top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Suomussalmi

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Suomussalmi

Perustettiin Paltamon emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen kun, kuningas oli 29.3.1764 suostunut siihen, että Suomussalmen Alannon ja Puolangan Auhon kulmille rakennettaisiin omat kirkot. Hyrynsalmi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 23.1.1786, jolloin määrättiin sekä Alannon eli Hulkonniemen että Puolangan kirkoille asetettavaksi omat vakituiset kappalaiset ja Paltamon kirkkoherran yhden vuoden tulot annettiin näiden kirkkorakennusten avuksi. Suomussalmi erotettiin Hyrynsalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 26.6.1856. Seurakuntaan kuulunut Vuokin alue määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1919, mutta määräys peruttiin, sillä uusi seurakunta oli vielä järjestäytymättä 1935. Suomussalmen kunta perustettiin 1867.


Muut nimet

Alanto, Hulkonniemi, Kianto


Kylät

Alajärvi, Alanäljänkä, Alavuokki, Kerälä, Kianta, Kirkonkylä, Pesiö, Piispajärvi, Ruhtinaansalmi, Ylinäljänkä, Ylivuokki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran vastikejyvät 3,13 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 31.1.1896.


Kirkkoherrat

1870–1875 Emanuel Snellman

1916–1917 Filip Nordlund

1917–1935 Toivo Aapeli Janhonen


Kappalaiset

1786–1821 Karl Saxa, vanhempi

1822–1847 Karl Saxa, nuorempi

1848–1867 Karl Adolf Lilius

1895–1912 Paavo Hamunen

1912–1921 Taavetti Kapiainen

1923–1949 Kaarlo August Piironen


Apupapit ja armovuodensaarnaajat


Ylimääräiset papit

1792–1811 Johan Gerhard Snellman, vt. kappalainen

1813–1817 Jonas Mellin, kappalaisen apulainen

1817–1819 Anders Engelberg, kappalaisen apulainen

1819–1822 Karl Saxa nuor., kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1825–1833 Johan Ahlholm, kappalaisen sijainen, apulainen

1827 Johan Jacob Ingman, kappalaisen apulainen

1833–1834 Josef Vilhelm Durchman, kappalaisen apulainen

1834–1836 Jacob Fredrik Liljeblad, kappalaisen apulainen

1837–1843 Jacob Arvid Frosterus, kappalaisen apulainen

1844–1847 Thure Birger Wegelius, kappalaisen apulainen,

1847–1848 Johan Henrik Ervast, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1854–1857 Mikael Adolf Pelkonen, kappalaisen apulainen

1857–1858 Johan Wegelius, apulainen

1858–1859 Frans Niklas Lackström, kirkkoherran apulainen

1859–1861 Isak Vilhelm Kranck, kappalaisen apulainen

1862–1866 Johan Gabriel Ståhlberg, kirkkoherran apulainen

1866–1867 Johan Mauritz Sonck, kappalaisen apulainen

1867–1870 Emanuel Snellman, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1875–1877 Erik Snellman, vt. kirkkoherra, vt. pitäjän apulainen

1883–1884 Antti Lappalainen, vt. pitäjän apulainen

1892–1895 Paavo Hamunen, vt. pitäjän apulainen

1896–1899 Rurik Calamnius, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Rurik Calamnius, kirkkoherran apulainen

1899–1902 Johan Nikolai Mecklin, kirkkoherran apulainen

1905–1909 Olof Peter Kyyhkynen, kirkkoherran apulainen

1909–1910 Matti Kauppinen, kirkkoherran apulainen

1915–1916 Oskari Jussila, vt. kirkkoherra

1921–1923 Toivo Aapeli Janhonen, vt. kappalainen

 

Arkisto


Suomussalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1787, tilikirjat vuodesta 1859 ja historiakirjat vuodesta 1786. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1787–1900.


Kansallisarkisto on digitoinut Suomussalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

120 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page