Perniön emäseurakunnan alueella sijainneen Teijon ruukin perusti vapaaherra Lorentz Creutz, joka sai ruukilleen privilegiot 1686. Ruukilla oli vuodesta 1687 alkaen oma saarnaaja, joka toimi myös työntekijöiden lasten opettajana. Ruukin ympärille muodostui tehdasseurakunta, kun ruukille rakennettiin oma kirkko 1830. Tehdasseurakunta lakkautettiin 1869 ja tämän jälkeen Perniön kappalaiset saarnasivat seurakunnassa erillistä palkkiota vastaan. Muut nimet Tykö bruk Naapuriseurakunnat Perniö Papisto Saarnaajat 1708–1711 Samuel Kjellin, maisteri 1711–1730 Johan Fortelin , maisteri 1726 Henrik Alanus , maisteri 1731–1732 Zacharias Dahl 1733–1740 Simo Gustaf Möllnberg 1740–1752 Mikael Hyemander 1752–1789 Johan Sevonius 1790–1802 Karl Gustaf Gedda 1802–1804 Abraham Paulin 1804–1822 Fredrik Lundberg 1822–1831 virka täyttämättä 1831–1835 Joel Kristian Grahn 1835–1839 virka täyttämättä 1839–1841 Emanuel Olin, pedagogi, ylioppilas 1842–1850 Anders Gustaf Indrén 1850–1857 Henrik Adolf Appelberg 1857–1869 Herman Gabriel von Bonsdorff , virka lakkautettiin 1869 Arkisto Teijon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1766 ja historiakirjat alkavat vuodesta 1740. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Teijon seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kruunupyyn emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1662, kun seudun asukkaat saivat luvan rakentaa kirkkorakennuksen. Kirkon rakentaminen aloitettiin 1667 ja se vihittiin käyttöön 1699. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1669 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1671. Isonvihan aikana hävisi seurakunnan messukaapu, ehtoolliskannu ja osa kirkonkirjoista. Erotettiin Kruunupyystä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 12.10.1868 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1875. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Teerijärven kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Kruunupyyn kuntaan 1969. Muut nimet Terjärv, Terijärvi, Teirijärvi, Tervajärvi Maakirjakylät Hästbacka, Kortjärvi, Terjärv Naapuriseurakunnat Evijärvi , Kaustinen , Kruunupyy , Veteli , Ähtävä Papisto Kirkkoherrat 1875–1889 Karl August Mellberg 1890–1900 Johan Vilhelm Fontell 1901– Ernst Gustaf Appelberg Kappalaiset 1671–1699 Carolus Gustavi Werander 1700–1702 Matthias Mejlund 1702–1731 Gabriel Gabrielis Werander 1733–1758 Lars Häggman 1759–1781 Georg Nicolai Mathesius 1781–1794 Matthias Kjöping 1795–1819 Sven Abraham Fontell 1822–1839 Jonas Reinhold Granlund 1842–1847 Lars Schalin 1851–1863 Karl Josef Häggström 1863–1871 Josef Vilhelm Fontell , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1755–1763 Antonius Mahlman , kappalaisen apulainen 1794–1797 Johan Henrik Juvelius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1799–1805 Jakob Kuhlberg , kappalaisen apulainen 1805–1808 Gabriel Häggqvist , kappalaisen apulainen Ylimääräiset papit 1809–1811 Tomas Calén , kappalaisen apulainen 1812–1818 Klas Fredrik Alan, kappalaisen apulainen 1819–1822 Gabriel Sarlin , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1835–1836 Gustaf Johansson , kappalaisen apulainen 1836–1837 Johan Emanuel Fonselius , kappalaisen apulainen 1838–1842 August Venman , vt. kappalainen 1847–1851 Johan Julius Häggman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1871–1875 Johan Oskar Bergroth , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1889–1890 Aleksanteri Saarinen , vt. kirkkoherra 1900–1901 Henrik Vilhelm Lindgrén , vt. kirkkoherra 1900 Isak Elenius , vt. kirkkoherra Arkisto Teerijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1708, tilikirjat vuodesta 1774 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Teerijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Marttilan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1657, jolloin tuomiokapituli määräsi emäseurakunnan papiston pitämään jumalanpalveluksen joka kolmas pyhä Euraisissa ja joka neljäs pyhä Karinaisissa. Seurakuntaa kutsuttiin aluksi nimellä Alastaro tai Eura. