Loviisassa sijaitseva Svartholmin linnoitus perustettiin 1740-luvun keskivaiheilla Haminassa ja Savonlinnassa sijainneiden rajalinnoitusten jäätyä Venäjän hallintaan vuoden 1743 Turun rauhassa. Linnoituksessa oli ruotsalainen miehistö vuoteen 1808 ja venäläinen vuoteen 1851 saakka. Krimin sodan aikana vuonna 1853 linnoituksessa oli lyhytaikainen tykistömiehitys, joka poistui jo ennen vuotta 1855. Itämaisessa sodassa englantilaiset valloittivat linnoituksen ja räjäyttivät sen 1855. Linnoituksen seurakunnalla oli oma saarnaaja 1778–1826. Linnoitus muodostettiin yleiseksi vankilaksi 1826, jolloin linnansaarnaajan virka muutettiin vankilasaarnaajan viraksi. Vankila lakkautettiin 1847 ja sen vangit siirrettiin Viaporiin. Naapuriseurakunnat Loviisa Papisto Linnansaarnaajat 1778–1779 Nils Palander 1779–1784 Erik Westzynthius 1788 Henrik Lindström 1789 Isak Höckert , vt. linnansaarnaaja 1789–1790 Jonatan Melartin 1791–1800 Karl Gustaf Melartopaeus 1800–1811 Otto Magnus Appelroth , Loviisassa koulun rehtori 1812–1826 Anders Gustaf Argillander , Loviisan kappalainen Vankilasaarnaajat 1826–35 Henrik Renqvist , ensin vt. vankilansaarnaaja 1836–48 Gabriel Österberg , virka lakkautettiin Arkisto Svartholman linnoitusseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1799 ja historiakirjat vuodesta 1790. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1779–1847. Kansallisarkisto on digitoinut Svartholman seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1840-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Suomenlahden suurin ulkosaari, joka kuului alkuaan Vehkalahden emäseurakuntaan. Isonvihan jälkeen Suomenlahden saaret, Suursaari, Tytäsaari, Lavansaari ja Seitskari, tulivat kuulumaan Viipurin emäseurakuntaan. Kakin kappalainen ja Koiviston papisto velvoitettiin pitämään saarelaisille jumalanpalveluksia ja olemaan heille avuksi muissa sielunhoidollisissa tehtävissä. Keisarillisen oikeuskollegion päätöksen 23.5.1763 mukaan tuli Kakin kappalaisen yksin hoitaa kaikkia ulkosaaria, Koivistoon kuuluvaksi liitettyä Seitskaria lukuun ottamatta, ja kappalaisen virkanimeksi annettiin Lavansaaren, Tytärsaaren ja Suursaaren pastori (Pastor insularum Lavansaari, Tytters et Hogland). Suursaarelle rakennettiin uusi kirkko, jota varten kannettiin kolehti kaikissa Venäjän keisarikunnan luterilaisissa seurakunnissa 1767. Seuraava kirkko rakennettiin kellotorneineen 1891 ja molemmat katettiin 1896. Suursaari ja Tytärsaari liitettiin kuuluvaksi Kymin pitäjään keisarin kirjeellä 17.1.1817. Suursaarta ja Tytärsaarta varten asetettiin oma saarnaaja keisarin käskykirjeellä 10.11.1838, jolloin ne tulivat muodostamaan oman saarnahuonekunnan. Tytärsaari erotettiin Suursaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1899. Suursaaren kunta perustettiin 1900. Suursaaren kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Suursaaren seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Suomenlahden ulkosaarten asukkaat evakuoitiin Viipurin lääninhallituksen määräyksellä 10.10.1939, jonka jälkeen suursaarelaiset eivät palanneet enää saarelleen. