Alkuaan Kemin emäseurakunnan kappeli, joka sai ensimmäisen oman kirkkonsa 1632. Rovaniemi mainitaan paikkana ainakin jo 1453, jolloin eräälle Katariina Juhontyttärelle vahvistettiin maakauppa Korkalon ja Rovaniemen kylien tiloista. Kirkko ryöstettiin 1742. Erotettiin Kemistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella päätöksellä 23.2.1785. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Ranuan kirkkoherrakuntaan 1899 sekä Posion kirkkoherrakuntaan 1908, joista viimeksi mainittu liitos toteutui vasta 1925. Seurakunta toimi jakamattomana maa- ja kaupunkiseurakuntana kunnes se jaettiin seitsemään seurakuntapiiriin 1982. Rovaniemen kauppala perustettiin 1929, jolloin Rovaniemen kunnan nimi muutettiin Rovaniemen maalaiskunnaksi. Maalaiskunnasta liitettiin kauppalaan Pöykkölä ja Viirinkangas 1948 sekä Kolpene, Ala-Korkalo ja Mäntyvaara 1957. Kauppala muodostettin kaupungiksi 1960. Rovaniemen maalaiskunta ja Rovaniemen kaupunki yhdistettiin Rovaniemen kaupungiksi 2006. Maakirjakylät Jaatila, Kemihaara, Korkalo, Leipee, Marrasjärvi, Muurola, Nampa, Ounasjoki, Rovaniemi, Simojärvi, Sulaoja Naapuriseurakunnat Alatornio , Kemijärvi , Kittilä , Kolari , Pelkosenniemi , Posio , Ranua , Sodankylä , Tervola , Turtola , Ylitornio , Papisto Seurakunnan katekeetan hyyryrahasta säädettiin keisarillisella käskykirjeellä 10.12.1836. Kolmasosa kirkkoherran virkatalosta lohkaistiin kappalaisen virkataloksi Keisarillisen Senaatin päätöksellä 22.1.1896. Myöhemmin säädetyn uuden palkkausjärjestyksen mukaan suoritettiin kalasaatavat toistaiseksi entiseen tapaan ja kirkkoherralle määrättiin niistä kaksi kolmasosaa ja kappalaiselle yksi kolmasosa. Kirkkoherrat 1785–1819 Esaias Fellman 1822–1825 Kristian Castrén 1828–1834 Johan Krank 1838–1840 Abraham Montin 1842–1862 Per Samuel Heikel 1863–1866 Gustaf Fredrik Högman 1870–1893 Karl Filip Tillman 1895–1909 Elis Tillman 1911–1923 Aatami Laitinen 1925–1938 Jaakko Leonard Seppänen 1939–1952 Veli Eeli Laitinen Kappalaiset 1632–1649 Christiernus Bovelius 1649–1699 Sigfridus Chrstiani Bonelius 1699–1701 Sigfridus Sigfridi Bonelius 1702–1717 Aleksander Krank 1722–1739 Christiernus Sigfridi Bonelius 1740–1756 Stephan Gabrielis Gisselkors 1757–1770 Joseph Wettberg 1774–1785 Esaias Fellman , virka lakkautettiin 1897–1911 Aatami Laitinen 1912–1917 Aaron Emil Simeon Pakasmaa 1920–1939 Veli Eliel Laitinen 1939–1953 Pentti J. P. Seppänen Ylimääräiset papit 1769–1772 Georg Rajalin , kappalaisen apulainen 1788–1792 Henrik Wettberg , kirkkoherran apulainen 1793–1795 Johan Wegelius , kirkkoherran apulainen 1795–1799 Jakob Gummerus , kirkkoherran apulainen 1796–1801 Abraham Wilhelm Frosterus , kirkkoherran apulainen 1799–1805 Nils Fellman , kirkkoherran apulainen 1805–1812 Kristian Castrén , kirkkoherran apulainen 1812–1815 Nils Peter Fellman , kirkkoherran apulainen 1815–1819 Jakob Fellman , kirkkoherran apulainen 1819–1822 Adolf Snellman , sijaiskirkkoherra 1822–1823 Johan Nordberg , kirkkoherran apulainen 1823–1826 Henrik Sandberg , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1825–1827 Erik Kristian Castrén , armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1827–1828 Zakris Toppelius , armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1833–1836 Esaias Vegelius , vs. kirkkoherra, sijaiskirkkoherra 1836–1838 Gustaf Löwenmark , sijaiskirkkoherra 1840–1842 Julius Abraham Vidgren , välisaarnaaja 1842–1850 Johan Bäckvall , kirkkoherran apulainen 1851 August Kranck , kirkkoherran apulainen 1851 Gustaf August Montin , kirkkoherran apulainen 1852 Karl Ferdinand Pfaler , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Edvard Leonard Levón , kirkkoherran apulainen 1853 Karl Robert Heikel , kirkkoherran apulainen 1853–1863 Karl Filip Tillman , sijaiskirkkoherra 1866 Frans Alexander Heikel , kirkkoherran apulainen 1866–1870 Nils Holmström , sijaiskirkkoherra 1881–1895 Elis Tillman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1884 Otto Alfred Tenlén , kirkkoherran apulainen 1892 Josef Tolonen , kirkkoherran apulainen 1893–1894 Pekka Rudolf Heikel , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1908–1920 Frans Emil Lehto , papiston apulainen 1917–1918 Leon. Pietari Tapaninen, kappalaisen virka– ja armovuodensaarnaaja 1918–1920 Vilho H. Kivioja, vt. kappalainen 1922– Aarne A. Tuovinen, papiston apulainen 1923 A. J. Kalliola, kirkkoherran apulainen 1923–1924 Kaarlo J. Heikinheimo, kirkkoherran apulainen 1924–1925 Väinö Havas, armovuodensaarnaaja 1932 Aaro J. Tolsa, papiston apulainen Arkisto Rovaniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1700 ja historiakirjat vuodesta 1712. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–2004. Kansallisarkisto on digitoinut Rovaniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Myöhemmässä Ropsunhovissa sijaitsi 1600-luvun puolivälissä entinen luterilainen kirkko, joka myöhemmin muutettiin ortodoksiseksi Jumalansynnyttäjän ilmestymisen kirkoksi. Ropsun alueen luterilaiset kuuluivat Skuoritsan seurakuntaan 1700-luvulle saakka. Pienen-Kurkun kylään rakennettiin kreivi Ivan Lazarevin kustannuksella Pietarille ja Paavalille omistettu luterilainen kirkko 1798. Kirkkoa kunnostettiin Venäjän keisarihuoneen varoilla 1800-luvulla. Ropsun kappeliseurakunta erotettiin Skuoritsasta vasta Venäjän vallankumouksen jälkeen. Seurakunnan kirkko suljettiin 1938. Seurakunnassa oli 2 647 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Itä-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Hapuni, Hyvösi, Iljankylä (Uusikylä), Kelosi, Kivisenmäki (Pieni-Kuippina), Korovina, Kuippina, Luuhkova, Läätinä (Klätinä), Metsola, Nikkasenmäki, Pieni-Kurku, Raaju (Korovina) , Ropsu, Ropsunhovi, Rumpali (Trumbari), Suuri-Kurku, Viitinä, Volossola Naapuriseurakunnat Hietamäki , Skuoritsa , Serepetta , Tyrö

Laitilan emäseurakunnan saarnahuonekunta, jolla oli oma saarnaaja vuodesta 1782. Mahdollisesti saarnahuone oli olemassa jo 1541. Saarnaajan virka oli avoimena vuodesta 1858. Vuodesta 1879 alkaen jumalanpalvelusten pidosta ja sielunhoidosta vastasi emäseurakunnan papisto vuodesta. Seurakuntaan asetettiin pitäjänapulainen keisarin päätöksellä 29.3.1895. Kodisjoen kunta perustettiin 1896 ja liitettiin Rauman kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Kodisjoki Naapuriseurakunnat Laitila , Lappi , Pyhäranta , Rauma Papisto Saarnaajat 1782–1805 Gustaf Lagus 1807–1811 Adam Pihlman 1813–1817 Johan Sonck 1817–1825 Paul Carlsson 1825–1836 Karl Edvard Törnroth 1836–1839 Klas Adolf Karsten 1841–1858 Per Aulin Ylimääräiset papit 1864–1866 Johan Samuel Fredricsson , vt. saarnaaja 1874–1879 Emil Leonard Lydén , vt. saarnaaja Arkisto Kodisjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1808, tilikirjat vuodesta 1810 ja historiakirjat vuodesta 1814. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1805–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Kodisjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pyhämaan Rohdaisten kappeliksi 1688. Mannermaan puoleinen Rohdainen määrättiin emäseurakunnaksi 1782 ja luoto-osa Pyhämaa tämän kappeliksi. Erotettiin Pyhämaasta itsenäiseksi Pyhärannan kirkkoherrakunnaksi 1908. Pyhärannan kunta perustettiin 1906. Muut nimet Pyhämaan Rohdainen Maakirjakylät Hirsilahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi (Ojala), Rohdainen, Santio, Valkama, Varhokylä, Ylikylä Naapuriseurakunnat Kodisjoki , Laitila , Pyhämaa , Rauma , Uusikirkko (Kalanti) Arkisto Pyhärannan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1693 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1685–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Pyhärannan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Hyrynsalmen emäseurakunnan kappeliksi, kun Ristijärven kylän asukkaat saivat 29.10.1805 luvan rakentaa oman kirkon ja Hyrynsalmen kappalainen määrättiin muuttamaan Ristijärvelle. Seurakunnan kirkko valmistui 1807 ja pappila 1808. Erotettiin Hyrynsalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896. Ristijärven kunta perustettiin 1867. Maakirjakylät Hiisijärvi, Jokikylä, Kirkonkylä, Mustavaara, Pihlajavaara, Pyhäntä, Ristijärvi, Uva Naapuriseurakunnat Hyrynsalmi , Kuhmo , Paltamo , Puolanka , Sotkamo Papisto Kappalaiset 1786–1788 Johannes Simonis Appelgren 1792 Erik Ekdahl (Nivander) 1808–1817 Erik Ekdahl (Nivander) 1817–1850 Jonas Mellin 1854–1860 Karl Johan Engelberg 1860–1907 Frans Fredrik Lönnrot , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1817 Anders Engelberg , välisaarnaaja 1842 Johan Gabriel Lagus , kappalaisen apulainen 1842–1843 Karl Ferdinand Pfaler , kappalaisen apulainen 1843–1844 Jakob Arvid Frosterus , kappalaisen apulainen 1844–1847 Johan Henrik Ervast , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1848–1851 Johan Henrik Ervast , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1848 Gustaf Reinhold Petterson , kappalaisen apulainen 1851–1854 Karl Johan Forsström , armovuodensaarnaaja 1887 Eljas Lönnrot , kappalaisen apulainen 1888–1890 Eljas Lönnrot , kappalaisen apulainen 1891 Eljas Lönnrot , kappalaisen apulainen 1907 Jonas Eliel Snellman , vt. kappalainen 1907–1909 Anto Alarik Verkkoranta, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1909– Kaarlo Väinö Johannes Pfaler , kappalaisen vir. väliajan saarnaaja Arkisto Ristijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1807, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1808. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1806–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Ristijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Mikkelin emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kreivi Per Brahen käskykirjeellä 30.1.1649, jolloin kutsuttiin Brahen- eli Raahenlinnaksi. Pitäjän ja seurakunnan nimeksi vakiintui kuitenkin Ristiina Brahen puolison Kristina Katarina Stenbockin mukaan. Ristiinan pitäjä erotettiin hallinnollisesti Pellosniemen pitäjästä 1664. Ristiinan kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Mikkelin kaupunkiin 2013. Muut nimet Raahelinna, Braheslott, Kristina, Brahelinna, Braheburg Maakirjakylät Alasjärvi, Haikola, Hangastenmaa, Hartikkala, Heikkilä, Heramäki, Himalansaari, Hiirimäki, Huttula, Hytölä, Häyrilä, Inkarila, Juottila, Juvela, Järvenpää, Kaipilala, Kapala, Karhila, Keriniemi, Koivakkala, Koljola, Korhola, Korpela, Kosola, Kuomio, Kuomiolahti, Kylänlahti, Kyyhkylänniemi, Laasola, Laitiala, Lappilanmäki, Laurikkala, Liiansaari, Liikala, Lintuniemi, Lyytikkälä, Mahkola, Marjoniemi, Suurmarjoniemi, Minkkilä, Montola, Mäkelä, Närhilä, Okkolanniemi, Outila, Parkatniemi, Pettilä, Puntala, Pöntilä, Rahikkala, Sattila, Savela, Simola, Soikkala, Sokkala, Surno, Syvänmaa, Taipale, Tarhola, Uusitaipale, Tiirola, Tiusala, Toijola, Uusihuttula, Vitsiälä, Ylölä, Yövesi