top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Suomen kaarti

Päivitetty: 14. toukok.

Vuonna 1811 perustetun 3. Jääkärirykmentin Viipurin pataljoonasta osa siirrettiin Vaasaan ja osa Parolaan. Näistä viimeksi mainittu osa sai ensiksi nimen Suomen opetuspataljoona ja pataljoona siirrettiin Helsinkiin 1824, jolloi se nimettiin uudelleen Helsingin opetuspataljoonaksi. Pataljoona nimettiin uudelleen Helsingin opetustarkk'ampujapataljoonaksi 1827 ja se korotettiin kaartiksi 6.9.1829, jolloin se sai nimen Henkikaartin Suomen tarkk'ampujapataljoona. Pian kaartiksi korottamisen jälkeen pataljoonalle asetettiin oma saarnaaja eli pastori. Pataljoona sai nimen Henkikaartin 3. Suomen tarkk'ampujapataljoona 1871. Pataljoona lakkautettiin 1905 ja sen seurakunta 1913.


Pataljoonan kirkko sijaitsi vuonna 1828 rakennetussa kasarmissa ja jumalanpalveluksia säestettiin torvisoitolla. Jumalanpalveluksista saarnattiin kaksi suomeksi ja kolmas ruotsiksi. Vuonna 1897 seurakunnassa oli varsinaisia jäseniä 383 henekä, joiden lisäksi seurakuntaan kuului 500 pataljoonassa palvellutta asevelvollista ja 500 Uudenmaan pataljoonan asevelvollista.


Muut nimet

Finska gardet, Helsingin opetuspataljoona, Helsingin opetustarkk'ampujapataljoona, Henkikaartin 3. Suomen tarkk’ampujapataljoona, Livgardets 3:e finska skarpskyttebataljon, Suomen kaarti

 

Papisto


Saarnaajan eli pastorin palkasta määrättiin keisarillisilla käskykirjeillä 30.6.1847 ja 21.4.1849. Saarnaajan nimitti Suomen keisarillinen senaatti siinä järjestyksessä kuin se oli määrätty kirjeessä Suomen kenraalikuvernöörille 5.5.1881. Vuonna 1898 saarnaajan palkka oli 3 000 markkaa ja hyyryraha 900 markkaa sekä palkkio Uudenmaan pataljoonan sielunhoidosta 1 500 markkaa keisarin armollisen julistuksen 18.3.1886 mukaan.


Saarnaajat eli pastorit

1828–1829 Karl Henrik Ingman


Ylimääräiset papit

1820–1822 Gustaf Adolf Lindeqvist, vt. saarnaaja

1827–1828 Anders Fabian Neovius, vt. saarnaaja

1829–1831 Karl Henrik Ingman, vt. saarnaaja

1831–1832 Alexander Stolpe, vt. saarnaaja

1832–1841 Fredrik Melart, vt. saarnaaja

1841–1846 Karl Alexander Lillström, vt. saarnaaja

1849 Alexander Hultin, vt. pastori

1852–1863 Johan Fredrik Grönlund, vt. pastori

1854–1855 Johannes Vitikka, vt. pastori

1866–1867 Erik Viktor Pettersson, vt. pastori

1876–1878 Gustaf Rancken, vt. pastori

1879–1881 Gustaf Rancken, vt. pastori

1877–1879 Otto Immanuel Colliander, vt. pastori

1881–1882 Karl Axel Hyrkstedt, vt. pastori

1901 Edvard Eliel Lundell, vt. saarnaaja

1901 Artturi Eliel Candolin, vt. saarnaaja

1904 Artturi Eliel Candolin, vt. saarnaaja

 

Arkisto


Suomen kaartin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1812, tilikirjat vuodesta 1861 ja historiakirjat vuodesta 1810. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1913.


Kansallisarkisto on digitoinut Suomen kaartin seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa.


Linkit

358 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page