Alkuaan Kemin emäseurakunnan kappeli, joka sai ensimmäisen oman kirkkonsa 1632. Rovaniemi mainitaan paikkana ainakin jo 1453, jolloin eräälle Katariina Juhontyttärelle vahvistettiin maakauppa Korkalon ja Rovaniemen kylien tiloista. Kirkko ryöstettiin 1742. Erotettiin Kemistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella päätöksellä 23.2.1785. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Ranuan kirkkoherrakuntaan 1899 sekä Posion kirkkoherrakuntaan 1908, josta viimeksi mainittu toteutui 1925. Seurakunta toimi jakamattomana maa- ja kaupunkiseurakuntana, kunnes se jaettiin seitsemään seurakuntapiiriin 1982.
Rovaniemen kauppala perustettiin 1929, jolloin Rovaniemen kunnan nimi muutettiin Rovaniemen maalaiskunnaksi, ja kauppala muodostettin kaupungiksi 1960. Maalaiskunnasta liitettiin kauppalaan Pöykkölä ja Viirinkangas 1948 sekä Kolpene, Ala-Korkalo ja Mäntyvaara 1957. Rovaniemen maalaiskunta ja Rovaniemen kaupunki yhdistettiin Rovaniemen kaupungiksi 2006.
Kylät
Jaatila, Kemihaara, Korkalo, Leipee, Marrasjärvi, Muurola, Nampa, Ounasjoki, Rovaniemi
Naapuriseurakunnat
Alatornio, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Sodankylä, Tervola, Turtola, Ylitornio,
Papisto
Seurakunnan katekeetan hyyryrahasta säädettiin keisarillisella käskykirjeellä 10.12.1836 ja kolmas osa kirkkoherran virkatalosta lohkaistiin kappalaisen virkataloksi Keisarillisen Senaatin päätöksellä 22.1.1896. Myöhemmin säädetyn uuden palkkausjärjestyksen mukaan suoritettiin kalasaatavat toistaiseksi entiseen tapaan ja kirkkoherralle määrättiin niistä kaksi kolmasosaa ja kappalaiselle yksi kolmasosa.
Kirkkoherrat
1785–1819 Esaias Fellman
1822–1825 Kristian Castrén
1828–1834 Johan Krank
1838–1840 Abraham Montin
1842–1862 Per Samuel Heikel
1863–1866 Gustaf Fredrik Högman
1870–1893 Karl Filip Tillman
1895–1909 Elis Tillman
1911–1923 Aatami Laitinen
1925–1938 Jaakko Leonard Seppänen
Kappalaiset
1632–1649 Christiernus Bovelius
1649–1699 Sigfridus Chrstiani Bonelius
1699–1701 Sigfridus Sigfridi Bonelius
1702–1717 Aleksander Krank
1722–1739 Christiernus Sigfridi Bonelius
1740–1756 Stephan Gabrielis Gisselkors
1757–1770 Joseph Wettberg
1774–1785 Esaias Fellman, virka lakkautettiin
1897–1911 Aatami Laitinen
1912–1917 Aaron Emil Simeon Pakasmaa
1920–1939 Veli Eliel Laitinen
Ylimääräiset papit
1769–1772 Georg Rajalin, kappalaisen apulainen
1788–1792 Henrik Wettberg, kirkkoherran apulainen
1793–1795 Johan Wegelius, kirkkoherran apulainen
1795–1799 Jakob Gummerus, kirkkoherran apulainen
1796–1801 Abraham Wilhelm Frosterus, kirkkoherran apulainen
1799–1805 Nils Fellman, kirkkoherran apulainen
1805–1812 Kristian Castrén, kirkkoherran apulainen
1812–1815 Nils Peter Fellman, kirkkoherran apulainen
1815–1819 Jakob Fellman, kirkkoherran apulainen
1819–1822 Adolf Snellman, sijaiskirkkoherra
1822–1823 Johan Nordberg, kirkkoherran apulainen
1823–1826 Henrik Sandberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1825–1827 Erik Kristian Castrén, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1827–1828 Zakris Toppelius, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1833–1836 Esaias Vegelius, vs. kirkkoherra, sijaiskirkkoherra
1836–1838 Gustaf Löwenmark, sijaiskirkkoherra
1840–1842 Julius Abraham Vidgren, välisaarnaaja
1842–1850 Johan Bäckvall, kirkkoherran apulainen
1851 August Kranck, kirkkoherran apulainen
1851 Gustaf August Montin, kirkkoherran apulainen
1852 Karl Ferdinand Pfaler, kirkkoherran apulainen
1852–1853 Edvard Leonard Levón, kirkkoherran apulainen
1853 Karl Robert Heikel, kirkkoherran apulainen
1853–1863 Karl Filip Tillman, sijaiskirkkoherra
1866 Frans Alexander Heikel, kirkkoherran apulainen
1866–1870 Nils Holmström, sijaiskirkkoherra
1881–1895 Elis Tillman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1884 Otto Alfred Tenlén, kirkkoherran apulainen
1892 Josef Tolonen, kirkkoherran apulainen
1893–1894 Pekka Rudolf Heikel, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1908–1920 Frans Emil Lehto, papiston apulainen
1917–1918 Leon. Pietari Tapaninen, kappalaisen virka– ja armovuodensaarnaaja
1918–1920 Vilho H. Kivioja, vt. kappalainen
1922– Aarne A. Tuovinen, papiston apulainen
1923 A. J. Kalliola, kirkkoherran apulainen
1923–1924 Kaarlo J. Heikinheimo, kirkkoherran apulainen
1924–1925 Väinö Havas, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Rovaniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1700 ja historiakirjat vuodesta 1712. Seurakunnan vanhinta arkisto säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–2004.
Kansallisarkisto on digitoinut Rovaniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.