Kiteen emäseurakunnan kappeli, jossa mainitaan olleen kirkko jo 1686. Alkuaan emäseurakunnan kappalaiset pitivät joka kolmantena sunnuntaina jumalanpalveluksen Rääkkylässä kunnes Rääkkylä sai oman papin emäseurakunnan toisen kappalaisen muutettua sinne 1794. Seurakunnan kirkko sijaitsi Oravilahden kylässä 1739–1793. Venäläiset turmelivat kirkkoa isonvihan aikana ja se paloi 1765. Vuonna 1793 rakennettu kirkko ja kellotapuli paloivat salaman iskusta 23.7.1837. Keisarin käskykirjeessä 20.4.1829 määrättiin Kiteen kirkkoherra palkkaamaan virallinen apulainen seurakuntaan. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.10.1857, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Seurakuntaan liitettiin Liperistä Rääkkylän, Hypönniemen ja Hernevaaran kylät. Rääkkylän kunta perustettiin 1874. Muut nimet Bräkylä, Oravisalo Maakirjakylät Haapasalmi, Heinoniemi, Hernevaara, Hypönniemi (Liperin-Oravisalo), Jaama, Kiesvaara, Nieminen, Oravilahti, Oravisalo, Piimälahti, Pötsönlahti, Rasivaara, Rääkkylä (Bräkylä), Sangenlahti, Sintsi (Onkamo), Täitimänniemi, Varpasalo, Venturinniemi Naapuriseurakunnat Kerimäki , Kesälahti , Kitee , Liperi , Pyhäselkä , Savonranta , Tohmajärvi Papisto Kirkkoherrat 1893–1908 Simo Adolf Virkkula 1909– Frans Evert Blomberg Kappalaiset 1794–1819 Anders Kiljander 1822–1827 Mårten Kiljander 1830–1836 Jakob Johan Lindström 1839–1844 Karl Johan Veckman 1847–1855 Alexander Magnus Brummer , ensin vt. kappalainen 1858–1859 Erik Saurén , ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1863–1881 Karl Alfred Veckman 1885–1890 Albert Vitalias Ståhlhammar 1891–1900 Joel Siikanen 1901–1910 Kaarle Albert Lauri Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1800–1803 Isak Blom , apupappi 1807 Kristian Vilhelm Järnström , apupappi 1807 Simon Vehonius , apupappi 1809–1816 Mårten Kiljander , apupappi 1816–1820 David Petrelius , apupappi 1820–1822 Klas Anders Lindblad , vt. kappalainen 1827–1830 Nils Aschan , vt. kappalainen 1832–1833 Alexander Magnus Oleander , apupappi 1833–1842 August Blomqvist , apupappi, vt. kappalainen 1844–1846 Albert Vilhelm Handolin , virka– ja armovuodensaarnaaja 1846–1847 Karl Linjeqvist , armovuodensaarnaaja. 1850–1853 Johan Henrik Lagus , apupappi 1853–1856 Nils August Berghäll , apupappi, armovuodensaarnaaja. 1856–1857 Gabriel Vilhelm Melart , armovuodensaarnaaja ja Kiteenkirkkoherran apulainen 1857 Lars Erik Mozelli , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Jakob Helenius , kirkkoherran apulainen ja armovuodensaarnaaja 1859–1860 Karl Alfred Veckman , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1860–1863 Per Jakob Igoni , virka– ja armovuodensaarnaaja 1865 Karl Karttunen , kirkkoherran apulainen 1877 Mats Emil Zimmerman , kirkkoherran apulainen 1877 Henrik Puhakka , kirkkoherran apulainen 1878–1880 Isak Puustinen , kirkkoherran apulainen 1880–1882 Artur Olivier Blomberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja. 1882–1888 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius , kirkkoherran apulainen ja vt. pitäjänapulainen 1889–1891 Johannes Sidensnöre , kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen 1898 Frans Evert Blomberg , vt. pitäjänapulainen 1898–1899 Kaarle Reetrikki Sorri , vt. pitäjänapulainen 1899–1900 Niilo Vitikainen , vt. pitäjänapulainen 1900–1901 Henrik Johan Helin , vt. pitäjänapulainen Arkisto Rääkkylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1802. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1756–2004. Kansallisarkisto on digitoinut Rääkkylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Räisälän ortodoksisen seurakunnan tilalle 1600-luvun alussa muodostunut luterilainen seurakunta. Luettiin omaksi nimismiehenpitäjäkseen ainakin 1589, jolloin siellä asui kuusi luterilaista talonpoikaa. Kaksi vuotta myöhemmin asukkaina oli 24 luterilaista ja 15 ortodoksista talonpoikaa. Stolbovan rauhan jälkeen suurin osa alueen ortodoksisista karjalaisista asukkaista siirtyi Venäjän puolelle. Seurakunta toimi aluksi Käkisalmen kirkkoherran johtamana mutta oma kirkkoherra mainitaan ainakin jo 1635 sekä oma kappalainen 1686. Venäläiset nähtävästi polttivat kirkon sodassa 1656. Kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 21.7.1910. Seurakuntaan kuulunut Kaukola perustettiin rukoushuoneeksi 1693 ja muodostettiin kappeliksi 1704. Kaukola sai oman kappalaisen vasta 1735, se siirrettiin kappelina kuuluvaksi Käkisalmen emäseurakuntaan 1849 ja erotettiin Käkisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Räisälän kunta perustettiin 1868. Räisälän kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Räisälän seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Räisälän asukkaat sijoitettiin Rauman kaupunkiin ja maalaiskuntaan, Kokemäelle, Köyliöön, Lappiin, Honkalahdelle, Harjavaltaan, Säkylään, Euraan, Eurajoelle ja Kiukaisiin. Maakirjakylät Humalainen, Humalapelto, Hytinlahti, Härskeensaari, Ivaskanmäki, Karkola, Kiisanlahti, Kivipelto, Kökkölä, Köninginmäki, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinapelto, Luotsanlahti, Läheniemi, Makkola, Myllypelto (Melnitsanpelto), Muonola, Neitsytkallio, Näpinlahti, Pataksela, Piiskonmäki, Pudoria (Pudori, Pandoria, Wilatki), Rautakopra, Räisälä, Sakkali, Sutkenlaks, Särkisalo, Tarhola, Tekemälahti, Tiittola, Timoskala, Tiuri, Tiurinmäki, Unnunkoski, Wirtelä Naapuriseurakunnat