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Suursaaren asukkaat sijoitettiin Pyhtäälle. Muut nimet Hogland, Korkeasaari Maakirjakylät Kiiskinkylä (Ruokolahti), Suurkylä Papisto Saarnaajan palkasta tehtiin suostumus pitäjänkokouksessa 17.12.1837 ja 17.3.1830. Maakauppiaitten velvollisuudesta ottaa osaa kirkon rakentamiseen ja papin palkkaamiseen Keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Saarnaajan virkatalolla oli ainoastaan kartanotontti 1800-luvun lopulla ja saarnaajalla oli laidun yhteisellä laitumella. Saarnaajat 1841–1845 Karl Hellén 1846–1854 Per Mauritz Forsblom 1856–1858 Edvard Mennander 1859–1867 Alfred Sillfors 1868–1882 Otto Gabriel Gardberg 1886–1888 Matias Takala 1891–1906 Herman Tavast 1909– Antti Hälvä Ylimääräiset papit 1845–1846 Karl Mauritz Lagerstam , vt. saarnaaja 1854–1856 Nils Gabriel Savenius , vt. saarnaaja 1858–1859 Alfred Sillfors , vt. saarnaaja 1868 Otto Gabriel Gardberg , vt. saarnaaja 1882–1884 Paavo Pitkänen , vt. saarnaaja 1884–1886 Matias Takala , vt. saarnaaja 1888–1891 Herman Tavast , vt. saarnaaja 1906 Johan Arthur Ahlstén , vt. saarnaaja 1906 Verneri Arthur Varpelaide , vt. saarnaaja 1907–1909 Kaarlo Reetrikki Sorri , vt. saarnaaja 1909 Antti Hälvä , vt. saarnaaja Arkisto Suursaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745 ja historiakirjat vuodesta 1749. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745–1949. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Suursaaren seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Karkun emäseurakunnan kappeliksi 1693. Liitettiin myöhemmin Mouhijärveen, kunnes määrättiin kappelina liitettäväksi takaisin Karkkuun keisarin käskykirjeellä 13.10.1863. Tällöin molemmille seurakunnille määrättiin rakennettavaksi uusi kirkko keskelle pitäjää Kiuralanvirran varrelle vanhojen kirkkojen välisen etäisyyden keskivaihelle. Määrättiin erotettavaksi oman papin hoidettavaksi kappeliseurakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.3.1893. Erotettiin Karkusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Suoniemen kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Nokian kaupunkiin 1973. Maakirjakylät Kauniainen, Kulju, Pakkala, Ruolahti, Sarkola, Suoniemi, Tyrisevä, Urmia, Vahalahti Naapuriseurakunnat Hämeenkyrö , Karkku , Mouhijärvi , Nokia , Pirkkala , Tottijärvi Papisto Karkun emäseurakunnan kappalainen asui Suoniemellä vuodesta 1716. Emäseurakunnan pitäjänapulainen saarnasi suostumuksella joka neljäs sunnuntai Suoniemellä vuodesta 1816. Kappalaiset 1722–1854 Jakob Leistenius , vanh. 1754–1803 Jakob Leistenius , keskimmäinen 1804–1839 Jakob Gabriel Leistenius , nuor. 1843–1863 Frans Henrik Vellenius 1866–1868 August Snellman 1872–1877 Anton Emil Vellenius 1885–1889 Oskar Sakarias Holmström 1890–1896 Karl Emil Bergroth 1896–1905 Kustaa Hallio 1906– Eevertti Soini , virka lakkautettiin 1908 Ylimääräiset papit 1741– Jakob Leistenius , kappalaisen apulainen 1791–1804 Jakob Gabriel Leistenius , apupappi, vt. kappalainen 1827–1828 Otto Emanuel Stenberg , apupappi 1830–1834 Matias Sandell , apupappi 1836–1837 Alexander Magnus Jungberg , apupappi 1837–1840 Vilhelm Pomoell , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1840–1841 Abraham Collin , vt. kappalainen 1841–1843 Karl August Tallgren , vt. kappalainen 1845–1848 Elias Malakias Rosengren , kappalaisen apulainen 1848–1856 Nils Johan Jungberg , kappalaisen apulainen 1856–1859 Karl Johan Idman , kappalaisen apulainen 1859–1861 Isak Josef Groundstroem , kappalaisen apulainen 1861 Josef Verner Kjellberg , kappalaisen apulainen 1861–1863 Frans Isak Vellenius , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1863–1865 David Skogman , armovuodensaarnaaja 1865–1866 Henrik Zoliman Salonius , armovuodensaarnaaja 1877–1878 Karl Johan Henriksson , vt. kappalainen 1882–1885 Emil Alfred Söderman , vt. kappalainen 1889–1890 Johan August Aarne , vt. kappalainen 1898 Kaarlo Haavio , vt. kappalainen 1905–1906 Antti Fabian Oja , vt. kappalainen Arkisto Suoniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1729, tilikirjat vuodesta 1737 ja historiakirjat vuodesta 1759. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1729–1860. Kansallisarkisto on digitoinut Suoniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Paltamon emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen kun kuningas oli 29.3.1764 suostunut siihen, että Suomussalmen Alannon ja Puolangan Auhon kulmille rakennettaisiin omat kirkot. Hyrynsalmi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 23.1.1786, jolloin määrättiin sekä Alannon eli Hulkonniemen että Puolangan kirkoille asetettavaksi omat vakituiset kappalaiset. Paltamon kirkkoherran yhden vuoden tulot annettiin näiden kirkkorakennusten avuksi. Suomussalmi erotettiin Hyrynsalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 26.6.1856. Seurakuntaan kuulunut Vuokin alue määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1919, mutta määräys peruttiin, sillä uusi seurakunta oli vielä järjestäytymättä 1935. Suomussalmen kunta perustettiin 1867. Muut nimet Alanto, Hulkonniemi, Kianto Maakirjakylät Alajärvi, Alanäljänkä, Alavuokki, Jokijärvi, Kerälä, Kianta, Kirkonkylä, Luvankylä, Pesiö, Piispajärvi, Ruhtinansalmi, Ylinäljänkä, Ylivuokki Naapuriseurakunnat Hyrynsalmi , Kuhmo , Kuusamo , Pudasjärvi , Puolanka , Taivalkoski Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 3,13 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.1.1896. Kirkkoherrat 1870–1875 Emanuel Snellman 1879–1915 August Benjamin Calamnius 1916–1917 Filip Nordlund 1917–1935 Toivo Aapeli Janhonen 1935–1970 Lauri Ferdinand Säippä Kappalaiset 1786–1821 Karl Saxa , vanhempi 1822–1847 Karl Saxa , nuorempi 1848–1867 Karl Adolf Lilius 1884–1892 Gustaf Edvard Nyman 1895–1912 Paavo Hamunen 1912–1921 Taavetti Kapiainen 1923–1949 Kaarlo August Piironen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1877–1881 Johan Fredrik Lindbäck Ylimääräiset papit 1792–1811 Johan Gerhard Snellman , vt. kappalainen 1813–1817 Jonas Mellin , kappalaisen apulainen 1817–1819 Anders Engelberg , kappalaisen apulainen 1819–1822 Karl Saxa nuor., kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1825–1833 Johan Ahlholm , kappalaisen sijainen, apulainen 1827 Johan Jacob Ingman , kappalaisen apulainen 1833–1834 Josef Vilhelm Durchman , kappalaisen apulainen 1834–1836 Jacob Fredrik Liljeblad , kappalaisen apulainen 1837–1843 Jacob Arvid Frosterus , kappalaisen apulainen 1844–1847 Thure Birger Wegelius , kappalaisen apulainen, 1847–1848 Johan Henrik Ervast , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1854–1857 Mikael Adolf Pelkonen , kappalaisen apulainen 1857–1858 Johan Wegelius , apulainen 1858–1859 Frans Niklas Lackström , kirkkoherran apulainen 1859–1861 Isak Vilhelm Kranck , kappalaisen apulainen 1862–1866 Johan Gabriel Ståhlberg , kirkkoherran apulainen 1866–1867 Johan Mauritz Sonck , kappalaisen apulainen 1867–1870 Emanuel Snellman , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1875–1877 Erik Snellman , vt. kirkkoherra, vt. pitäjän apulainen 1883–1884 Antti Lappalainen , vt. pitäjän apulainen 1892–1895 Paavo Hamunen , vt. pitäjän apulainen 1896–1899 Rurik Calamnius , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Rurik Calamnius , kirkkoherran apulainen 1899–1902 Johan Nikolai Mecklin , kirkkoherran apulainen 1905–1909 Olof Peter Kyyhkynen , kirkkoherran apulainen 1909–1910 Matti Kauppinen, kirkkoherran apulainen 1915–1916 Oskari Jussila, vt. kirkkoherra 1921–1923 Toivo Aapeli Janhonen, vt. kappalainen 1949–1950 Knut Lennart Vapaavuori, vt. kappalainen Arkisto Suomussalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1787, tilikirjat vuodesta 1859 ja historiakirjat vuodesta 1786. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1787–1900. Kansallisarkisto on digitoinut Suomussalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuului alkuaan Kalajoen emäseurakuntaan ja sai ensimmäisen kirkon 1654. Järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1690. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun tuomiokapitulin määräyksestä seurakuntaan sijoitettiin oma kappalainen 1702. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi Evijärven kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 12.5.1862. Seurakunnan alueeseen vuodesta 1796 kuulunut Raution saarnahuonekunta erotettiin Kalajoen emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi 1862. Sievin kunta perustettiin 1867. Muut nimet Evijärvi Maakirjakylät Evijärvi, Haikola, Jyrinki, Kangaskylä, Kiiskilä (Kiiskilänperä), Kukonkylä (Kukko, Kukonperä), Sievi, Sikala Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Kalajoki , Kannus , Nivala , Rautio , Reisjärvi , Toholampi , Ylivieska Papisto Kalajoen emäseurakunnan kaikkien kappalaisten palkkauksesta tehtiin suostumus 1745 ja sen mukaan Sievin kappalaisen tuli saada palkkaa myös muutamista Raution, Reisjärven ja Alavieskan kylistä. Tämä järjestys lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 19.8.1782. Kirkkoherran vastikejyvät 4,23 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1868–1873 Karl Henrik Elfving 1874–1879 August Johan Frosterus 1880–1901 Johan Lagus 1903–1909 Josef Holmström 1910–1919 Matti Hiltula 1921–1934 Vilhelm Korvenheimo 1936–1939 Einari Peura 1942–1968 Hannu (Juhana Pietari) Koskimies Kappalaiset 1702–1704 Gabriel Gabrielis Lithovius 1705–1728 Henrik Bångh 1728–1751 Simon Achrenius 1752–1769 Abraham Fortelius 1771–1785 Johan Gummerus 1785–1825 Johan Åkerlund 1827–1838 Gustaf Thorén 1841–1858 Frans Isak Fortell 1860–1862 Johan Fredrik Silvius 1863–1866 Robert Mellin , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1751 Gustaf Arander , armovuodensaarnaaja 1767–1771 Johan Laurin , kappalaisen apulainen Ylimääräiset papit 1812–1813 Karl Gustaf Kranck , kappalaisen apulainen 1814 Johan Erik Bergstedt , kappalaisen apulainen 1816–1817 Nils Abraham Moliis , kappalaisen sijainen 1818–1825 Karl Gustaf Åkerlund , kappalaisen sijainen 1825–1826 Zakris Toppelius , virkav. saarnaaja 1826–1828 Frans Mikael Toppelius , armovuodensaarnaaja 1834–1835 Jakob Hemming , kappalaisen apulainen 1836–1838 Elias Fredrik Alcenius , kappalaisen apulainen 1838–1839 Anders Israel Grottelin , kappalaisen apulainen ja armovuoden saarnaaja 1839–1841 Henrik Schwartzenberg , armovuoden saarnaaja 1855–1859 Zakris Gustaf Anstén , kappalaisen sijainen ja armovuoden saarnaaja 1859–1860 Anders August Kranck , armovuodensaarnaaja 1862–1863 Robert Mellin , välisaarnaaja 1864–1866 Oskar Elis Petterson , kappalaisen sijainen 1866–1868 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1873–1874 Anders Hulkkonen , vt. kirkkoherra 1879–1880 Konrad Ferdinand Melartin , vt. kirkkoherra 1884 Anton Lagus , kirkkoherran apulainen 1891–1892 Paavo Hamunen , kirkkoherran apulainen 