnes uusi kivikirkko rakennettiin 1885–1888. Seurakunnasta määrättiin osia liitettäväksi Hausjärven emäseurakunnasta erotettavaan Riihimäen seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.2.1909. Seurakuntaan kuulunut Läyliäisten rukoushuonekunta perustettiin 1936, jolloin se sai oman rukoushuoneen. Lopen kunta perustettiin 1867, muodostettiin kauppalaksi 1926 ja kaupungiksi 1969. Maakirjakylät Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Loppi, Läyliäinen, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno, Vojakkala Naapuriseurakunnat Hyvinkää , Janakkala , Karkkila , Renko , Riihimäki , Tammela , Vihti Papisto Papiston palkasta sekä karja- ja voikymmenyksistä tehtiin suostumus 23.2.1729 ja 29.5.1733. Torpparien kirkollisten maksujen maksuvelvollisuudesta maaherran päätöksessä 6.5.1816 ja Keisarillisen senaatin päätös 27.2.1818. Kirkkoherrat 1632–1636 Abrahamus Henrici 1642–1644 Nicolaus Erici 1645–1661 Ericus Arvidi 1664–1683 Henricus Appius 1686–1691 Christiernus Matthiæ Orenius 1692–1700 Jacobus Sigfridi Kaskas 1701–1710 Ericus Gregorii Favorinus 1710–1738 Johan Schytterus 1738–1768 Isak Paccalenius 1769–1785 Matthias Längman (Laengman) 1786–1787 Johan Hansinpoika Wasander (Wasarla) 1788–1794 Anders Simonsson Cajalén 1795–1809 Jakob Alander 1811–1823 Nils Berghäll 1825–1835 Karl Henrik Strandberg 1836–1852 Fredrik Elers 1854–1867 Carl Fredrik Abelard von Qvanten 1869–1875 Henrik Erland Brander 1877–1890 August Saxelin 1891–1918 Johan Henrik (Juho Heikki) Tuori (Foudila) 1919–1925 Arvid Wallenius 1927–1941 Emil Ferdinand Aarnio 1943– Aarne Auvinen Kappalaiset 1576 Matz Ollssonn 1670–1686 Christiernus Matthiæ Orenius 1687–1718 Simon Ahonius 1722–1746 Krister Jusselius 1747–1777 Johan Jusselius 1778–1787 Karl Tecktonius 1788–1802 Anders Johan Jusselius 1805–1811 Erik Radin 1813–1827 Anders Stigell 1829–1868 Karl Vilenius 1871–1875 Lars August Palonen 1879–1884 Johannes Ilmanen 1885–1891 Johan Henrik Tuori (Foudila) 1892–1900 Johan Vladimir Alexander Kuhlberg 1901–1943 Bror Artur Rudolf Dahlgrén 1945– Kari Porra Ylimääräiset papit 1745–1747 Johan Jusselius , kappalaisen apulainen 1753–1769 Abraham Candel , kirkoherran apulainen 1783–1788 Anders Johan Jusselius , papiston apulainen 1793–1813 Markus Tallgren , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1800–1804 Johan Brungström , vt. kappalainen 1800–1804 Johan Brungström , kappalainen apulainen, vt. kappalainen 1809–1811 Gustaf Domander , vt. kirkkoherra 1823–1825 Anders Johan Svenson , vt. kirkkoherra 1824–1828 Erik Vilhelm Rangelius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1828–1829 Nils Johan Jungberg , armovuodensaarnaaja 1835–1836 Karl August Hornborg , vt. kirkkoherra 1840–1846 Tobias Petterson , kirkkoherran apulainen 1843–1855 Johan Ambrosius Hedenberg , kappalaisen apulainen 1846–1856 Johan Fredrik Mannström , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1856–1857 Oskar Grönholm , kappalaisen sijainen 1857–1859 Johan Adolf Lindström , kappalaisen sijainen 1859 Karl Gustaf Grönberg , kappalaisen sijainen 1859–1863 Anton Grönholm , kappalaisen sijainen 1863–1867 Erik Rautell , kappalaisen sijainen 1867–1869 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1875–1877 Johan Gustaf Alfred Helenius , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1884 Niilo Engelbert Vainio , vt. kappalainen 1890 Karl Fredrik Eklund , armovuodensaarnaaja 1891–1892 Pekka Räsänen , välisaarnaaja 1900–1901 Johan Emanuel Tuomala , välisaarnaaja 1926 K. V. Elovaara, vt. kirkkoherra Arkisto Lopen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat vuodesta 1706. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnssa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1927. Seurakunnan pappila paloi ja osa arkistosta tuhoutui 17.4.1832. Pappilan palossa tuhoutui myös kirkkoherra Strandbergin Turun hiippakunnan paimenmuiston aineistoja. Seurakunnan kirkko paloi ja osa arkistosta tuhoutui 22.7.1858. Myöhemmin kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 28.5.1880 ja 1.11.1914, mutta näissä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut arkistoaineistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Lopen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Eurajoen emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan jo 1558. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkkoa isonvihan aikana. Määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.2.1860, mutta seurakuntalaisten pyynnöstä erottaminen peruttiin ja seurakunta pysyi Eurajoen kappeliseurakuntana. Erotettiin Eurajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Ero toteutui 1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Luvian kunta perustettiin 1870 ja liitettiin Eurajoen kuntaan 2017. Maakirjakylät Hanninkylä, Korpi, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikola, Niemi, Perä, Sassila, Sitlahti, Väipäre Naapuriseurakunnat Eurajoki , Kiukainen , Nakkila , Pori , Ulvila Papisto Ljufstadin kartanon omistaja neiti Bielke lahjoitti maata kappalaisen virkataloksi. Kappalaisen palkasta rovastinkäräjien pöytäkirjassa 1735 ja kuninkaan päätös 1797. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 12.6.1862. Kirkkoherrat 1909– Heikki Hermonen Kappalaiset 1664–1688 Nicolaus Marci Escholenius 1689–1713 Ericus Ljufstadius 1716–1723 Matthias Riman 1723–1733 Gabriel Welinus 1733–1742 Johan Fabrell 1743–1756 Johan Hornaeus 1756–1788 Eric Wahlbäck 1789–1814 Gustaf Forselius 1816–1849 Isaac Nordlund 1853–1859 Mikael Palenius 1864–1875 Henrik Vilhelm Nordlund 1875–1878 Berndt Fredrik Nordlund 1879–1884 Gustaf Ferninand Starck 1884–1908 Heikki Hermonen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1755–1756 Erik Wahlbäck , kappalaisen apulainen 1779–1789 Gustaf Forselius , vt. kappalainen 1805–1808 Isak Nordlund , kappalaisen apulainen 1807–1812 Peter Fogelberg , kappalaisen apulainen 1813–1816 Gustaf Forselius nuor., kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1840–1853 Henrik Vilhelm Nordlund , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1856 Frans Enfrid Lönnqvist , kappalaisen apulainen 1859 Karl Gustaf Renfors , kappalaisen apulainen 1859–1862 Karl Selim Fritjof Bergroth , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1862–1864 Oskar Grönholm , välisaarnaaja 1878–1879 Alexander Ahlstedt , välisaarnaaja 1908–1909 Heikki Hermonen , vt. kirkkoherra Arkisto Luvian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1639 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Luvian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lapveden rannalla mainitaan pidetyn Maarianpäivänä eli 8. syyskuuta markkinoita 1542–1750. Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahe antoi tälle vanhalle markkinapaikalle kaupungin privilegiot 1649, jotka kuningatar Kristiina vahvisti 1652. Lappeenrannan kaupungin privilegiot lakkautettiin 1683, jonka jälkeen paikka jäi vain lastauspaikaksi Viipurin kauppaliikennettä varten. Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhan jälkeen Lappeenranta siirrettiin kuulumaan Venäjän keisarikuntaan ja hallinnollisesti Haminaan, kunnes kaupungille asetettiin pormestari 1784. Kaupungille annettiin maakaupungin oikeudet 4.10.1816, jolloin se virallisesti perustettiin uudelleen. Lappeenrannan kaupunki määrättiin erotettavaksi Lappeesta 27.10.1908 mutta ero toteutui vasta 1913. Lappeenrannan kaupunkiin liitettiin Lappeen kunta 1967. Muut nimet Villmanstrand, Willmanstrand Maakirjakylät Armila, Hartikkala, Ihalainen, Kourulanmäki, Lapvesi (Lappee), Lappeenranta, Mikonsaari, Mustola, Parkkarila Naapuriseurakunnat Lappee , Lauritsala , Lemi , Luumäki , Nuijamaa , Taipalsaari Papisto Kirkkoherrat 1914–1922 Hugo Alfred Kalaja 1922–1961 Kaiku Kallio Arkisto Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1744. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1929. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Lappeenrannan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Luodon saarelaiset tekivät 8.12.1782 suostumuksen oman kirkon rakentamisesta ja papin palkasta, mihin kuningas antoi myöntymyksensä 24.7.1783. Perustettiin Pietarsaaren kappeliksi luvalla 27.3.1787. Erotettiin Pietarsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 21.11.1864. Seurakuntaan kuulunut Hannulan rukoushuone perustettiin 1916. Luodon kunta perustettiin 1867. Muut nimet Larsmo Maakirjakylät Eugmo, Larsmo, Sydänmaa Naapuriseurakunnat Kruunupyy , Pedersöre Papisto Vuoden 1868 uudessa palkkausjärjestyksessä määrättiin esimerkiksi, että "Den del af den lösa befolkningen, som yrkesmässigt idkar fiske, erlägger åt kyrkoherden 2:25 penni för hvarje båtlag. Därjämte åtnjuter kyrkoherden sitt boställe, till hvars förstärkning församlingsboarne efter gammal plägsed årligen erlägga in natura 5,100 kilogram hö och 12 band halm". Kirkkoherrat 1870–1882 Lars Vilhelm Schalin 1884–1903 Gideon Lilius 1906– Kaarlo Edvard Forss Kappalaiset 1785–1806 Anders Ehrström 1807–1811 Zakarias Gallenius 1815–1833 Karl Peter Thoden 1834–1838 Johan Israel Venman 1840–1849 Anders Magnus Jung , ensin vt. kappalainen 1853–1860 Karl August Tallgren 1861–1870 Lars Vilhelm Schalin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1812–1815 Erik Johan Chydenius , välisaarnaaja 1833–1834 Vilhelm Österbladh , välisaarnaaja 1838 Jakob Holm , välisaarnaaja 1848 Gustaf Vilhelm Lybeck , kappalaisen apulainen 1849–1853 Jakob Simelius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1860–1861 Karl Robert Sandelin , välisaarnaaja 1882–1884 Johannes Arvonen , vt. kirkkoherra 1905–1906 Vilhelm Adrian Mandellöf , vt. kirkkoherra Arkisto Luodon seurakunnan rippikirjat ja tilikirjat alkavat vuodesta 1787 ja historiakirjat vuodesta 1786. Kansallisarkisto on digitoinut Luodon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin 1434 mutta Korppoon Pyhän Mikaelin kirkko mainitaan jo 1384. Kirkon katto ja kellokastari tuhoutuivat ukkosen aiheuttamassa tulipalossa 23.5.1709. Seurakuntaan kuulunut Houtskär perustettiin kappeliksi noin 1554 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakuntaan on kuulunut myös Aspön eli Haapasaaren ja Jurmon rukoushuonekunnat, Utön majakkasaari sekä Björkön saaren saarnahuonekunta. Korppoon kunta liitettiin Länsi-Turunmaan kuntaan 2009. Muut nimet Korpo Maakirjakylät Aspö, Bendby, Björkö, Bonäs, Brunskär, Böhle, Elfsjö, Finnö, Galtby, Gyltö, Hafträsk, Houtsala, Hväsby, Innikorpi (Enikorpi), Järvsaar, Jurmo, Kalgarholm, Karby, Kjöllingby, Korpogård, Kura (Karhere), Kuoponby, Kählö, Kärfvois, Lempersjö, Lill-Gyltö, Lohm, Markomby, Pensar, Prästgården, Rosklaks, Rumar, Skofatt, Strömma, Syvälaks, Utö, Vattenkast, Vesterlaks, Åfvensår, Änkis, Österkalaks, Österretas, Österskär Naapuriseurakunnat Houtskari , Iniö , Kökar , Nauvo , Rymättylä , Velkua Papisto Kirkkoherrat 1554 Clemens Laurentii 1557–1559 Simon Sigfridi 1579–1584 Jören Jonae 1587–1589 Georgius Eschilli 1592–1593 Ericus Beronis 1596–1612 Andreas Thomae Petraeus 1614–1635 Johannes Laurentii Ringius 1641–1649 Nicolaus Magni Ringius 1651–1683 Claudius Alanus 1685–1699 Georgius Prytz 1700–1713 Nicolaus Fridelinus 1722–1738 Nicolaus Fridelinus 1739–1756 Johan Carpelius 1757–1788 Henric Carpelius 1789–1804 Carl Bergman 1805–1817 Fredric Dickman 1819 Anders Wilhelm Fagerlund 1845–1867 Johan Fredric Lundenius 1869–1884 Herman Gabriel von Bonsdorff , ensin vt. kirkkoherra 1885–1890 Alexander Emil Rödlin 1893–1905 Herman Henrik Snellman 1907– Karl Johan Blomroos Kappalaiset 1571 Matts Olai 1586–1593 Jören Eskilsson Gregorius Eschilli 1600 Lars Jeronimi 1610–1613 Clemens Severini 1614 Martinus Sigfridi 1625–1634 Henricus Georgii 1635 Johannes Arvidi 1642 