Kaukola , Kirvu , Käkisalmi , Pyhäjärvi , Sakkola , Vuoksela , Vuoksenranta Papisto Kirkkoherrat 1642–1667 Andreas Joachimi 1670– Johan Bernerus 1679–1688 Erik Mollenius 1688–1697 Johan Gustaf Nigraeus 1697–1721 Jacob Carlquist 1724–1726 Johan Spenner 1731–1751 Laurentius Lithovius 1752–1771 Peter Ursinus 1772–1785 Peter Landan 1784–1789 Johan Henrik Schwindt 1789–1800 Christoffer Hoppius 1803–1849 Johan Kristian Schwindt 1851–1864 Karl August Rehbinder 1866–1896 Johan Fredrik Grönlund 1898–1905 Gustaf Elis Bergroth 1906–1937 Karl Sixtus Olsson 1939–1941 Vihtori Heinikainen 1943–1949 Jorma Taneli Helasvuo Kappalaiset 1672–1680 Isaak Jackenius , Kaukolan kappalainen 1698 Jonas Plogman , Kaukolan kappalainen 1705 N.N. Chrydenius 1728–1730 Sven Wastin 1730–1747 Jonas Oxenius –1751 Fredrik Rajalin –1755 Jakob Abraham Nyman 1761–1770 Aksel Johan Spenner 1786 Anders Grenquist 1786–1787 Hindrich Esajas Mondén , vt. kappalainen 1788–1820 Kristian Enberg 1823–1833 Georg Alexander Örn 1835–1867 Peter David Starck 1869–1882 Gustaf Adolf Cajander 1885–1908 Felix Fritjof Relander 1910–1929 Roopertti Rainio 1931–1941 Jorma Taneli Helasvuo Ylimääräiset papit 1770– Petrus Wahlberg, papiston apulainen 1776 Aaron Limatius , apupappi 1800–1803 Johan Kristian Schwindt , armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1805–1807 Johan Kristian Hornborg , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Jakob Reinhold Granbaum , kirkkoherran apulainen 1810–1821 Peter Adolf Vahlberg , kirkkoherran apulainen 1820–1823 Johan Reinhold Vinter , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1821–1829 Peter David Starck , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1829–1833 Johan Ollberg , kirkkoherran apulainen 1833–1835 Peter David Starck , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1834 Karl Fredrik Kockström , kirkkoherran apulainen 1834–1838 Karl Alfred Nystén , kirkkoherran apulainen 1839–1842 Alexander Benedikt Zilliacus , kirkkoherran apulainen 1842–1846 Georg Magnus Järnefelt , kirkkoherran sijainen 1846–1847 Zakarias Adolf Kroijerus , kirkkoherran sijainen 1847–1851 Magnus Ingman , kirkkoherran sijainen, vt. kirkkoherra 1849–1850 Fredrik Häyrén , kappalaisen sijainen 1850–1851 Johannes Hertz , kappalaisen sijainen 1851–1859 Erik Volmar Streng , kappalaisen sijainen 1859–1860 Konrad Edvard Tornberg , kappalaisen sijainen 1860–1862 Otto Reinhold Streng , kappalaisen sijainen 1862–1864 Konrad Edvard Tornberg , kappalaisen sijainen 1862–1863 Ulrik Siegberg , kirkkoherran sijainen 1864–1866 Fredrik Vilhelm Brander , kappalaisen sijainen 1864–1866 Otto Gustaf Blomgren , armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1867–1869 Kristian Emanuel Calonius , vt. kappalainen 1882–1898 Karl Viktor Olin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1900 Wilhelm Ferdinanr Fagerlund , papiston apulainen 1901 Niilo Pispala , papiston apulainen 1901 Juhana Kustaa Sakkinen , papiston apulainen 1901–1902 Bror Emil Fagerlund , papiston apulainen 1902–1905 Sigfrid Selim Sigismund Sirenius , papiston apulainen, vt. kirkkoherra 1905–1906 Emanuel Lamppu , vt. kirkkoherra 1906–1907 Eino Immanuel Valanne, kappalaisen apulainen 1907–1909 William Oskari Aarnio (Grip), kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1909 Frans Petter Oinonen , vt. kappalainen 1909 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen 1909–1910 Pekka Hyttinen , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1916–1917 Ilmari Karvonen, kirkkoherran apulainen 1917–1918 Aarne Aadolf Huurre, kirkkoherran apulainen 1918–1919 Bruno Kunnala, kirkkoherran apulainen 1919–1920 Edvin Eero Vartiainen, kirkkoherran apulainen 1920 Aleksanteri Vehniäinen , kirkkoherran apulainen 1920 Nikolai Sonny, kirkkoherran apulainen 1920 Albert Johan Soveri , kappalaisen apulainen 1921–1924 Ilmar Edvin Sirén, kirkkoherran apulainen 1925 Paavo Johannes Lehtinen, kirkkoherran apulainen 1925–1926 Armas Veikko Ostela (Österberg), kirkkoherran apulainen 1928 Jorma Taneli Helasvuo, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1929–1931 Jorma Taneli Helasvuo, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1932 Rauno Reino Johannes Vuorinen, kirkkoherran apulainen 1932–1933 Aarne Rudolf Hakala, kirkkoherran apulainen 1933–1938 Tauno Kalervo Rantalainen, kirkkoherran apulainen 1938–1939 Pentti Olavi Huhtinen, armovuodensaarnaaja 1938–1939 Harald Vilhelm Oksanen, apulainen 1941–1943 Aarne Anton Arjanheimo, vt. kirkkoherra 1943 Onni Mauri Honkkila, vt. kirkkoherra 1943 Vilho Aleksanteri Juutinen, vt. kirkkoherra 1943 Niilo Kustaa Lilja, vt. kirkkoherra Arkisto Räisälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1861 ja historiakirjat vuodesta 1751. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1741–1983. Pappilan ja osan kirkonarkistosta sanotaan palaneen 1751. Kuitenkin syy siihen, että kirkonkirjat alkavat vasta vuodesta 1751 lienee se, että silloinen kirkkoherra oli 21 vuoden ajan laiminlyönyt velvollisuutensa kirkolliseen kirjanpitoon. Kirkkoherra ja kappalainen irtisanottiin samana vuonna muun muassa heikon seurakunnan tilinpidon seurauksena. Pappilan talli paloi 31.8.1786, jolloin katosivat myös irtonaisilla lapuilla pidetyt kirkonkirjojen viennit. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Räisälän seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1385. Seurakunnan harmaakivinen kirkko rakennettiin todennäköisesti 1510-luvulla ja puinen kellotapuli 1769. Kellotapulissa on kaksi kelloa; suurempi vuodelta 1686 ja pienempi vuodelta 1741. Rymättylän kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Naantalin kaupunkiin 2009. Muut nimet Rimito Maakirjakylät Aatila, Ahteentaka, Äijälä, Ajola, Alakylä, Antola, Anttila, Autuinen, Brunnila, Hämmärö, Hämölä, Hanka, Hankaanperä, Heinäinen, Hintsala, Isopoikko, Järvenperä, Kaarniitta, Kaastla, Kauppila, Kepuinen, Kinttala, Kirjala, Knaapila, Koisaari, Koivusaari, Kuivainen, Kurala, Kurinen, Kurjanrauma, Leikkinen, Leiklahti, Lookila, Maanpää, Maisaari, Maskulainen, Meinikkala, Metsäpoikko, Montola, Ojainen, Okala, Paavainen, Pakinainen, Peräinen, Pornainen, Pulkkala, Raula, Riiainen, Riittiö, Röödilä, Ruokorauma, Ruotsalainen, Saarla, Salo, Santala, Seppälä, Suikkila, Suutarla, Taipale, Tanila, Valtainen, Vanhakylä, Veluinen, Viljainen, Ylikylä, Ylttinen Naapuriseurakunnat Korppoo , Maaria , Merimasku , Naantali , Nauvo , Parainen , Velkua Papisto Kalakymmenyksistä kuninkaan päätöksessä 26.2.1799. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin 1786. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 1.5.1867. Kirkkoherrat 1554–1577 Ericus Johannis 1578–1600 Henricus Andreae 1600–1611 Benedictus Thomae Melartopaeus 1612–1617 Isaacus Petri Melartopaeus 1617–1621 Simo Andreae 1623–1639 Simon Matthæi Columbus 1639–1659 Henricus Nicolai Kolkka (Kålk) 1659–1671 Henricus Colliander 1672 Laurentii Lethalensis 1672–1680 Johannes Georgii Sodialenius 1680–1692 Mikael Castrenius 1692–1701 Abrhama Thuronius 1702–1711 Anders Chydenius (Kytilä) 1711–1714 Haquinus Pihlman 1721–1736 Johan Salmenius 1738–1739 Johan Gottskalk 1739–1758 Johan Sciurenius 1758–1772 Erik Wallenius 1773–1775 Petter Fonselius 1778–1808 Karl Avellan 1810–1819 Johan Forsbom 1821–1828 Adolf Bäckvall 1830–1834 Abraham Reilin 1838–1843 Fredrik Valdtedt 1847–1885 Erik Johan Ekqvist 1887–1894 Gustaf Ludvig Vermanen 1898–1908 Nikolai Blom 1909– Yrjö Valfrid Virberg Kappalaiset 1560 Nils 1573 Hencus Andreae 1593–1601 Johannes Erasmi –1609 Laurentius Olai 1609– Tuomas 1612–1622 Simon Matthæi Columbus 1626–1632 Josephus 1634–1638 Henricus Kolkka 1642–1651 Georgius Stephani Matthias Sigfridi 1656–1672 Johannes Georgii Sodialenius 1672–1675 Samuel Gregorii Raumstadius 1677–1692 Nicolaus Fontelius 1693–1697 Petrus Bergius 1698–1719 Kristian Sevonius 1714–1720 Anders Ravonius 1722–1736 Gustaf Fontelius 1736 Matthias Meiholm 1737–1747 Erik Hansenius 1748–1786 Matthias Petrenius 1786–1794 David Sciurenius 1797 Anders Johan Mennander 1798–1799 Karl Johan Schaeffer 1799–1829 Johan Vallenius 1831–1856 Karl Efraim Lagerspets 1857–1867 Johan Gabriel Höllberg , ensin vt. kappalainen 1868–1870 Oskar Ludvig Kurtén 1871–1880 Johan Gustaf Heinonen , ensin vt. kappalainen 1884–1887 Gustaf Ludvig Vermanen 1896–1909 Hugo Anian Honkamo (Müller) 1909– Juho Hotinen Pitäjänapulaiset 1659–1673 Martinus Georgii Sodialenius 1684–1689 Samuel Nårberg 1694–1714 Matthias Goergii Gunnerus 1722–1736 Matthias Meiholm 1747–1786 David Sciurenius , virka lakkautettiin 1786 Ylimääräiset papit 1625 Matthias 1658–1659 Olaus Petri Achensis , kirkkoherran apulainen –1693 Jakob Kreander , kirkkoherran apulainen 1714–1721 Simon Sadenius , kirkkoherran apulainen 1718–1722 Abraham Simonsson Sadenius , kirkkoherran apulainen 1728–1732 Johan Salmenius , kirkkoherran apulainen 1730 Jakob Salmenius, kirkkoherran apulainen 1734–1739 Anders Flamenius , kirkkoherran apulainen –1737 Johan Cannelin , kikrkkoherran apulainen 1763–1765 Jakob Utter , kirkkoherran apulainen –1767 Nils Widbom , kirkkoherran apulainen 1773–1777 Johan Kappström , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1790-luku Thomas Hoegander , kirkkoherran apulainen 1786– Mikael Bircklin, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1799–1809 Mikael Bircklin, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1810–1816 Efraim Dahlstedt , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1816–1821 Karl Henrik Hafverberg , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1816–1819 Israel Selén , kappalaisen apulainen 1819–1825 Anders Helenius , kappalaisen apulainen 1826 Berndt Johan Floor , kappalaisen apulainen 1826–1827 Lars Johan Forselius , kappalaisen apulainen 1827 Berndt Josef Amnell , kappalaisen apulainen 1827–1828 Jakob Vahlberg , kappalaisen apulainen 1828–1831 Simon Helenius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1828–1829 Gustaf Henrik Ingman , sijaiskirkkoherra 1830 Isak Ahlroth , sijaiskirkkoherra 1834–1835 Peter Henrik Lindegren , virka– ja armovuodensaarnaaja 1835–1836 Matias Laurillius , armovuodensaarnaaja 1836–1838 Johan Henrik Björkman , välisaarnaaja 1843–1847 Adolf Cedberg , virka– ja armovuodensaarnaaja 1847–1868 Sven Rydberg , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1869–1871 Otto Sohlman , kirkkoherran apulainen 1870 Johan Lundell , vt. kappalainen 1880–1884 Gustaf Ludvig Vermanen , vt. kirkkoherra ja kappalainen 1888 Johan Vilhellm Ahlroos , vt. kirkkoherra 1893–1896 Hannu Hahnsson , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Evald Erland Hemmer , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1909 Kustaa Lauri Nurmi, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Rymättylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1687, tilikirjat vuodesta 1751 ja historiakirjat vuodesta 1693. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1505–1903. Kansallisarkisto on digitoinut Rymättylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Salon emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi sen jälkeen kun Pehkolan eli Paavolan kylän asukkaiden luvatta itselleen rakentama kirkko määrättiin vihittäväksi kuninkaallisella käskykirjeellä 16.10.1691. Salon neljänneskuntaan mainittiin 1688 rakennetun kaksi saarnatupaa; toinen Luohualle, jonne Paavolan kylän asukkaat tulivat, ja toinen Vihantiin. Salon papisto piti näissä saarnatuvissa jumalanpalveluksia suurina pyhinä ja ehtiessään muulloinkin. Pulkkilassa aiemmin asunut Siikajoen pitäjänapulainen siirrettiin Paavolaan 1702. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. Paavolan asukkaat saivat oikeuden itse kutsua pitäjänapulaisensa kuninkaan päätöksellä 30.5.1793. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi Hallitsevan konsistorin päätöksellä 5.11.1811 ja tällöin pitäjänapulainen sijoitettiin Revonlahdelle. Kirkkoa laajennettiin 1856. Erotettiin Siikajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 9.9.1874 mutta ero toteutui vasta 1.5.1899. Ensimmäisen kirkkoherran Fredrik Mennanderin oli määrä astua virkaansa 1.5.1890 mutta hän kuoli hieman ennen virkaanastumistaan. Seurakuntaan kuulunut Ruukin rukoushuonekunta perustettiin 1912. Paavolan kunta perustettiin 1874. Paavolan kunta yhdistettiin Revonlahden kanssa Ruukin kunnaksi 1973 ja samalla seurakunnat yhdistyivät Paavolan seurakunnaksi. Seurakunnan nimi muutettiin Ruukin seurakunnaksi 1992. Muut nimet Luohua, Pehkola Maakirjakylät Lappi, Luohua, Pehkola, Ruukki Naapuriseurakunnat Liminka , Pattijoki , Rantsila , Revonlahti , Ruukki , Vihanti Papisto Kirkkoherran vastikejyvöt 3,57 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894. Kirkkoherrat 1890 Fredrik Mennander, kuoli ennen virkaan astumistaan 1892–1900 Vilhelm Malmivaara (Malmbeg) 1901–1921 Konrad Ferdinand Melartin 1923–1929 Matti Haikola 1931–1935 Antti E. Raunio 1938–1953 Väinö Paalasmaa Kappalaiset 1812–1853 Johan Lagus 1856–1861 Johan Mikael Stenbäck 1864–1877 Johan Lagus , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1724–1739 Johan Brandberg , Paavolan ja Pulkkilan kappalainen 1724–1739 Petter Schroderus 1739–1745 Johan Simelius 1746–1753 Anders Blåholm 1754–1776 Jakob Flander 1777–1807 Jakob Mannerström Ylimääräiset papit 1776–1777 Jakob Mannerström , apulaispappi 1807–1812 Erik Ganander , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1830–1834 Nils Frosterus , kappalaisen apulainen 1834–1839 Karl Fredrik Meurling , kappalaisen apulainen 1834–1841 Karl Fredrik Meurling , kappalaisen apulainen 1841 Nils Fellman , kappalaisen apulainen 1842–1844 Johan Krank , kappalaisen apulainen 1844–1856 Johan Lagus nuor., kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1861–1864 Emil August Wichmann , armovuodensaarnaaja 1877–1878 Nils Gustaf Emeleus , vt. kappalainen 1878–1882 Karl Heinemann , vt. kappalainen 1882–1883 Niilo Karlsberg , vt. kappalainen 1883–1887 Erik Snellman , vt. kappalainen 1887–1890 Jonatan Gummerus , vt. kappalainen 1890–1892 Henrik August Wichmann , vt. kirkkoherra 1897–1898 Alfred Riihimäki , kirkkoherran apulainen 1899 Matias Aleksanteri Nikkilä , vt. kirkkoherra, Revonlahden vt. kappalainen 1899 Johan Abram Pietola , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Kaarle Zefanias Simelius , vt. kirkkoherra 1901 Rurik Calamnius , vt. kirkkoherra 1920–1922 Erkki Vuornos 1922–1923 Olli Morttinen 1929 Iisakki Koukkari 1929–1931 Verner Ruskomaa 1935–1937 Mikko Torvinen 1937–1938 Vilho Karhumaa 1949–1951 Samuel Strömmer Arkisto Paavolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1733, tilikirjat vuodesta 1693 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1954. Kansallisarkisto on digitoinut Paavolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Paavolan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1912. Ruukki oli yksi Paavolan kunnan kylistä kunnes kunta yhdistettiin Revonlahden kanssa Ruukin kunnaksi 1973. Samalla Paavolan ja Revonlahden seurakunnat yhdistyivät Paavolan seurakunnaksi, jonka nimi muutettiin Ruukin seurakunnaksi 1992. Naapuriseurakunnat Paavola

Mainitaan seurakuntana ainakin jo 1340. Seurakunta oli Nousiaisten, Liedon ja Raision seurakuntien tavoin Turun tuomiorovastin anneksina 1340-1540. Kuului Maskun emäseurakuntaan kappelina tai anneksina vuodesta 1577. Kun vuonna 1638 saarnahuonekunnaksi perustettu ja vuonna 1866 kappeliksi muodostettu Vahto erotettiin Maskusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.5.1893, määrättiin Ruskon seurakunta lakkautettavaksi ja yhdistettäväski emäseurakuntaan. Päätöksen mukaan Ruskon asukkailla oli oikeus käyttää omaa kirkkoaan niin kauan kuin tahtoivat, kuitenkaan laiminlyömättä Maskun kirkon ylläpitämistä omalta osaltaan. Seurakunnan lakkauttaminen kumottiin ja Rusko määrättiin erotettavaksi Maskusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1900. Ero toteutui 1907 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1908. Ruskon kunta perustettiin 1870 ja kuntaan liitettiin Vahdon kunta 2009. Muut nimet Kivi-Rusko Maakirjakylät