1892–1893 Viktor Emil Lagus , vt. kirkkoherra 1893–1895 Kaarle Zefanias Simelius , kirkkoherran apulainen 1895–1896 Jooseppi Tolonen , kirkkoherran apulainen 1896–1897 Otto Johannes Caselius , kirkkoherran apulainen 1897–1903 Viktor Emil Lagus , vt. kirkkoherra 1901 Kaarlo Aukusti Pohjola , vt. kirkkoherra 1907–1908 Aale Johannes Sariola, vt. kirkkoherra 1908–1909 Lauri Johanneksenpoika Mustakallio, kirkkoherran apulainen 1909–1910 Matti Hiltula , vt. kirkkoherra ja välisaarnaaja 1920–1921 Väinö Oskari Torvela, vt. kirkkoherra 1934 Pentti Ilmari Evijärvi (Bruun), vt. kirkkoherra 1939–1941 Ahti Julius Koskela, vt. kirkkoherra Arkisto Sievin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1969. Kansallisarkisto on digitoinut Sievin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Suomen vapaakirkko rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 1.2.1923 (Suomen asetuskokoelma 84/123). Kirkko oli ensimmäinen Suomen vuoden 1923 uskonnonvapauslain nojalla rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Suomen ensimmäiset vapaakirkolliset asuivat Pietarsaaren, Porvoon, Sipoon ja Vaasan seuduilla 1870-luvun alkupuolella. Pohjanmaalla vapaakirkollisuus irtautui baptismista vuoteen 1883 mennessä. Helsinkiin rakennettiin Fredrikinkadulle Allianssitalo 1886. Kirkon rukous- tai saarnahuoneita perustettiin Vaasaan 1884, Hämeenlinnaan 1890, Helsinkiin 1891, Ouluun 1892, Kotkaan 1914 ja Joensuuhun 1920. Vuonna 1923 rekisteröidyn Helsingin vapaaseurakunnan lisäksi Suomen vapaakirkkoon kuuluvista seurakunnista Kotkan, Mikkelin ja Tampereen seurakunnat rekisteröitiin 16.4.1924 ja Seinäjoen 28.4.1924, Karttulan 16.12.1925, Oulun 18.11.1926, Turun 19.1.1929, Joensuun 13.12.1933, Jyväskylän 1.2.1934, Hämeenlinnan 24.10.1935, Kouvolan 7.1.1941, Lappeenrannan 28.1.1941, Lahden 14.12.1951, Vaasan 19.12.1952, Pieksämäen 10.11.1953 ja Kihniön vapaaseurakunta 2.1.1962. Muut nimet Frikyrkan i Finland Arkisto Suomen vapaakirkon seurakunnat olivat väestörekisterinpitäjiä rekisteröimisistään alkaen, ensimmäisenä Helsingin vapaaseurakunta vuodesta 1923, kunnes tehtävä siirtyi väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestörekisteriin vuonna 1971.   Digi- ja väestötietovirastossa säilytetään eri vapaaseurakuntien pääkirjoja ja henkilöluetteloita sekä luetteloita syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuosilta 1923–1970. Seurakuntien asiakirjoja ei ole mikrokuvattu tai digitoitu.

Suomen piispallinen metodistikirkko rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 24.4.1925. Kirkko oli kolmas Suomen vuoden 1923 uskonnonvapauslain nojalla rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Helsingin metodistit jakautuivat kielellisesti suomalaiseen ja ruotsalaiseen kirkkoon, joista viimeksi mainittu, Finlands svenska metodistkyrka, rekisteröitiin omana uskonnollisena yhdyskuntanaan 17.12.1925. Rekisteröimisen yhteydessä Suomen piispalliseen metodistikirkkoon mainitaan kuuluneen seuraavat suomalaiset paikallisseurakunnat: Helsingin, Helsingin esikaupunkien, Koiviston, Joensuun, Kotkan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Oulun, Sortavalan, Viipurin kaupungin, Viipurin esikaupunkien ja Vuoksenlaakson sekä Porin, Tampereen, Turun ja Vaasan metodistiseurakunnat. Metodismi saapui Suomeen pohjalaisten merimiesten välityksellä 1850- ja 1860-luvuilla ja se sai erityistä kannatusta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Ensimmäiset metodistiseurakunnat perustettiin