top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Revonlahti

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Revonlahti

Perustettiin Siikajoen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi ensimmäisen puisen kirkon valmistumisen myötä 1775. Sai oman saarnaajan 1782. Pappilaan osui luoteja Suomen sodan taistelujen aikana 27.4.1808. Paavolassa siihen asti asunut pitäjänapulainen siirrettiin Revonlahdelle keisarillisella käskykirjeellä 3.7.1811. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1845. Erotettiin Siikajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925, ero toteutui 1930 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1937. Revonlahden kunta perustettiin 1930 ja yhdistettiin Paavolan kanssa Ruukin kunnaksi 1937. Samalla Revonlahden ja Paavolan seurakunnat yhdistyivät Paavolan seurakunnaksi, jonka nimi muutettiin Ruukin seurakunnaksi 1992.


Muut nimet

Revolaks


Kylät

Heinolahti, Jauhoniemi, Kivijärvi, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Revonlahti


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaiset


Pitäjänapulaiset

1826–1848 Henrik Josef Bergh, virka lakkautettiin


Saarnaajat

1790–1792 Erik Ekdahl

1802–1804 Abraham Mellin, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1809 Esaias Ravander, vt. saarnaaja

1817–1819 Adolf Snellman, välisaarnaaja

1848–1850 Lars Magnus Castrén, välisaarnaaja

1850–1852 Matias Forsberg, välisaarnaaja

1852–1859 Herman Ingman, välisaarnaaja

1864–1865 Emil August Wichmann, armovuodensaarnaaja

1868–1869 Henrik Edvard Schroderus, välisaarnaaja

1870–1871 Johan Gustaf Sipilä, välisaarnaaja

1872–1875 Johan Gustaf Sipilä, välisaarnaaja

1875 Jonatan Gummerus, välisaarnaaja

1875–1879 Fredrik Rechardt, välisaarnaaja

1879 Josef Holmström, välisaarnaaja

1879–1880 Jaakko Mustelin, välisaarnaaja

1880–1885 Jaakko Schwartzberg, välisaarnaaja

1885–1886 Julius Snellman, välisaarnaaja

1886–1894 Juho Väyrynen, välisaarnaaja

1894–1895 Antti Adolf Gummerus, välisaarnaaja

1895–1899 Matias Aleksanteri Nikkilä, välisaarnaaja

 

Arkisto


Revonlahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1778, tilikirjat vuodesta 1798 ja historiakirjat vuodesta 1804. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1778–1930.


Kansallisarkisto on digitoinut Revonlahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

43 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page