Naapuriseurakunnat Anttola , Hirvensalmi , Mikkeli , Mäntyharju , Puumala , Suomenniemi Papisto Kreivi Per Brahe määräsi kirkkoherran virkatalon aseman ja tilukset 30.1.1649. Kirkkoherran palkasta vahvistettiin suostumus 16.4.1836 ja kappalaisen palkasta vahvisti keisari 12.4.1823, 25.1.1850 ja 11.10.1851. Kirkkoherrat 1649–1659 Gregorius Andreae Kyander 1661–1678 Sigfridus Arvidsson Forsander 1682–1689 Michael Canuti Savander 1689–1700 Johan Quast 1702–1714 Georg Nigraeus 1715–1722 Johan Martini 1722–1727 Matthias Jahnssonius 1724–1736 Thomas Licenius 1737–1759 Anders Forselius 1761–1789 Nils Agander 1789–1815 Samuel Lizelius 1833 Erik Johan Lyra , kuoli ennen virkaan astumista 1837–1859 Elias Holmstein 1860–1863 Herman Oliver Roschier 1865–1872 Nils Gustaf Nykopp 1875–1903 Karl Paul Kollin Brunou 1906–1907 Frans Viktor Hollming 1910–1925 Artur Lorentz Gulin 1926–1931 Otto Kolehmainen 1932–1939 Juho Emil Härö 1940–1965 Johan Atto Terho Kappalaiset 1655–1679 Mikael Savander 1682 Lars Pomaelius 1688–1689 Johan Monnius 1693–1697 Pehr Tornander 1693–1697 Matthias Lumbergius 1698–1710 Kristian Hassel 1711–1715 Johannes Martini 1715–1727 Henrik Lydenius 1728–1737 Peter Michaelis Heintzius 1737–1745 Johan Strandman 1746–1780 Kristian Henrik Calonius 1781–1815 Sigfrid Calonius 1816–1819 Johan Kristian Schottman 1824–1834 Matthias Engelbrecht Calonius 1837–1860 Herman Oliver Roschier 1862–1886 Berndt Wilhelm Neiglick 1889–1893 Adolf Tiainen 1895–1900 Hiskias Kuitunen 1900–1927 Fredrik Aleksanteri Vikman 1929–1932 Aatto Terho 1934–1955 Johan Aarne Valkonen Ylimääräiset papit 1679–1682 Johan Monnius 1700–1702 Heinrich Marander 1714–1715 Henrik Lydenius 1727 Peter Heintzius 1735–1736 Petrus Beckborg 1737–1738 Claudius Fegman 1745 Josef Herkepaeus 1746–1749 Friedrich August Stichaeus 1750–1760 Johan Forselius 1767–1780 Sigfrid Calonius 1781 Carl Gustaf Mollerus 1789 Johan Bomberg 1790–1791 Gabriel Deutzman 1791–1794 Matts Sunell 1794–1795 Niklas Carl Langberg 1800–1817 Johan Kristian Schottman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1801–1809 Gustaf Stenbäck , kappalaisen apulainen 1809–1824 Matthias Engelbrekt Calonius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1819–1833 Olof Rasander, virka- ja armovuosisaarnaaja, papin apulainen, vt. kappalainen 1833–1835 Herman Oliver Roschier , virka- ja armovuosisaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1834–1835 Karl Gustaf Siljander , kappalaisen sijainen, virkavuosisaarnaaja 1834–1837 Jonas Justén , armovuosisaarnaaja 1835–1837 Jakob Johan Grönros , sijaiskirkkoherra 1837 Anders Huchtman , sijaiskirkkoherra 1837 Henrik Konstantin Corander , välivuosisaarnaaja 1842–1843 Albert Vilhelm Handolin , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Kristian Fredrik Gestrin , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Jakob Molin , kirkkoherran apulainen 1846–1848 Alexander Fernberg , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1850–1851 Gustaf Mauritz Lundeqvist , kirkkoherran apulainen 1851–1859 Magnus Ingman , kirkkoherran sijainen 1856–1858 Anders Gustaf Forsblom , kappalaisen apulainen 1862 Gustaf Robert Böök , vt kappalainen 1862 Herman Vahlman , kirkkoherran apulainen 1869–1872 Otto Villberg , kirkkoherran apulainen 1872–1873 Johan Henrik Martin , kirkkoherran apulainen, armovuosisaarnaaja 1874 Gustaf Lybeck , armovuosisaarnaaja 1886–1889 Gustaf Henrik Kauppila , vt. kappalainen 1887–1891 Robert Ilmonen , kirkkoherran apulainen 1891–1896 Jaakko Ripatti , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Lauri