Vaasaan 1886, Kristiinankaupunkiin 1880, Kokkolaan 1883, Helsinkiin 1892 ja Pietarsaareen 1904. Suomen metodistit irtaantuivat Ruotsin metodistikirkon alaisuudesta 1911, jolloin he perustivat oman vuosikonferenssin. Metodistit kuuluivat niihin uskontokuntiin, jotka saivat harjoittaa uskoansa Suomen kristittyjä uskontokuntia koskeneen asetuksen eli niin sanotun eriuskolaislain nojalla, joka säädettiin 11.11.1889. Asetuksen jälkeen perustetuilla metodistiseurakunnilla oli Suomessa virallinen asema. Muut nimet Metodistkyrkan i Finland Arkisto Suomen metodistikirkon seurakunnat olivat väestörekisterinpitäjiä rekisteröimisistään alkaen, ensimmäisenä Helsingin metodistiseurakunta vuodesta 1925, kunnes tehtävä siirtyi väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestörekisteriin vuonna 1971. Digi- ja väestötietovirastossa säilytetään eri vapaaseurakuntien pääkirjoja ja jäsenluetteloita sekä luetteloita syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuosilta 1910–1970. Seurakuntien asiakirjoja ei ole mikrokuvattu tai digitoitu.

Vuonna 1830 lakkautettujen molempien tarkk'ampujapataljoonien tilallle perustettiin samana vuonna merisotaväki nimellä Suomen meriekipaasi, johon asetettiin kaksi pappia. Näistä toinen nimitettiin pastoriksi ja toinen saarnaajaksi. Kun merisotalaitos lakkautettiin 1862, siirrettiin ekipaasin pastori tämän sotaväen kantajoukosta muodostettuun kaaderiekipaasiin ja saarnaaja joutui lakkautuspalkalle. Suomen meriekipaasin sijoituspaikka oli Helsingissä. Muut nimet Första Finska sjöekipaget, Ensimmäinen Suomen meriekipaasi Arkisto Suomen meriekipaasin eli meriväen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1839 ja historiakirjat alkavat vuodesta 1831. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1831–1879. Kansallisarkisto on digitoinut meriväen seurakunnan kirkonkirjat. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Keisarillinen Suomen kadettikoulu perustettiin 1812. Koulu siirrettiin Rantasalmelta Haminaan keisarin asetuksella 16.6.1819 ja se aloitti toimintansa Haminan kaupungissa 5.3.1821. Kadettikoulun uskonnonopettaja, joka oli samalla koulun pastori, piti aluksi jumalanpalveluksia joka toinen pyhä kouluhuoneistossaan. Vuodesta 1843 alkaen kadettikoulun seurakunta kävi Haminan kirkossa. Seurakunnan pastorin virka lakkautettiin armollisella julistuksella 28.6.1888 ja koulun uskonnonopettaja määrättiin kadettikoulun saarnaajaksi. Suomen kadettikoulu ja sen seurakunta lakkautettiin 1903. Muut nimet Finska kadettkåren, Fredrikshamns kadettskola, Haminan kadettikoulu Naapuriseurakunnat Hamina Papisto Pastorit 1821–1824 Erik Anders Crohns 1824–1827 Karl Gustaf von Pfaler 1827–1834 Frans Peter von Knorring 1834 Sigfrid Gustaf Kroijerus 1834–1837 Henrik Tallqvist 1837–1845 Daniel Fredrik Valle 1845–1847 Jacob Johan Amnell 1847–1850 Nils Vilhelm Åberg 1852–1864 Klas Collan 1864–1865 Johan Gustaf Mannelin 1867–1876 Berndt Adolf Reinholm 1878–1893 Viktor Vilhelm Lindqvist 1893–1899 Axel Valfrid Murén 1900–1903 Adolf Julius Lindberg Saarnaajat 1893–1899 Axel Valfrid Murén 1900–1903 Adolf Julius Lindberg Ylimääräiset papit 1824–1827 Karl Gustaf von Pfaler , vt. pastori 1850–1852 Klas Collan , vt. pastori 1864–1865 Johan Gustaf Mannelin , vt. pastori 1866–1867 Berndt Adolf Reinholm , vt. pastori 1877–1878 Viktor Vilhelm Lindqvist , vt. pastori 1899–1900 Erik Gustaf Julius Roschier , vt. saarnaaja Arkisto Haminan kadettikoulun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1818 ja historiakirjat vuodesta 1821. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1805–1902. Suomen kadettikoulun lakkauttamisen jälkeen seurakunnan arkisto yhdistettiin Haminan ja Vehkalahden seurakunnan arkistoon. Arkistoon sisältyy eri seurakunnista annettuja virkatodistuksia vuosilta 1805–1818. Rippilasten luettelot vuosilta 1891–1902 ovat Haminan seurakunnan asiakirjoja. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Vuonna 1811 perustetun 3. Jääkärirykmentin Viipurin pataljoonasta osa siirrettiin Vaasaan ja osa Parolaan. Näistä viimeksi mainittu osa sai ensin nimen Suomen opetuspataljoona ja pataljoona siirrettiin Helsinkiin 1824, jolloin se nimettiin uudelleen Helsingin opetuspataljoonaksi. Pataljoona nimettiin uudelleen Helsingin opetustarkk'ampujapataljoonaksi 1827 ja se korotettiin kaartiksi 6.9.1829, jolloin se sai nimen Henkikaartin Suomen tarkk'ampujapataljoona. Pian kaartiksi korottamisen jälkeen pataljoonalle asetettiin oma saarnaaja eli pastori. Pataljoona sai nimen Henkikaartin 3. Suomen tarkk'ampujapataljoona 1871. Pataljoona lakkautettiin 1905 ja sen seurakunta 1913. Pataljoonan kirkko sijaitsi vuonna 1828 rakennetussa kasarmissa ja jumalanpalveluksia säestettiin torvisoitolla. Jumalanpalveluksista saarnattiin kaksi suomeksi ja kolmas ruotsiksi. Vuonna 1897 seurakunnassa oli varsinaisia jäseniä 383 henkeä, joiden lisäksi seurakuntaan kuului 500 pataljoonassa palvellutta asevelvollista ja 500 Uudenmaan pataljoonan asevelvollista. Muut nimet Finska gardet, Helsingin opetuspataljoona, Helsingin opetustarkk'ampujapataljoona, Henkikaartin 3. Suomen tarkk’ampujapataljoona, Livgardets 3:e finska skarpskyttebataljon, Suomen kaarti Papisto Saarnaajan eli pastorin palkasta määrättiin keisarillisilla käskykirjeillä 30.6.1847 ja 21.4.1849. Saarnaajan nimitti Suomen Keisarillinen senaatti siinä järjestyksessä kuin se oli määrätty kirjeessä Suomen kenraalikuvernöörille 5.5.1881. Vuonna 1898 saarnaajan palkka oli 3 000 markkaa ja hyyryraha 900 markkaa sekä palkkio Uudenmaan pataljoonan sielunhoidosta 1 500 markkaa keisarin armollisen julistuksen 18.3.1886 mukaan. Saarnaajat eli pastorit 1846–1852 Karl Alexander Lillström 1863–1866 Johan Fredrik Grönlund 1867–1876 Erik Viktor Pettersson 1828–1829 Karl Henrik Ingman 1882–1892 Karl Axel Hyrkstedt 1892–1901 Alfons Johan Alexander Lönnroth 1901–1909 Bruno Aloys Piispanen Ylimääräiset papit 1820–1822 Gustaf Adolf Lindeqvist , vt. saarnaaja 1827–1828 Anders Fabian Neovius , vt. saarnaaja 1829–1831 Karl Henrik Ingman , vt. saarnaaja 1831–1832 Alexander Stolpe , vt. saarnaaja 1832–1841 Fredrik Melart , vt. saarnaaja 1841–1846 Karl Alexander Lillström , vt. saarnaaja 1849 Alexander Hultin , vt. pastori 1852–1863 Johan Fredrik Grönlund , vt. pastori 1854–1855 Johannes Vitikka , vt. pastori 1866–1867 Erik Viktor Pettersson , vt. pastori 1876–1878 Gustaf Rancken , vt. pastori 1879–1881 Gustaf Rancken , vt. pastori 1877–1879 Otto Immanuel Colliander , vt. pastori 1881–1882 Karl Axel Hyrkstedt , vt. pastori 1901 Edvard Eliel Lundell , vt. saarnaaja 1901 Artturi Eliel Candolin , vt. saarnaaja 1904 Artturi Eliel Candolin , vt. saarnaaja Arkisto Suomen kaartin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1812, tilikirjat vuodesta 1861 ja historiakirjat vuodesta 1810. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1913. Kansallisarkisto on digitoinut Suomen kaartin seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)