Asola, Hiidenvainio, Hujala, Kankare, Kirkonkylä, Lähteenmäki, Liukola, Märttelä, Munittula, Papumäki, Uttula Naapuriseurakunnat Maaria , Masku , Nousiainen , Paattinen , Raisio , Vahto Papisto Kirkkoherrat 1908– Uno Mikael Renvall Kappalaiset 1340 Elevus, Turun tuomiorovasti 1398– Nikolai Hintsikini 1625 Tuomas Klemetinpoika, ehkä Markun ja Ruskon yhteinen kappalainen 1640-luku Maunu Antinpoika 1657–1660 Sipi Juhonpoika 1660– Martinus Uronius 1672–1688 Pertteli Erasmuksenpoika Pontanus 1688–1691 Jaakko Avolinus 1693–1717 Henrik Enqvist 1718–1731 Kaapo Krydell 1731–1739 Erkki Ekström (Eckström) 1740–1790 Juho Nylund 1789–1794 Antti Lexén , apupappi 1794–1812 Johan Strandelius 1813–1824 Johan Elgfors 1826–1836 Robert Uskelin 1837–1886 Karl Abraham Grönroos , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1812–1813 Matias Malmberg , välisaarnaaja 1824–1826 Erik Stenberg 1836–1837 Karl Abraham Grönroos , välisaarnaaja 1853–1856 Johan August Valdstedt , kappalaisen sijainen 1856–1860 Sven Emil Krook , kappalaisen sijainen 1859 Eliel Tiodolf Lagus , kappalaisen sijainen 1860–1868 Karl Henrik Ekblom , kappalaisen sijainen 1868–1874 Otto Edvard Härmälä , kappalaisen sijainen, Vahdon kappalainen 1874–1875 Alexander Emil Rödlin , kappalaisen sijainen, Vahdon kappalainen 1886–1887 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm , vt. kappalainen, myös Vahdolla 1887–1888 Jaakko Kajanen , vt. kappalainen 1888–1895 Alfred Brynolf Leivo , vt. kappalainen, Vahdon kappalainen 1900–1908 Johan Richard Ellilä , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra Arkisto Ruskon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1693, tilikirjat vuodesta 1681 ja historiakirjat vuodesta 1693. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1930. Seurakunnan kuolleiden ja haudattujen luettelot ajalta ennen vuotta 1794 ovat hävinneet. Mainitusta vuodesta alkavat luettelot mainitaan ensimmäisen kerran inventaariossa 1796 mutta aikaisempien häviämisestä ei ole merkintää asiakirjoissa. Kansallisarkisto on digitoinut Ruskon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Taivalkosken, Pudasjärven ja Rovaniemen osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Ero toteutui 1925, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Pudasjärven papiston tiedetään saarnanneen Posion alueella ainakin jo 1688 ja Kitkan saamelaiset käyttivät Kuusamon Tolpanniemelle vuonna 1694 rakennettua kirkkoa. Posion kunta perustettiin 1926. Maakirjakylät Aittoperä, Akanlahti, Hyväniemi, Häme, Jumisko, Kemihaara, Kynsiperä, Lehtiniemi, Mouru, Pernu, Perä-Posio, Posio, Raistakka, Sarajärvi (Mäntyjärvi), Tolva, Ylikitka Naapuriseurakunnat Kemijärvi , Kuolajärvi , Kuusamo , Pudasjärvi , Ranua , Rovaniemi , Taivalkoski Papisto Kirkkoherrat 1925–1939 Antti Emil Poukula Arkisto Posion seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1926. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Alkuaan Kiteen emäseurakuntaan kuulunut rukoushuone, josta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta seurakunnan jäätyä Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhassa Venäjän puolelle. Tällöin seurakuntaan yhdistettiin Pälkjärven emäseurakuntaan kuulunut rajan itäpuolelle jäänyt Leppälahden rukoushuonekunta. Seurakunta sai oman kirkkoherran noin 1727 ja kappalaisen 1747. Kirkko rakennettiin 1833 ja vihittiin käyttöön 24.6.1834. Ruskealan kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 16.11.1885, jolloin Soanlahden kirkkoherrakuntaan määrättiin siirrettäväksi Ruskealasta Havuvaaran, Harsun, Juttulammin, Kiekuun, Koirinvaaran, Kuikan ja Soanlahden kylät sekä Korpiselästä Sarivaaran kylä sekä Impilahdelta Suistamon osuus sekä Niinisyrjän kylä, jota vastaan Häyskynvaaran kylä määrättiin siirrettäväksi Impilahdelta Ruskealaan. Ruskealan kunta perustettiin 1866. Ruskealan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Ruskealan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Ruskealan asukkaat sijoitettiin Polvijärvelle, Kontiolahdelle, Liperiin ja Rääkkylään. Maakirjakylät Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Jaakkima, Kaalamo, Kirkkolahti (Kirkkoleppälahti), Kollitsa, Kontiolahti (Kontioleppälahti), Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä (Rajakylä), Möhkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Ruisselkä, Ruskeala, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä, Vahvajärvi Naapuriseurakunnat Harlu , Kitee , Pälkjärvi , Soanlahti , Sortavala , Uukuniemi Papisto Kirkkoherran virkatalon osti seurakunta 1738 ja tila sai virkatalon oikeudet maakonttorin päätökselllä 18.6.1740. Aikanaan virkatalon koko 695,12 hehtaarin alueesta käytettiin marmorin louhimismaaksi 131,8 hehtaaria, josta keisarin käskykirjeiden 2.7.1823 ja 23.2.1831 mukaan sai kirkkoherra marmorialueen vastikkeeksi 171 ruplaa 42 6/7 ruplaa hopeassa kunnes täydellinen vastike kruunun liikamaasta voitiin antaa kirkkoherran virkatalolle. Asiasta Keisarillisen senaatin päätös 5.2.1863. Otrakkalan kylän neljä taloa pantiin vuoden 1753 revisiossa kirkkoherran virkatalon augmentiksi ja ne maksoivat yhdeksän ruplaa vuodessa maakirjaveroa. Tilat vapautettiin keisarin käskykirjeellä 5.4.1895. Kappalaisen virkatalo oli ennen vuoden 1753 revisiota kirkkoherran virkatalona. Kappalaisen virkatalosta maksettiin arentia rakennuskassaan, jonka kautta kirkkoherran vuosimaksu lyhennettiin tai täydeksi