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin tuomiokapitulin päätöksellä 29.5.1771. Muodostettiin Euran kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.10.1859. Erotettiin Marttilasta itsenäiseksi Euraisten kirkkoherrakunnaksi 1906. Ero toteutui 1.5.1910, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Euraisten kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ja kunnan nimi muutettiin paikkakunnan läpi virtaavan joen mukaisesti Tarvasjoeksi Turun tuomiokapitulin antaman puollon jälkeen Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.4.1910. Tarvasjoen kunta liitettiin Liedon kaupunkiin 2015. Muut nimet Eura, Eurainen, Alastaro, Euran kappeli Maakirjakylät Eura, Horrinen, Hungerla, Inkoinen, Jauhola, Juva, Kallela, Karhula, Killala, Kirkonkylä, Kättylä, Lietonperä, Liiporla, Mäentaka, Satopää, Seppälä, Suitsula, Suurila, Tiensuu, Tuomarla, Tuorila, Tyllilä, Vähäheikkilä, Yrjäntilä Naapuriseurakunnat Aura , Karinainen , Lieto , Marttila , Paimio Papisto Saarnaajan palkasta Keisarillisen senaatin päätös 22.1.1859. Kirkkoherrat 1910–1919 Kaarlo Kustaa Turtola 1920–1935 Väinö Edvard Rantala (Relander) 1935–1945 Otto Alarik Perko 1946–1955 Oiva Aarne Luoto Kappalaiset 1860–1865 Johan Salenius 1865–1866 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1867–1877 Anders Engman 1900–1905 Edvin Teodor Schönberg 1906–1909 Juho Hotinen , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1772–1780 Henrik Hammarén 1781–1789 Georg Lilliendahl 1792–1806 Kristian Rönnlund 1808–1810 Karl Fredrik Lilius 1811–1831 Johan Ulrik Brungström 1834–1845 Gustaf Elers 1846–1850 Karl Herman Lindfeldt 1850–1853 Nikolaus Konstantin 1853–1859 Adolf Lindman Ylimääräiset papit 1801–1806 Erik Landell , saarnaajan apulainen 1806–1809 Anders Helenius , saarnaajan apulainen, armovuodensaarnaaja 1819–1821 Johan Canstrén , saarnaajan sijainen 1831–1834 Abraham Engblom , välisaarnaaja 1842–1843 Gustaf Nyholm , saarnaajan apulainen, sijainen 1845–1846 Karl Herman Lindfeldt , välisaarnaaja 1866–1867 Anders Engman , välisaarnaaja 1878–1884 Matias Viktorinus Jaakkola , vt. kappalainen 1884–1885 Karl Axel Adhemar Koski , vt. kappalainen 1885–1891 Johan Vilhelm From , vt. kappalainen 1891–1896 Matti Haataja , vt. kappalainen 1896–1898 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kappalainen 1898–1900 Johan Viktor Leppänen , vt. kappalainen 1909–1910 Anton Anshelm Virtanen , vt. kappalainen, Karinaisten kappalainen Arkisto Tarvasjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1774, tilikirjat vuodesta 1773 ja historiakirjat vuodesta 1774. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1316–1969. Kansallisarkisto on digitoinut Tarvasjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Tampereen kaupunki perustettiin Messukylän emäseurakunnan alueelle ja se sai perustuskirjansa 1.10.1779. Tampere mainitaan Messukylän emäseurakunnan kylänä jo 1445. Kysymys kaupungin perustamisesta nostettiin esille jo 1640 ja 1741. Myöhemmän kaupungin alueella mainitaan pidetyn markkinoita ainakin jo 1668. Kaupunki sai oman kirkon ja saarnaajan 1786. Hakemuksiin Pirkkalan emäseurakunnan ja Harjun kappelin liittämisestä Tampereen kaupunkiin ja kaupunkiseurakuntaan annettiin kieltävät vastaukset 7.8.1807, 4.2.1808 ja 12.8.1819. Erotettiin Messukylästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.6.1870, jolloin saarnaajan sijasta seurakuntaan määrättiin asetettavaksi kappalainen. Muutamia tiloja siirrettiin Messukylästä kuuluvaksi kaupunkiseurakuntaan keisarillisilla käskykirjeillä 27.9.1876 ja 26.3.1877. Kaupungissa