Vuonna 1811 perustetun 3. Jääkärirykmentin Viipurin pataljoonasta osa siirrettiin Vaasaan ja osa Parolaan. Näistä viimeksi mainittu osa sai ensiksi nimen Suomen opetuspataljoona ja pataljoona siirrettiin Helsinkiin 1824, jolloi se nimettiin uudelleen Helsingin opetuspataljoonaksi. Pataljoona nimettiin uudelleen Helsingin opetustarkk'ampujapataljoonaksi 1827 ja se korotettiin kaartiksi 6.9.1829, jolloin se sai nimen Henkikaartin Suomen tarkk'ampujapataljoona. Pian kaartiksi korottamisen jälkeen pataljoonalle asetettiin oma saarnaaja eli pastori. Pataljoona sai nimen Henkikaartin 3. Suomen tarkk'ampujapataljoona 1871. Pataljoona lakkautettiin 1905 ja sen seurakunta 1913.
Pataljoonan kirkko sijaitsi vuonna 1828 rakennetussa kasarmissa ja jumalanpalveluksia säestettiin torvisoitolla. Jumalanpalveluksista saarnattiin kaksi suomeksi ja kolmas ruotsiksi. Vuonna 1897 seurakunnassa oli varsinaisia jäseniä 383 henekä, joiden lisäksi seurakuntaan kuului 500 pataljoonassa palvellutta asevelvollista ja 500 Uudenmaan pataljoonan asevelvollista.
Muut nimet
Finska gardet, Helsingin opetuspataljoona, Helsingin opetustarkk'ampujapataljoona, Henkikaartin 3. Suomen tarkk’ampujapataljoona, Livgardets 3:e finska skarpskyttebataljon, Suomen kaarti
Papisto
Saarnaajan eli pastorin palkasta määrättiin keisarillisilla käskykirjeillä 30.6.1847 ja 21.4.1849. Saarnaajan nimitti Suomen keisarillinen senaatti siinä järjestyksessä kuin se oli määrätty kirjeessä Suomen kenraalikuvernöörille 5.5.1881. Vuonna 1898 saarnaajan palkka oli 3 000 markkaa ja hyyryraha 900 markkaa sekä palkkio Uudenmaan pataljoonan sielunhoidosta 1 500 markkaa keisarin armollisen julistuksen 18.3.1886 mukaan.
Saarnaajat eli pastorit
1846–1852 Karl Alexander Lillström
1863–1866 Johan Fredrik Grönlund
1867–1876 Erik Viktor Pettersson
1828–1829 Karl Henrik Ingman
1882–1892 Karl Axel Hyrkstedt
1892–1901 Alfons Johan Alexander Lönnroth
1901–1909 Bruno Aloys Piispanen
Ylimääräiset papit
1820–1822 Gustaf Adolf Lindeqvist, vt. saarnaaja
1827–1828 Anders Fabian Neovius, vt. saarnaaja
1829–1831 Karl Henrik Ingman, vt. saarnaaja
1831–1832 Alexander Stolpe, vt. saarnaaja
1832–1841 Fredrik Melart, vt. saarnaaja
1841–1846 Karl Alexander Lillström, vt. saarnaaja
1849 Alexander Hultin, vt. pastori
1852–1863 Johan Fredrik Grönlund, vt. pastori
1854–1855 Johannes Vitikka, vt. pastori
1866–1867 Erik Viktor Pettersson, vt. pastori
1876–1878 Gustaf Rancken, vt. pastori
1879–1881 Gustaf Rancken, vt. pastori
1877–1879 Otto Immanuel Colliander, vt. pastori
1881–1882 Karl Axel Hyrkstedt, vt. pastori
1901 Edvard Eliel Lundell, vt. saarnaaja
1901 Artturi Eliel Candolin, vt. saarnaaja
1904 Artturi Eliel Candolin, vt. saarnaaja
Arkisto
Suomen kaartin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1812, tilikirjat vuodesta 1861 ja historiakirjat vuodesta 1810. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1913.
Kansallisarkisto on digitoinut Suomen kaartin seurakunnan kaikki kirkonkirjat.