maksettiin Keisarillisen senaatin kirjeiden 24.2.1887 ja 4.12.1896 mukaan. Papiston palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 26.7.1829. Suostumus vahvistettiin 16.6.1842. Maakauppiaitten ja sahanomistajien kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 22.4.1875. Kirkkoherrat 1727 Johan Neiglick 1739–1747 Peter Urenius 1747–1757 Jonas Oxenius 1759–1804 Henrik Johan Cajander 1807–1830 Aron Schroeder 1833–1851 Gabriel Schroeder 1853–1871 Anders Johan Kiljander 1873–1891 Evert Teodor Molander 1895–1908 Johan Jalkanen 1908 Johannes Borg , nimitettiin, mutta ei ehtinyt astua virkaan 1911–1922 Johan Emil Lindberg 1924–1937 Eemil Liljeblad 1939–1945 Hannes Kauppinen Kapplaiset 1738–(1747) David Wideberg 1750–1768 Matthi. Solenius 1775– Henrik Sterenius 1787–1792 Lars Deutschman 1792–1802 Magnus Alopæus 1802–1807 Aron Schroeder 1807–1833 Gabriel Schroeder 1834–1838 Axel Abraham Johnsson 1840–1841 Gustaf Adolf Hillebrand , ensin vt. kappalainen 1842–1849 August Blomqvist 1853–1886 Alexander Benedikt Zilliacus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1802 Aron Schroeder , välisaarnaaja 1804–1807 Gabriel Scroeder , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1830–1834 Gabriel Österberg , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1830–1833 Gustaf Magnus von Hertzen , kappalaisen apulainen 1838–1843 Karl Mauritz Lagerstam , vt. kappalainen 1849–1850 David Sirelius , kirkkoherran apulainen ja virkavuodensaarnaaja 1850–1852 Karl Reinhold Bonsdorff , virka- ja armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1850–1852 Zakarias Lille , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1852–1853 Abel Abednego Hilander , armovuodensaarnaaja 1852–1853 Otto Henrik Cleve , sijaiskirkkoherra 1856 Bernhard Stenbäck , sijaiskirkkoherra 1872–1873 Juho Saarinen , virkavuodensaarnaaja 1875–1876 Johan Jakob Nordlund , kirkkoherran apulainen 1876–1877 Karl Fredrik Toikka , papiston apulainen 1877 Isak Artur Blom , papiston apulainen 1877–1879 Johan Jalkanen , papiston apulainen, vt. kirkkoherra 1879–1884 Johan Gustaf Nikander , vt. kirkkoherra 1881 Johan Ivar Vallenius , vt. kappalainen 1882–1884 Mikael Vitikainen , kappalaisen apulainen 1884–1886 Karl Robert Tavast , vt. kirkkoherra ja kappalaisen apulainen 1885–1886 Gustaf Henrik Kauppila , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1886 Paavo Pitkänen , vt. kappalainen 1886–1889 Akseli Edvard Ekroth , kappalaisen apulainen 1889–1890 Oskar Herman Bergström , kappalaisen apulainen 1890–1895 Efraim Johan Penttinen , kappalaisen apulainen 1896–1898 Viktor Immanuel Jakobson , kappalaisen apulainen 1898 Elis Richard Ståhlhammar , kappalaisen apulainen 1898–1902 Matti Leonard Blomqvist , kirkkoherran apulainen 1902 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1805–1906 Verneri Arhur Varpelaide , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1906–1908 Frans Ludvig Tarmo, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908– Robert Immonen, vt. kirkkoherra, väliajan ja sitten armovuodensaarnaaja 1908 Taavetti Kapiainen, vt. kirkkoherran sijainen Arkisto Ruskealan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat vuodesta 1792 ja historiakirjat vuodesta 1791. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1982. Vanhimman osan arkistosta sanotaan tuhoutuneen kirkkoherran asuman Rytyn talon palossa 1791. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Ruskealan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Pirkkalan emäseurakunnan kappeli ainakin vuodesta 1560, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1565. Ruovesi oli aluksi osa Porin lääniä, mutta vuoden 1775 läänijaossa sen osia tuli kuulumaan myös Vaasan ja Hämeen lääneihin. Ruoveden kunnasta liitettiin osia Vilppulan kuntaan 1921. Seurakuntaan kuuluneista Keuruu perustettiin kappeliksi 1625 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1630. Ähtäri perustettiin kappeliksi 1657, Virrat 1651 ja Kuru 1666. Nämä kolme seurakuntaa erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunnikseen 1893. Vilppula perustettiin rukoushuonekunnaksi 1891 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Pohjaslahti erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1927. Lisäksi seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Saarijärven kirkkoherrakuntaan 1639. Ruoveden kunta perustettiin 1865. Muut nimet Äremarcken Maakirjakylät Haapala, Hanho, Haukkamaa, Haukkaniemi (Kekkonen), Jäminki (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Murole (Murolahti), Mustajärvi, Pajulahti, Pappila, Pekkala, Pihlajalahti, Pispala, Pitkälä, Pohja (Jäminkipohja), Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Räminki, Siikalahti, Storminiemi, Suluslahti, Sydänmaa, Syvinki, Tapio, Tuuhoskylä (Pohjaslahti), Viljakkala, Visuvesi, Väärinmaja Naapuriseurakunnat Juupajoki , Keuruu , Kuru , Orivesi , Pihlajavesi , Teisko , Vilppula , Virrat , Pohjaslahti Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 9.9.1702. Kappalaisten viroista ja palkasta tuomiokapitulin päätös 23.10.1771 ja kuninkaan päätös 1.3.1773. Pappilasta otettiin viisi torppaa maaherran päätöksellä 14.6.1794. Päätöksestä tehtiin valitus mutta päätös kuitenkin vahvistettiin 27.3.1798. Päätöksen purkamista haettiin kuninkaan kirjeen nojalla 3.2.1803 siten, että lohkaistujen torppien haltijat velvoitettaisiin viljelemään yhtä suurta maata kuin oli lohkaistu mutta tästä velvollisuudesta heidät vapautti hallitseva konsistori 28.3.1811. Pitäjänapulaisia seurakunnassa oli ainakin vuodesta 1682 ja heidän mainitaan pitäneen sunnuntaikoulua ainakin vuodesta 1821. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin 15.5.1858 ja sen sijasta asetettiin kaksi kappalaista. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 15.7.1873. Kappalaisen Kotalahden ja Kiimasuon virkatalon hankkimisesta kruununmaasta Keisarillisen senaatin päätös 5.5.1865. Uuden virkatalon hankkimisesta ensimmäiselle kappalaiselle Keisarillisen senaatin päätös 16.10.1877. Toisen kappalaisen Kiimalan virkatalon vaihdosta Keisarillisen senaatin päätös 19.4.1883 ja Majakedon virkatalosta 14.12.1887. Kirkkoherrat 1559–1603 Olaus Martini Sarkki 1605–1606 Sigfridus Petri 1609–1612 Thomas Marci Brygjer 1614–1632 Johannes Johannis Keckonius 1634–1648 Henricus Erici Frosterus 1649–1674 Johannes Bartholdi Böök 1679–1687 Thomas Thomae Laxenius 1689–1694 Christiernus Samueli Frisius 1696–1704 Andreas Caroli Indrenius 1706–1718 Johannes Winqvist 1716–1723 Johannes Collinus , 1723–1735 Andreas Pacchalenius 1737–1745 Johannes Collinus 1746–1751 Gustaf Allenius 1752–1799 Lars Forselius 1802–1806 Isak Emanuel Polviander 1806–1823 Isak Forselius 1824–1826 Gustaf Adolf Hornborg 1826–1841 Karl Henrik Bergroth 1841–1846 Robert August Polviander 1846–1852 Karl Jacob Borg 1853–1854 Johan Ferdinand Ignatius 1854–1891 Josef Wilhelm Durchman 1891–1893 Lahja Hyvä Durchman 1893–1916 Johan Schönberg 1916–1918 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin) 1918–1935 Lahja Hyvä Durchman 1935–1936 Reino Valdemar Soini, vt. 1936–1966 Reino Valdemar Soini Kappalaiset 1593 Casparus 1597–1608 Johannes Jacobi 1603 Johannes Thomae 1630 Thomas Sigfridi 1632–1633 Laurentius Johannis Pitäjänapulaiset 1682–1695 Henricus Erici Frosterus 1695–1701 Johannes Abrahami Palander 1701–1704 Johannes Edenius 1704–1715 Johannes Matthiae Langius 1716 Andreas Relander 1723–1724 Johannes Collinus 1724–1731 Josef Ruuth 1732–1733 Petter Ruuth 1734–1737 Lars Forselius 1737–1749 Michael Cairenius 1749–1769 Isak Florin 1774–1801 Gabriel Bergelin 1802–1808 Johan Gustaf Wanochius 1809–1829 Thomas Henrik Sallmenius 1832–1857 Robert August Polviander 1857 Karl Fabian Sahlberg 1857–1859 Karl Gustaf Grönberg 1859–1870 Karl Johan Indrén (Indrenius) 1871–1872 Vilhelm Johansson 1872–1879 Frans Vilhelm Durchman Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1879–1887 Ivar Markus Tallgren 1887–1888 Aukusti Mauri Numminen 1888–1893 Aukusti Mauri Numminen 1893–1895 Erik Edvard Bengs 1895–1909 Vilhelm Palmroth 1909–1929 Hjalmar Gerhard Väinönheimo 1930–1936 Reino Valdemar Soini 1936–1937 Toivo Reino Valtteri Jaatinen, vt. 1937–1960 Toivo Reino Valtteri Jaatinen Kappalaiset, toinen sarja 1881–1889 Peter Anton Carlstedt 1890–1897 Edvard Hannula 1897–1909 Lahja Hyvä Durchman 1909–1914 Matti Nikodemus Lauha 1915–1918 Arvi Juho Metsovaara 1919–1922 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin) 1923 Kaarle Albert Leikola 1923–1928 Väinö Johannes Hovila 1928–1930 Matti Albin Mustonen 1930–1933 Otto Emil Närhi, vt. 1933–1936 Toivo Reino Valtteri Jaatinen, vt. Ylimääräiset papit 1632–1634 Laurentius Johannis Keckonius, armovuodesaarnaaja 1655–1659 Thomas Thomae Laxenius , kirkkoherran apulainen 1667–1674 Christophorus Thomae Laxenius , kirkkoherran apulainen 1687–1689 Henricus Henrici Gummerus, apulainen eli armovuodesaarnaaja 1727– Johan Lindberg, vt. kappalainen 1732–1735 Abraham Indrenius , kirkkoherran apulainen 1735–1737 Abraham Indrenius, armovuodensaarnaaja 1738–1740 Gabriel Collin , kirkkoherran apulainen 1741–1745 Johan Kreander , kirkkoherran apulainen 1745–1748 Johan Hidbäck, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1746–1749 Isak Florin , vt. kappalainen 1746–1750 Johan Georg Långhjelm , kirkkoherran apulainen 1747– Erik Perander, kappalaisen apulainen 1751–1752 Anders Thormarck , apulaispappi 1758–1769 Erik Borgström , kirkkoherran apulainen 1770–1777 Mikael Grönström , apulaispappi 1778–1797 Karl Fredrik Långhjelm , kirkkoherran apulainen 1797–1807 Isak Emanuel Polviander , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1807–1808 Ernst Lindstén , kirkkoherran apulainen 1808–1812 Matias Hallenius , kirkkoherran apulainen 1815–1817 Matias Allmark , kirkkoherran apulainen 1817–1823 Gustaf Adolf Hornborg , kirkkoherran apulainen 1823–1826 Gustaf Adolf Hornborg , armovuoden–, virkavuodensaarnaaja 1826–1828 Karl Gustaf Mellberg , kirkkoherran apulainen 1828–1833 Johan Mikael Bergroth , kirkkoherran apulainen 1833–1835 Henrik Hidén , kirkkoherran apulainen 1838–1841 Karl Edvard Bergroth , virkavuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1841–1842 Frans Henrik Bergroth , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1842–1846 Henrik Linderoos , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1843–1847 Nils Jakob Juselius , pitäjänapulaisen apulainen, sijainen 1846–1847 Gabriel Benedikt Hildeen , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Henrik Adolf Appelberg , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Anders Oskar Törnudd , pitäjänapulaisen apulainen, sijainen 1857–1861 Frans Viktor Sandelin , kirkkoherran apulainen 1866–1868 Frans Viktor Sandelin , kirkkoherran