toimineen Tampereen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 13.2.1891. Evankelis-luterilaisen nuorisoyhdistyksen säännöt vahvistettiin 2.5.1906 ja siveellisyysseuran 11.5.1906. Muut nimet Tammerfors domkyrkoförsamling, Tampereen kaupunkiseurakunta, Tammerfors stadsförsamling Naapuriseurakunnat Aitolahti , Nokia , Pirkkala Papisto Kaupunginsaarnaajalla oli oma maapalsta Papinpelto, josta hän sai vastiketta Hallitsevan konsistorin päätöksellä 27.7.1817. Messukylän emäseurakunnan papinvaaleissa oli kaupungin osuus 1/5 keisarillisen käskykirjeen mukaan 6.5.1826. Kaupungin osuudesta Messukylän papiston palkkaamiseen Keisarillisen senaatin päätös 26.1.1853. Kaupunginsaarnaajan palkasta tehtiin sopimus 19.5.1811 ja Keisarillisen senaatin päätös 10.9.1858. Kaupungissa sijainneen Finlayson & Co:n palveluksessa oli oma tehtaansaarnaaja 1847–1880. Teollisuuslaitosten osuudesta papiston palkkaamiseen Keisarillisen senaatin päätös 27.3.1872. Kaupungista maksettavasta papinpalkasta Keisarillisen senaatin päätös 3.6.1880. Toisen kappalaisen asettamisesta ja hänen palkastaan Keisarillisen senaatin kirje 15.2.1894. Jokaiselle kaupungin kappalaiselle oli virka-asunnon sijasta maksettava 1 000 markkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 1.9.1897 ja päätös otettiin käyttöön 1.5.1900. Kaupunginsaarnaajat 1786–1793 Abraham Lilius 1795–1811 Johan Wideman 1812–1821 Johan Esbjörn 1824–1832 Herman Hellen 1832–1837 Gustaf Fredrik Brander 1838–1861 Josef Grönberg 1861–1863 Gustaf Hackstedt 1867–1872 Johan Wilhelm Nybergh 1873–1879 Anders Oskar Törnudd Kirkkoherrat 1905–1925 Anshelm Valdemar Valli (Vallin) , tuomiorovasti 1925–1956 Kaarle Heikki Seppälä, tuomiorovasti 1. kappalaiset 1882–1907 Karl Oskar Fontell 1908–1918 Kaarlo Arvid Vallenius 1934– A. K. Kaarlehto 1944–1952 Oskar Paarma 2. kappalaiset 1888–1913 Frans Oskar Sandberg 1931– Y. A. Hirvonen 3. kappalaiset 1895– Johan Oskar Rautakorpi (Grönblad) 4. kappalaiset 1905–1916 Kustaa Hallio 1916–1925 Kaarle Heikki Seppälä 1927–1937 Karl Henrik Bernhard Johannes Björklund 1948–1952 Otto Kuokkanen 5. kappalaiset 1905–1917 Elias Hyytiäinen 1918–1928 Edvin Alfons Holmström 1929–1937 A. V. Valanne 1937–1944 L. K. H. Pennanen 1945–1953 P. J. Lehtinen Ylimääräiset papit 1821–1824 Isak Salenius , armovuoden saarnaaja 1837–1838 Josef Grönberg , vt. saarnaaja 1864–1867 Karl Alfred Sadenius , vt. saarnaaja 1877–1886 Karl Oskar Fontell , vt. saarnaaja, papin apulainen 1879–1886 Karl Alfred Ludvig Tallqvist , vt. saarnaaja 1886–1888 Frans Oskar Sandberg , vt. kappalainen 1887–1890 Edvard Hannula , apulaispappi, vt. kappalainen 1890–1895 Johan Oskar Grönblad , apulaispappi, vt. kappalainen 1894 Kaarlo Edvard Grönlund , vt. kappalainen 1895–1897 Knuut Onni Nyström , apulaispappi, vt. kappalainen, sairashuoneen saarnaaja 1897–1898 Paavo Vilho Paatero , apulaispappi, vt. kappalainen 1898–1901 Johan Adam Sandroos , apulaispappi, vt. kappalainen 1899–1901 Frans Alfred Penttinen , kirkon taloudenhoitaja, sairashuoneen vt. saarnaaja 1901–1905 Elias Hyytiäinen , apulaispappi, vt. kappalainen 1906–1907 Kustaa Emil Erander , 1. kappalaisen apulainen 1904 Aukusti Mikko Pukkila , vt. 4. kappalainen 1905–1909 Allan Edvard Teodor Örhbom , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1907–1908 Artturi Heikki Arho , vt. 1. kappalainen 1907 Väinö Robert Konstantin Helle , papin apulainen 1907– Lauri Gustaf Gabriel Kaila , papin apulainen, vt. 1. kappalainen 1908 Antti Jaakko Pietilä , vt. 4. kappalainen 1909– Väinö Henrik Haveri, kirkkoherran virallinen apulainen 1909– Kaarle Heikki Seppälä, kirkkoherran apulainen Arkisto Tampereen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1789, tilikirjat vuodesta 1824 ja historiakirjat vuodesta 1785. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1777–1882. Kansallisarkisto on digitoinut Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut tuomiokirkkoseurakunnan ja muiden Tampereen seurakuntien nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Tampereen hiippakunta perustettiin kirkolliskokouksen päätöksellä ja presidentin vahvistamalla asetuksella 14.7.1923, jolloin siihen tulivat kuulumaan vanhan Porvoon hiippakunnan seurakunnat sekä aiemmin Savonlinnan hiippakuntaan kuulunut Heinolan rovastikunta. Hiippakunnasta erotettiin Uudenmaan seurakunnat, kun niitä varten muodostettiin erillinen Helsingin hiippakunta 1959. Anomus hiippakuntajaosta tehtiin Keisarillisen senaatin kirkollisasiaintoimituskunnalle jo 1914, jolloin käytiin keskustelua uuden Tampereen hiippakunnan alueesta. Keisariaikana asiassa ei ehditty tehdä päätöstä ja lopullisen päätöksen asiasta teki valtioneuvosto 1919, jolloin päätettiin perustaa uusina Tampereen, Kuopion ja Porvoon ruotsalainen hiippakunta.

Tampereen juutalainen seurakunta rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi valtioneuvoston päätöksellä 23.12.1946 (Suomen asetuskokoelma 892/1946). Seurakunta lopetti toimintansa ja poistettiin uskonnollisten yhdyskuntain rekisteristä valtioneuvoston päätöksellä 15.10.1981 (Suomen asetuskokoelma 726/1981). Muut nimet Judiska församlingen i Tammerfors Arkisto Tampereen juutalainen seurakunta oli väestörekisterinpitäjä vuodesta 1946, kunnes tehtävä siirtyi väestörekisterikeskuksen ylläpitämälle väestörekisterille vuonna 1971. Digi- ja väestötietovirastossa säilytetään seurakunnan henkilöluetteloita sekä luetteloita syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuosilta 1947–1968. Seurakunnan asiakirjoja ei ole mikrokuvattu tai digitoitu.

Tampereen islamilainen seurakunta rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 10.4.1943 (Suomen asetuskokoelma 341/1943). Suurin osa seurakunnan jäsenistä asui Tampereen kaupungissa tai sen lähistöllä. Tampereen tataariyhteisön jäsenille on varattu hautapaikat Tampereen Kalevankankaan ja Vatialan hautausmailta. Seurakunnan nimi muutettiin Tampereen tataariseurakunnaksi 2019. Tampereella asuneet islaminuskoiset ilmoittivat kaupungin rahatoimikamarille itsenäisen oman seurakunnan perustamisesta jo 1922, jolloin jätettiin myös anomus kaupungille maa-alueen luovuttamiseksi islamilaista hautausmaata varten. Muut nimet Tampereen tataariseurakunta, Tampere tatar cämiyäte Papisto Puheenjohtajat 1943–1951 Ymär Sali Arkisto Tampereen islamilainen seurakunta oli väestörekisterinpitäjä vuodesta 1943, kunnes tehtävä siirtyi väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestörekisteriin vuonna 1971. Digi- ja väestötietovirastossa säilytetään seurakunnan pääkirjaa, aakkosellista luetteloa seurakunnan jäsenistä sekä luetteloita syntyneistä vuosilta 1944–1969, vihityistä vuosilta 1951–1970 ja kuolleista vuosilta 1944–1970. Seurakunnan asiakirjoja ei ole mikrokuvattu tai digitoitu.

Tammisaaren kaupunki perustettiin Pohjan emäseurakunnan alueelle 1527 ja se sai privilegionsa 15.12.1546. Tammisaari mainitaan kauppapaikkana jo 1515. Erotettiin Pohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1603. Kaupungin kirkkoa alettiin rakentaa Raaseporin ja Falkensteinin kreivin sotamarsalkka Gustaf Adolf Lewenhauptin ja hänen puolisonsa Christina Catharina de la Gardien kustannuksella jo 1653 mutta kirkko valmistui vasta 1666. Kirkkoa korjattiin 1693 ja 1751. Kirkon sisustus tuhoutui seiniä myöten tulipalossa 14.6.1821 ja kirkko korjattiin uudelleen 1825. Vuonna 1688 kaupungin kirkossa ilmoitettiin saarnattavan joskus suomeksi ja myöhemmin suomeksi saarnattiin 16 kertaa vuodessa. Kaupungin asukkaat pyysivät vuoden 1600 valtiopäivillä, että Pohjan emäseurakunnan saaristo liitettäisiin kirkollisessa suhteessa kaupunkiin kuuluvaksi mutta asian