Perustettiin Siikajoen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi ensimmäisen puisen kirkon valmistumisen myötä 1775. Sai oman saarnaajan 1782. Pappilaan osui luoteja Suomen sodan taistelujen aikana 27.4.1808. Paavolassa siihen asti asunut pitäjänapulainen siirrettiin Revonlahdelle keisarillisella käskykirjeellä 3.7.1811. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1845. Erotettiin Siikajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925, ero toteutui 1930 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1937. Revonlahden kunta perustettiin 1930 ja yhdistettiin Paavolan kanssa Ruukin kunnaksi 1937. Samalla Revonlahden ja Paavolan seurakunnat yhdistyivät Paavolan seurakunnaksi, jonka nimi muutettiin Ruukin seurakunnaksi 1992.
Muut nimet
Revolaks
Kylät
Heinolahti, Jauhoniemi, Kivijärvi, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Revonlahti
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaiset
1859–1862 Edvard Leonard Levon
1865–1868 Emil August Wichmann
1869–1870 Henrik Edvard Schroderus
1899–1931 Pekka Aadolfi Vuolle (Fogman)
Pitäjänapulaiset
1810–1817 Baltasar Frans Groen
1819–1826 Elias Jakob Fonselius
1826–1848 Henrik Josef Bergh, virka lakkautettiin
Saarnaajat
1782–1790 Jakob Esaiae Ravander
1790–1792 Erik Ekdahl
1794–1801 Gabriel Anders Chydenius
1802–1804 Abraham Mellin, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1809 Esaias Ravander, vt. saarnaaja
1817–1819 Adolf Snellman, välisaarnaaja
1848–1850 Lars Magnus Castrén, välisaarnaaja
1850–1852 Matias Forsberg, välisaarnaaja
1852–1859 Herman Ingman, välisaarnaaja
1864–1865 Emil August Wichmann, armovuodensaarnaaja
1868–1869 Henrik Edvard Schroderus, välisaarnaaja
1870–1871 Johan Gustaf Sipilä, välisaarnaaja
1872–1875 Johan Gustaf Sipilä, välisaarnaaja
1875 Jonatan Gummerus, välisaarnaaja
1875–1879 Fredrik Rechardt, välisaarnaaja
1879 Josef Holmström, välisaarnaaja
1879–1880 Jaakko Mustelin, välisaarnaaja
1880–1885 Jaakko Schwartzberg, välisaarnaaja
1885–1886 Julius Snellman, välisaarnaaja
1886–1894 Juho Väyrynen, välisaarnaaja
1894–1895 Antti Adolf Gummerus, välisaarnaaja
1895–1899 Matias Aleksanteri Nikkilä, välisaarnaaja
Arkisto
Revonlahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1778, tilikirjat vuodesta 1798 ja historiakirjat vuodesta 1804. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1778–1930.
Kansallisarkisto on digitoinut Revonlahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.