apulainen 1868–1872 Frans Petter Krank , kirkkoherran apulainen 1872–1873 Emil Leonard Lydén , kirkkoherran apulainen 1873–1875 Ivar Markus Tallgren , kirkkoherran apulainen 1875–1879 Peter Anders Kallio (Öst) , kirkkoherran apulainen 1879–1881 Jaakko Kajanen , kirkkoherran apulainen 1881–1889 Peter Anton Carlstedt , kirkkoherran apulainen 1889–1891 Lahja Hyvä Durchman , kirkkoherran apulainen 1902–1906 Johan Henrik Tunkelo (Ekman) , papiston apulainen 1906– Jaakko Leonard Seppänen, papiston apulainen Vilppulassa 1914–1916 Olavi Konstantin Heliövaara (Helin), kirkkoherran apulainen 1934 Kaarlo Ilmari Turtola, kirkkoherran apulainen 1934 Einar Alfons Sora, kirkkoherran apulainen 1934–1935 Paavo Peltonen, kirkkoherran apulainen 1935 Toivo Reino Valtteri Jaatinen, armovuoden–, virkavuodensaarnaaja 1935 Tauno Abraham Virolainen, armovuoden–, virkavuodensaarnaaja 1935–1936 Paavo Sakari Muinonen, armovuoden– virkavuodensaarnaaja 1944 Aaro Siljamäki, vt. kirkkoherra Arkisto Ruoveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1717 ja historiakirjat vuodesta 1681. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–2006. Kansallisarkisto on digitoinut Ruoveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Pyhtään pitäjän läntisistä Ruotsin puolelle rajaa jääneistä osista Turun rauhassa 1743 ja yhdistettiin kappelina Pernajan emäseurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 22.11.1745. Jumalanpalvelukset määrättiin pidettäväksi vuonna 1689 perustetun Petjärven eli Strömforsin ruukin lähistöllä sijaitsevassa saarnahuoneessa. Ruukki oli poltettu vuonna 1711 mutta se perustettiin uudelleen vuonna 1744 ja sen läheisyyteen rakennettiin saarnahuone 1747. Muodostettiin Degerbyn eli Loviisan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 2.1.1748. Kirkko rakennettiin 1768–1772. Kappeliseurakunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Strömforsiksi keisarin käskykirjeellä 17.1.1817. Erotettiin Loviisasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.4.1863. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Ruotsinpyhtään kunta liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010, lukuunottamatta Haaviston ja Vastilan kyliä, jotka liitettiin kuuluvaksi Pyhtään kuntaan. Muut nimet Strömfors, Svenska Pyttis, Ruotsin Pyhtää, Ruukin pitäjä Maakirjakylät Björnvik, Finnby (Suomenkylä), Gäddbergsö, Keitala, Kulla, Kungsböle (Kuninkaankylä), Lappom, Lillabborrsfors (Vähä Ahvenkoski), Näsby, Petjärvi, Svenskby (Ruotsinkylä), Tessjö (Tesjoki), Wahterpää, Wastila (Wester-Hirvikoski), Wirböle, Ånäs (Jokiniemi) Naapuriseurakunnat Anjalankoski , Anjala , Elimäki , Lapinjärvi , Loviisa , Pernaja , Pyhtää Papisto Petjärven eli Strömforsin ruukin omistaja sai siitä maasta, joka annettiin kirkon ja hautausmaan tarpeiksi, 1/6 seurakuntalaisten ääniluvusta papinvaaleissa kuninkaan päätöksellä 26.3.1756. Virkatalo sekä oikeus käyttää ruukin laidunta ja polttopuita sen metsästä olivat ruukin omistajan lahjoittamat, mistä pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 22.10.1775. Virkatalo muutettiin Måsstorpasta Petjärven Träskängiin maaherran päätöksellä 18.1.1776. Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta Keisarillisen senaatin päätös 20.3.1852. Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 26.3.1756 ja suostumus 20.3.1852 ja 9.4.1853 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 21.11.1872 ja 19.4.1877. Koulumestarin palkasta kirkonkokouksen päätökset 25.6.1848 ja 13.4.1863 sekä tuomiokapitulin päätös 26.11.1851. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samoin kuin Loviisassa keisarin käskykirjeessä 13.4.1863. Kirkkoherran valtakirjasta keisarin käskykirje 23.5.1864. Kirkkoherran lohikymmenyksistä keisarin käskykirje 5.10.1865. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan Strömforsin ruukki maksoi lohikymmenyksien korvauksena 180 markkaa vuodessa. Kirkkoherra sai myös "rättighet till sommarbete å Strömforsbruk underlydande Pettjärvi säteris egor, som åt bemälde kyrkoherden för närvarande år tillförsäkrad". Kirkkoherrat 1870–1889 Kristian Gestrin 1891–1899 Johan Anton Immanuel Forss 1900– Kaarlo Adrian Candolin Kappalaiset 1746–1755 Karl Östberg 1756–1778 Arvid Ekedahl 1780–1788 Erik Jakob Backman 1789–1797 Matthias Gottlund 1798–1814 Jakob Lindqvist 1815–1828 Israel Reinhold Hoffren 1818–1836 Karl Gustaf Roschier 1836–1850 Kristian Anders Hackzell 1852–1870 Kristian Fredrik Gestrin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1814–1815 Karl Fredrik Norring , vt. kappalainen 1850–1852 Kristian Fredrik Gestrin , välisaarnaaja 1888–1891 Viktor Immanuel Jakobsson, virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1892–1896 Henrik Johan Helin , virallinen apulainen 1897–1900 Gustaf Storgårds , virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1898 Karl Gustaf Emanuel Mosander , virallinen apulainen 1903 August Valfrid Vesterling , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Matti Mikael Jaakkola , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Leonard Mikael Wallén, kirkkoherran apulainen 1909 Arthur Daniel Leinberg , kirkkoherran virallinen apulainen 1909 Lauri Rikala, kirkkoherran virallinen apulainen Arkisto Ruotsinpyhtään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Ruotsinpyhtään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)