Petrus Svenonis, jaettu virka 1642 Laurentius Johannis, jaettu virka 1679–1685 Andreas Claudi Alanus 1691–1692 Jonas Wrigstadius 1692–1710 Henricus Asp 1711–1721 Georgius Asp 1721–1722 Abraham Finnonius (Fennonius) 1724–1750 Gustaf Aron Bange 1751–1787 Carl Fredric Mollerus 1788–1809 Carl Henric Lemberg 1810–1811 Carl Gustaf Broman 1813–1821 Fredric Emanuel Dickman 1822–1836 Mikael Björkqvist 1838–1835 Gustaf Henrik Sjödal 1858–1861 Gustaf Ferdinand Stenström , ensin vt. kappalainen 1899– Karl Julius Jonatan Helander Ylimääräiset papit 1721–1726 Johan Lindberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1729–1733 Simon Gustaf Möllenberg , kirkkoherran apulainen 1733–1737 Lars Lennstedt , kirkkoherran apulainen 1738–1740 Henrik Ahrenberg , kirkkoherran apulainen 1746–1755 Alexander Lauraeus , kirkkoherran apulainen 1755–1763 Anders Asp , kirkkoherran apulainen 1763–1774 Hans Wasander , kirkkoherran apulainen 1774–1777 Johan Arenius , kirkkoherran apulainen 1778–1786 Johan Hagman , kirkkoherran apulainen 1792–1799 Karl Bergman , kirkkoherran apulainen 1799–1806 Anders Lundell , kirkkoherran apulainen 1806–1807 Eric Johan Cumenius , kappalaisen apulainen 1808–1811 Anders Dahl , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1808–1813 Fredric Emanuel Dickman , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Henrik Johan Holmberg , armovuodensaarnaaja 1817–1820 Sven Israel Ignatius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1821–1823 Mikael Björkqvist , armovuodensaarnaaja 1824 Axel Jung , kirkkoherran apulainen 1825–1833 Karl Fredrik Hast , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Erik Napoleon Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1834–1836 Mauritz Hultman , kirkkoherran apulainen 1836 Erik Vilhelm Rangelius , kirkkoherran apulainen 1836–1845 Henrik Råstedt , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1836–1838 Karl Gustaf Hollmén , virka– ja armovuodensaarnaaja kappalaisen viralla 1841–1843 Gustaf Zakris Ramstadius , kappalaisen sijainen 1843–1844 Anders Engman , kappalaisen sijainen 1844–1847 Kristian Vilhelm Vesterholm , kappalaisen sijainen 1855–1858 Elias Lilius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1862–1865 Oskar Ludvig Kurtén , vt. kappalainen 1865–1869 Axel August Hellsten , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1883–1885 Frans Vilhelm Leppänen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1890–1892 Karl Julius Jonatan Helander , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1892–1893 Herman Henrik Snellman , vt. kirkkoherra 1890 Karl Magnus von Essen , vt. kappalainen 1896 Edvard Emil Elenius , vt. kappalainen 1906 Väinö Henrik Haveri, vt. kirkkoherra Arkisto Korppoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1686, tilikirjat vuodesta 1634 ja historiakirjat vuodesta 1635. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1580–1946. Kansallisarkisto on digitoinut Korppoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Hauhon emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1682, kun Vesikansan seudulle oli rakennettu oma saarnahuone ja se sai oman saarnaajan. Aiemmin Hauhon papisto oli saarnannut kirkkorakennuksessa joka neljäs sunnuntai. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1.8.1693. Kirkko rakennettiin 1735 ja se tuhoutui kellokastareineen murhapoltossa 28.9.1806. Erotettiin Hauhosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.6.1880. Luopioisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Pälkäneen kuntaan 2007. Muut nimet Luopiois, Vesikansa Maakirjakylät Evinsalo, Haltia, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Kuohijoki, Kyynärä, Lemettylä, Luopioinen, Miemola, Mustilahti, Okerla, Padankoski, Puutikkala, Rautajärvi, Sairiala, Sappeenkylä, Säynäjärvi, Vahdermetsä, Ämmätsä Naapuriseurakunnat Hauho , Kuhmalahti , Lammi , Padasjoki , Pälkäne , Vehkajärvi