vireillä olosta huolimatta seurakunnasta tuli Pohjan emäseurakunnan anneksi kuninkaan päätöksellä 5.1.1695. Pohja määrättiin muodostettavaksi Tammisaaren anneksiksi ja seurakunnan kirkkoherra asumaan kaupunkiin kuninkaallisella käskykirjeellä 1696. Kirkkoherralle ei kuitenkaan hankittu virkataloa kaupungista, joten kirkolliset suhteet jäivät ennalleen. Kuningas antoi kieltävän päätöksen hakemukseen Tammisaaren erottamisesta uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 24.7.1753. Lopulta Tammisaari erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 6.11.1865. Kirkkoherra astui virkaansa 1892, jolloin eri toteutui. Seurakuntaan kuulunut Jussarön saaren rukoushuone perustettiin 1830 kaivosmiehiä ja saaristolaisia varten ja se lakkautettiin 1860. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi Tammisaaren karjatalo, kooltaan 1 1/12 manttaalia, keisarillisella käskykirjeellä 25.2.1895. Muut nimet Ekenäs stad Maakirjakylät Alglo, Backa, Björknäs (Birknäs), Busö, Danskog, Dragsvik, Elgö, Ekenäs, Getskärr, Grefö, Gullö, Hermansö, Jordans, Jussarö, Karisdragsvik, Kopparö, Kurö, Leksvall, Nabben, Näs, Odensö, Räcknäs, Skåldö, Skällargård, Sommarö, Sundom, Tofö, Trollböle, Tvärminne, Vesterby (Ytterwästerby), Ängholm, Österby Naapuriseurakunnat Bromarv , Hanko , Pohja , Snappertuna , Tenhola Papisto Kirkkoherrat 1609–1616 Batholomæus Zachæus 1620–1624 Sigfridus Aronius Forsius 1626–1642 Arvidus Thomæ Gunnerus 1892–1910 Johan Anselm Enebäck , ensin vt. kirkkoherra 1910– Torsten Mauritz Hohenthal Kappalaiset 1635 Henricus Gregorii 1635–1658 Henricus Petri 1663–1672 Matias 1696–1711 Nils Jacobsson Stigelius Abraham Palander –1738 Jacob Sievonius 1738–1758 Sigfrid Ingman 1759 Peter Ring 1764–1784 Anders Agricola 1786–1811 Johan Nordlund 1812–1820 Anders Vilhelm Fagerlund 1820 Abraham Johan Logren 1821–1834 Edvard Johan Laurell 1834–1857 Johan Erik Immanuel Telenius 1859–1890 Ernst Odert Reuter , virka lakkautettiin 1890 Pitäjänapulainen 1562 Bertil Ylimääräiset papit 1759– Berndt Johan Stenman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1806–1812 Johan Leván , apulainen, välisaarnaaja 1820–1821 Adam Syrenius , vt. kappalainen 1825 Lorenz Reinhold Nymander , vt. kappalainen 1830 Karl Björkman , kappalaisen apulainen 1848 Fredrik Vilhelm Fredrikson , kappalaisen apulainen 1857–1859 Ernst Odert Reuter , vt. kappalainen 1890–1891 Ernst Arvid Appelberg , vt. kappalainen 1891–1892 Georg Albert Immanuel Laurén , vt. kappalainen Arkisto Tammisaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1663–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Tammisaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1500, jolloin vanha Porttaan emäseurakunta jaettiin Someron ja Tammelan seurakuntiin. Seurakunnan kirkko on rakennettu hakatusta harmaasta kivestä 1500-luvun alussa. Kirkkoa laajennettiin 1784 ja sn kuori rakennettiin uudelleen 1859. Tammelan kunta perustettiin 1868. Seurakuntaan kuuluneista Ypäjä perustettiin Perttulan kappeliksi 1500-luvulla ja erotettiin Ypäjän nimellä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1893. Jokioinen perustettiin kappeliksi 1631 ja Humppila ennen vuotta 1688 ja molemmat seurakunnat erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1893. Forssa perustettiin ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Tammelan papiston mainitaan pitäneen jumalanpalveluksia joka kahdeksas pyhä Torron neljänneksessä jo 1688. Torron rukoushuonekunta perustettiin 1810 ja lakkautettiin 1892, jolloin rukoushuone purettiin ja hirret käytettiin kansakoulun rakennustarpeina. Muut nimet Portas Maakirjakylät Haudankorva, Heinu, Hevoniemi, Hykkilä, Häiviä, Iittala, Kallio, Kanajärvi, Kankaanpää, Kankainen, Kaukjärvi, Kaukola, Keikkala, Kojo, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuuslampi, Kytö, Linikkala, Lunttila, Letku, Liesjärvi, Lungas (Lunka), Mustiala, Nyby (Levä), Orjanhirsi, Ojanen, Pappila, Patamo, Pikonkorpi, Porras, Riihivalkama, Saari, Sauvola, Salkola, Sukala, Susikas, Talpia, Taljala, Tammela, Teuro, Torajärvi, Torro, Unonen Naapuriseurakunnat Forssa , Hattula , Jokioinen , Kalvola , Koijärvi , Loppi , Pusula , Karkkila , Renko , Somerniemi , Somero , Urjala Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 27.1.1734, jossa luvattiin kappalaiselle palkanlisäystä, ja suostumus vahvistettiin 9.8.1734. Voisaatavista maaherran päätös 6.2.1755. Forssan tehtaalta papistolle tulleista maksuista Keisarillisen senaatin päätöksessä 8.6.1877. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1694, osittain emäseurakunnan kappeleita varten. Pitäjänapulaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.2.1885. Kappalaisen virkatalo sijaitsi ennen Portaksen kylässä mutta vaihdettiin myöhemmin Klemelän tilaan, joka vapautettiin ruotumaksuista kuninkaan käskykirjeellä 22.3.1695. Seurakunnassa oli koulunopettaja 1780-luvulta alkaen. Kirkkoherrat 1529 Andreas Svenonius 1548–1554 Tuomas Nikolai 1557–1575 Matias Johannes Mulli 1576–1581 Johannes 1581–1621 Gregorius Martini Lepus 1624–1637 Ericus Matthiae Abogius 1638 Jacobus Matthæu 1639–1647 Michael Caspari Alstadius 1648–1671 Lauri Pietarinpoika Tammelinus 1673–1693 Isaacus Laurenti Tammelinus 1693–1713 Gabriel Gottleben 1717–1731 M. Johan Zidbäck Åboensis 1733–1772 Johan Amnell 1773–1807 Mikael Avellan 1809–1853 Nils Magnus Tolpo 1855–1899 August Edvard Granfelt 1901–1920 Nils Johan Almark 1922– Kaarle Korpela Kappalaiset 1560 Matthias Johannis Mulli 1593–1603 Laurentius Matthiae 1677 Thomas 1673–1687 Jacobus Simolenius 1687–1722 Jacobus Tammelander 1722–1749 Johannes Barck 1750–1788 Gabriel Barck 1789–1811 Nils Berghäll 1812–1820 Karl Gustaf Gedda 1822–1838 Gustaf Adolf Gedda 1838–1873 Henrik Emanuel Söderborg 1874–1888 Adolf Krank 1888–1894 David Anton Aimonen 1895–1905 Emil Alfred Lindgren Pitäjänapulaiset 1694 Mathias Tammelin , sotilaspappi 1694–1710 Laurentius Sarin 1709 Johan Barck 1711–1719 Ivar Vallenius 1722–1724 Henric Jacobsonius 1725–1731 David Vegelius –1753 Johan Avellanus 1754–1770 Johan Borenius 1771 Nils Lignell 1772–1798 Johan Rangelius 1784–1796 Henrik Limnell 1798–1814 Adolf Nordgren 1815–1829 Karl Vilenius 1829–1833 Fredrik Vilhelm von Pfaler 1834–1847 Karl Fredrik Abelard von Qvanten 1848–1849 Bernhard Taxell 1850–1883 Karl Gustaf Mauritz Grönlund 1892–1895 Karl Konstantin Olander 1896–1922 Kaarlo Korpela , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1747–1754 Johan Borenius , kirkkoherran apulainen 1748–1770 Gustaf Barck , kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensarnaaja 1749– David Wegelius , kirkkoherran apulainen 1769–1771 Nils Lignell , kappalaisen apulainen 1771–1774 Jakob Alander , kirkkoherran apulainen 1775– Johan Höglund , kappalaisen apulainen 1789–1792 Johan Gustaf Wanochius , kirkkoherran apulainen 1800–1805 Nils Israel Berghäll , kirkkoherran apulainen 1806–1809 Daniel Ekvall , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1811–1812 Gabriel Fortelius , kirkkoherran apulainen 1813–1815 Anders Lundén , kirkkoherran apulainen 1824–1827 Fredrik Elers , kirkkoherran apulainen 1829–1830 Berndt Fredrik Gedda , kirkkoherran apulainen 1831–1838 Bernhard Taxell , kirkkoherran apulainen 1838–1840 Erik Vilhelm Rangelius , kirkkoherran apulainen 1840–1844 Johan Reinhold Hammarén , kirkkoherran apulainen 1847–1850 Karl Gustaf Mauritz Grönlund , välisaarnaaja 1849–1853 Karl Kasimir Bernstedt , kirkkoherran apulainen 1853–1855 Johan Ludvig Favorin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1858–1861 Axel Richard Mauritz Creutlein , kirkkoherran apulainen 1872 Frans Nordlund , kirkkoherran