Klemens Sirelius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1896–1898 Johan Teodor Bäckman , kirkkoherran apulainen 1898 Knut Fabian Holmberg , kirkkoherran apulainen 1898 Johan Kustaa Toppola , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Daniel Klami , kirkkoherran apulainen 1900–1902 Hugo Henrik Nyberg , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1902 Kaarle Oskari Holppi , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1902 Pekka Leskinen , vt kirkkoherra ja kappalainen 1902 Kaarlo Nestor Parikka , kappalaisen virassa armovuosisaarnaaja 1902–1903 Fredrik Aleksanteri Vikman , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, armovuosisaarnaaja 1904–1905 Erik Villehad Hynninen , vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja 1905–1906 Frans Victor Hollming , vt. kirkkoherra 1907–1908 Fredrik Aleksanteri Vikman , vt. kappalainen ja kirkkoherra, armovuosisaarnaaja 1909 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen , armovuosisaarnaaja, vt. kirkkoherra 1925 Otto Akseli Myyryläinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja 1925 Yrjö Aleksanteri Hirvonen, vt. kirkkoherra ja armovuosisaarnaaja 1925 Elis Gideon Gulin, vt. kirkkoherra 1925–1926 Ilmari Salomaa, vt. kirkkoherra 1931–1932 Aatto Terho, vt. kirkkoherra 1932–1934 Johan Aarne Valkonen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1939–1940 Jouko Ilmari Leino, kirkkoherran välivuosisaarnaaja 1942 Martti Haapio, vt. kirkkoherra Arkisto Ristiinan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1661 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1661–1941. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan venäläiset hävittivät seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat Kustaa III:n sodan aikana 1789. Kansallisarkisto on digitoinut Ristiinan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Kuopion maaseurakunnan rukoushuonekunta. Erotettiin Kuopiosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917, jolloin siihen liitettiin osia myös Tuusniemestä. Ero toteutui 1923, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kirkko rakennettiin 1934. Riistaveden kunta perustettiin 1925. Maakirjakylät Kotasalmi, Kuopion Pelonniemi, Leppäranta, Lohilahti, Melalahti, Ohtaanniemi, Pelonniemi, Pieksä, Pölläkkä, Riistavesi, Ritoniemi, Ryönä, Syrjänsaari Naapuriseurakunnat Kuopio , Kuopion kaupunki , Muuruvesi, Siilinjärvi , Tuusniemi , Vehmersalmi Papisto Kirkkoherrat 1946–1952 Alpo Mustonen Arkisto Riistaveden rippikirjat alkavat vuodesta 1924 ja historiakirjat vuodesta 1923. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1923–1972. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Riistaveden seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Hausjärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1899. Riihimäen rukoushuoneen kannatusyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 20.5.1902. Erotettiin Hausjärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.2.1909, jolloin siihen liitettiin Lopen Kytäjärven kylän Vatsian tila, Janakkalan Hiivolan kylä sekä Kernaalan kylän Sipilän tila. Kirkko valmistui 1905. Riihimäen kauppala perustettiin 1922 ja muodostettiin kaupungiksi 1960. Maakirjakylät Arolampi, Erkylä, Herajoki, Hiivola, Kara, Karhi, Kernala, Kormu, Kytöjärvi, Ryttylä Naapuriseurakunnat Hausjärvi , Hyvinkää , Janakkala , Loppi Papisto Kirkkoherrat 1922–1954 Wiljo Kustaa Kuuliala Ylimääräiset papit 1936–1953 Lauri Palva, virallinen apulainen Arkisto Riihimäen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat 1900-luvulta. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Raahen kaupunki erotettiin Raahen ja Saloisten jakamattomasta seurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 22.4.1909. Samalla maaseurakunnan osista muodostettiin itsenäinen Pattijoen kirkkoherrakunta ja seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Salon kunta perustettiin 1909. Salon kunnan ja seurakunnan nimi muutettiin Pattijoeksi 1920, jolloin Pattijoen seurakunta aloitti toimintansa. Muut nimet Salo Ol. Maakirjakylät Kopsa, Olkijoki, Pattijoki Naapuriseurakunnat Paavola , Pyhäjoki , Revonlahti , Saloinen , Siikajoki , Vihanti Arkisto Pattijoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1845. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1765–1955. Kansallisarkisto on digitoinut Pattijoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Siikajoen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi ensimmäisen puisen kirkon valmistumisen myötä 1775. Sai oman saarnaajan 1782. Pappilaan osui luoteja Suomen sodan taistelujen aikana 27.4.1808. Paavolassa siihen asti asunut pitäjänapulainen siirrettiin Revonlahdelle keisarillisella käskykirjeellä 3.7.1811. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1845. Erotettiin Siikajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925, ero toteutui 1930 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1937. Revonlahden kunta perustettiin 1930 ja yhdistettiin Paavolan kanssa Ruukin kunnaksi 1937. Samalla Revonlahden ja Paavolan seurakunnat yhdistyivät Paavolan seurakunnaksi, jonka nimi muutettiin Ruukin seurakunnaksi 1992. Muut nimet Revolaks Maakirjakylät Heinolahti, Jauhoniemi, Kivijärvi, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Revonlahti Naapuriseurakunnat Liminka , Lumijoki , Paavola , Pattijoki , Siikajoki Papisto Kirkkoherrat 1937–1946 Toivo S. Nurkkinen 1948–1951 Tauno I. Kauppinen Kappalaiset 1859–1862 Edvard Leonard Levon 1865–1868 Emil August Wichmann 1869–1870 Henrik Edvard Schroderus 1899–1931 Pekka Aadolfi Vuolle (Fogman) Pitäjänapulaiset 1810–1817 Baltasar Frans Groen 1819–1826 Elias Jakob Fonselius 1826–1848 Henrik Josef Bergh , virka lakkautettiin Saarnaajat 1782–1790 Jakob Esaiae Ravander 1790–1792 Erik Ekdahl 1794–1801 Gabriel Anders Chydenius 1802–1804 Abraham Mellin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1809 Esaias Ravander , vt. saarnaaja 1817–1819 Adolf Snellman , välisaarnaaja 1848–1850 Lars Magnus Castrén , välisaarnaaja 1850–1852 Matias Forsberg , välisaarnaaja 1852–1859 Herman Ingman , välisaarnaaja 1864–1865 Emil August Wichmann , armovuodensaarnaaja 1868–1869 Henrik Edvard Schroderus , välisaarnaaja 1870–1871 Johan Gustaf Sipilä, välisaarnaaja 1872–1875 Johan Gustaf Sipilä, välisaarnaaja 1875 Jonatan Gummerus , välisaarnaaja 1875–1879 Fredrik Rechardt , välisaarnaaja 1879 Josef Holmström , välisaarnaaja 1879–1880 Jaakko Mustelin , välisaarnaaja 1880–1885 Jaakko Schwartzberg , välisaarnaaja 1885–1886 Julius Snellman , välisaarnaaja 1886–1894 Juho Väyrynen , välisaarnaaja 1894–1895 Antti Adolf Gummerus , välisaarnaaja 1895–1899 Matias Aleksanteri Nikkilä , välisaarnaaja 1930 A. E. Herva 1932–1934 Paul Honkasalo 1934–1935 Jorma Kataja 1935 Y. A. Kurkela 1935–1937 Pentti Virtaniemi 1937, 1946 A. V. Seppo Arkisto Revonlahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1778, tilikirjat vuodesta 1798 ja historiakirjat vuodesta 1804. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1778–1930. Kansallisarkisto on digitoinut Revonlahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)