Papisto Kappelin asukkaat vapautettiin Hauhon emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta pitäjänkokouksessa 24.8.1783. Kappalaisen palkasta hovioikeuden päätös 3.6.1785. Virkatalon rakentamisesta Keisarillisen senaatin päätös 16.3.1865. Kappalaiset 1682 Johannes Petri 1693–1739 Anders Cojander (Kuohiander) 1739–1754 Erik Procpaeus 1755–1782 Henrik Savenius 1783–1807 Henrik Gabriel Savenius 1826–1834 Georg Alvenius 1835–1859 Karl Anders Gestrin 1860–1867 Alexander Gottfrid Ferdinand Bastman 1870–1877 Karl Brynolf Lilius 1878– Otto Villberg , virka lakkautettiin 1880 Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1830–1837 Johan Hymander 1867–1870 Karl Gustaf Vallenius Ylimääräiset papit 1808–1809 Gustaf Adolf Brunou , vt. kappalainen 1817–1818 Karl Isak Vallenius , vt. kappalainen 1818–1820 Samuel Grönqvist , vt. kappalainen 1820–1830 Josef Vilhelm Schalien , kappalaisen sijainen 1821–1825 Efraim Hollmén , vt. kappalainen 1825–1828 Karl Fredrik Strandman , vt. kappalainen 1859–1860 Alexander Gottrfid Ferdinand Bastman , välisaarnaaja 1877–1878 Otto Villberg , välisaarnaaja 1906–1907 Maunu Ilmari Kuusi, kappalaisen apulainen 1907–1908 Antti Rentola, kappalaisen apulainen Arkisto Luopioisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1960. Seurakunnan kirkko ja kellokastari tuhoutuivat murhapoltossa 28.9.1806, jolloin osa vanhinta arkistoa tuhoutui. Vuoden 1796 piispantarkastuksessa mainitaan syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot alkavaksi vuodesta 1692. Sama sidos sisälsi myös kirkontilit vuosilta 1705–1753. Vanhimpaan säilyneeseen kalustoluetteloon vuodelta 1825 on tehty reunahuomautus "saknas 1830". Kansallisarkisto on digitoinut Luopioisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Lemlandin emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1544. Seurakunnan kirkko, ilmeisesti Pyhän Andreaksen nimikko, rakennettiin noin 1638. Kirkko sisustettiin uudelleen 1838–1852 ja maalattiin 1870. Muut nimet Klemetsby Maakirjakylät Klemetsby, Krokstad, Lumparby, Lumpo, Norrboda, Skag, Svinö Naapuriseurakunnat Föglö , Lemland , Sund , Vårdö Papisto Kappalaisen virkatalosta Suomen kenraalikuvernöörin, kreivi Per Brahen kirje 17.5.1651. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 20.11.1866. Kappalaiset 1604 Martinus Nicolai Buscherus 1637–1645 Isak Martini Buscherus 1655 Johannes Martini Hammar 1657–1674 Magnus Andreae Solimontanus 1674–1678 Israel Hammar 1679–1689 Matthias Johannis 1689–1692 Sven Forsman 1693–1703 Michael Henrici Stigelius 1704–1744 Johan Techtonius 1744–1785 Henrik Erici Lindqvist 1788–1821 Israel Ferdinand Hartman 1822–1866 Gustaf Fredrik Fraser 1868–1872 Viktor Vilhelm Lindqvist 1873–1885 Jakob Nordqvist e Pohjonen 1895–1910 Jakob Ferdinand Manner 1912–1913 Gunnar Alarik Fleege, vt. 1913–1914 Valdemar Leonard Sjöberg, vt. kappalainen 1914–1927 Paul Sigvard Stenbäck 1928–1932 Runar Gerald Söderholm, vt. kappalainen 1932–1935 Anian Torvald Fagerström, vt. kappalainen 1935–1936 Erik Julius Hedman, vt. kappalainen 1936–1960 Erik Martin Perman Ylimääräiset papit 1770–1786 Israel Ferdinand Hartman , kappalaisen apulainen 1811–1816 Jakob Holm , kappalaisen apulainen 1818–1822 Erik Stenberg , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1859–1860 Viktor August Konsin , kappalaisen apulainen 1862 Karl Henrik Lindgren , kappalaisen apulainen 1873 Karl Gustaf Sirén , vt. kappalainen 1885–1889 Niilo Engelbert Vainio , vt. kappalainen 1889–1894 Karl Fredrik Remahl , vt. kappalainen 1894–1895 Jakob Ferdinand Manner , vt. kappalainen Arkisto Lumparlandin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1743, tilikirjat vuodesta 1665 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1936. Kansallisarkisto on digitoinut Lumparlandin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Jomalan ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)