apulainen 1873–1874 Matias Sandström , vt. kappalainen 1876–1878 Gustaf Edvard Lybeck , kirkkoherran apulainen 1878–1880 Johan Vilhelm Fontell , kirkkoherran apulainen 1880–1882 Frans Josef Bergh , kirkkoherran apulainen 1882–1883 Karl Simelius , kirkkoherran apulainen 1883–1887 Frans Edvard Silvander , kirkkoherran apulainen 1885–1887 Gustaf Alfred Tanner , vt. pitäjänapulainen 1887–1888 David Anton Aimonen , vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen 1887–1890 Matti Tarkkanen , kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen 1889–1891 Karl Johan Berg , kirkkoherran apulainen 1890–1892 Karl Konstantin Olander , vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen 1892–1893 Karl Oskar Ahlström , kirkkoherran apulainen 1893 Aksel Sakari Renvall , kirkkoherran apulainen 1893 Gustaf Valfrid Stenros , kirkkoherran apulainen 1893 Aleksanteri Kulla , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1895 Emil Oskar Ojala , kirkkoherran apulainen 1895–1896 Simo Oskari Korpela , kirkkoherran apulainen 1895–1896 Kaarlo Viktor Hurmerinta , vt. pitäjänapulainen 1896–1899 Juho Aukusti Päiviö , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1900–1902 Mauno Brynolf Hoffrén , kirkkoherran apulainen 1901 Emil Edvard Elenius , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Uno Ivar Vallenius , kirkkoherran apulainen 1903 Väinö Robert Konstantin Helle , kirkkoherran apulainen 1904–1905 Jalmari Nikolai Vuorela , kirkkoherran apulainen 1905–1909 Sulo Oskar Ludvig Soriola (Schöneman) , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1907–1909 Akseli Einar Leiniö, kirkkoherran apulainen 1909– Kristian Johannes Sjöblom , vt. kappalainen 1909– Uno Adolf Sainio, vt. kirkkoherra Arkisto Tammelan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1654 ja historiakirjat vuodesta 1641. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1628–1941. Kansallisarkisto on digitoinut Tammelan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1350. Seurakunnan kirkko on ollut Pyhän Ristin nimikko, mutta kirkonmessua pidettiin myös Matin päivänä. Seurakunta oli Turun piispa Jakob Gadolinin anneksina 1789–1802. Seurakuntaan kuuluneista Iniö liitettiin kappelina 1554 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Vartsalan kappeli perustettiin 1554 ja Pyhän Jaakopin saarnahuonekunta 1657. Näistä muodostettiin 1782 Kivimaan eli Kustavin kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Velkua perustettiin saarnahuonekunnaksi 1794 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1913. Taivassalon kunta perustettiin 1868. Muut nimet Tövsala Maakirjakylät Aahainen, Hakkenpää, Halismäki, Helsinki, Hilloinen, Huitla, Huovari, Hurunkorpi, Huukanen, Hylkilä, Hyövelä, Inkeranta, Isokarjalainen, Isokorpi, Isosärkilä, Järpilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitais (Kaitainen), Karhula, Kaustio, Keräsaari, Koivisto, Korkialuoto, Kouvoinen (Kouvois), Kummila, Kurjala, Kyrö, Ketarsalmi (Kättarsund), Lahdenperä, Leikluoto, Lempoinen, Lemmetyinen, Liittinen, Louhisaari, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Paltvuori, Pappila, Pollila, Puntinen (Puntis), Rahkio, Rantakauppi (Kaivois), Raumharju, Rihteenvalkama (Kutkomaa), Ristinkylä, Rouhu, Rytsälä, Sannainen (Sannais), Santala, Sarsala, Särkilahti (Vähä-Särkilä), Taipale, Tammisto, Toroinen, Tuopa, Tuomarinen, Tuomoinen, Urna, Uskoinen (Uskois), Utamaa, Vainionperä, Vähäkahiluoto, Vähäkorpi Naapuriseurakunnat Askainen , Kustavi , Lokalahti , Mietoinen , Vehmaa , Velkua Papisto Kirkkoherran virkataloon kuului Punttisen ja Lambon prebendatilat. Hurukorpi annettiin kappalaisen virkataloksi 31.4.1651. Kappalaisten palkoista tuomiokapitulin päätöksessä 2.3.1706 ja Keisarillisen senaatin päätöksessä 22.10.1836. Seurakunnassa on ollut pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1672 siihen saakka kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 15.11.1860. Seurakunnan ja kappalaisen rakentamisvelvollisuudesta ja kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 20.9.1868. Iniön ja ja Velkuan kappeleiden rakennusrahastoille tulleista 1 500 markasta Keisarillisen senaatin päätös 22.9.1897. Kirkkoherrat 1529–1558 Michael Michaelis Carpelan 1560–1591 Matthias Michaelis Carpelan 1593–1622 Jeremias Eliæ Agricola 1623–1639 Ericus Erici Alftanus 1639–1670 Claudius Martini Brennerus 1671–1691 Petrus Bergius 1692–1724 Andreas Bergius 1725–1736 Martinus Johannis Gråå 1736–1750 Johan Thorvöst 1752–1758 Martinus Martini Gråå 1758–1763 Johan Gråå 1765–1777 Carl Johan Beckman 1778–1786 Hans Henrik Bark 1789–1802 Jakob Gadolin 1805–1819 Elias Lagus 1821–1842 Erland Rosenback 1843–1849 Karl Åström 1851–1879 Karl Jakob Helander 1880–1896 Frans Nordlund 1897–1910 Peter Anton Carlstedt 1911– Emil Alfred Sarasto Kappalaiset 1580 Thomas Henrici 1592–1593 Petrus Andreae 1610 Simon 1612 Henricus Andrae –1620 Zacharias Jacobi 1622– Christianus Jeremiae Agricola 1641–1652 Matthias Andrae 1656–1664 Abaham Erci Alftanus –1672 Claudius Holstius 1675–1677 Henricus Bartholdi 1677–1688 Andreas Almannus 1689–1692 Michael Stigelius 1693–1714 Martinus Macchalenius 1714–1722 Henric Strandman 1722–1725 Johan Bergius 1727–1742 Nicolaus Rotkerus 1742–1774 Johan Fabrell 1776–1802 Gregorius Sommarfelt 1805–1813 Anders Eklund 1816–1828 Jonas Lagus , vanhempi 1830–1843 Kristian Ahlfors 1844–1853 Adolf Fredrik Possén 1853–1856 Klas Teodor Konstantin Sumelius 1857–1870 Johan Adolf Colerus 1870–1882 Frans Viktor Grönroos 1887–1896 Gustaf Verner Törnvall 1897–1907 Aksel Hjalmar Rönberg 1907–1909 Juho Mikael Mikkola Pitäjänapulaiset 1672–1693 Martinus Maccalenius 1694–1699 Johannes Tocklenius 1705–1712 Daniel Rönnberg Johan Laurenius 1713 Henric Strandman 1723–1734 Barthold Silenius 1735–1740 Henric Hilden 1740–1753 Michael Heldaan 1754–1771 Anders Hermolin 1772–1785 Henric Johan Bergroth 1786–1792 Gustaf Johan Tenlenius 1796–1807 Abraham Renström 1810–1812 Erik Landell 1812–1816 Jonas Lagus , vanhempi 1816–1820 Fredrik Valdstedt 1821–1827 Karl Ulrik Svahn 1830–1841 Gustaf Jernberg 1841–1854 Albert Ferdinand Almberg 1855–1859 Alfred Brynolf Roos , virka lakkautettiin 1860 Ylimääräiset papit 1722– Petter Bergius , kirkkoherran apulainen 1726– Jakob Frosterus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1726–1729 Gabriel Melander , kirkkoherran apulainen 1730– Johan Gråå , kirkkoherran apulainen 1738–1740 Anders Monseen , kirkkoherran apulainen 1740– Jakob Starckou , kirkkoherran apulainen 1744–1754 Anders Hermolin , kirkkoherran apulainen 1749– Erik Lencqvist , vt. kirkkoherra 1754– Jakob Rhyselius , kirkkoherran apulainen 1755–1756 Samuel Fabrell , kappalaisen apulainen 1773– Johan Widberg , kappalaisen apulainen 1774– Gustaf Daniel Montin , kirkkoherran apulainen 1779– Jakob Beckman , kirkkoherran apulainen 1784– Karl Konrad Ritz , kirkkoherran apulainen 1785–1802 Johan Sommarfelt , kappalaisen apulainen 1789–1805 Isak Eneberg , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1806–1812 Jonas Lagus vanhempi, kirkkoherran apulainen 1807–1810 Johan Strandell , vt. pitäjänapulainen 1813–1814 Georg Gustaf Becker , kirkkoherran apulainen 1814–1817 Elias Vilhelm Kranck , kirkkoherran apulainen 1817–1821 Karl Ulrik Svahn , kirkkoherran apulainen 1822–1825 Nils Elers , kirkkoherran apulainen 1824 Berndt Erik Holmberg , kirkkoherran apulainen 1825–1826 Robert Uskelin , kirkkoherran apulainen 1826–1830 Kristian Ahlfors , kirkkoherran apulainen 1828–1831 Berndt Gustaf Ringbom , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1828–1830 Isak Ericsson , virka– ja armovuodensaarnaaja 1831–1833 Georg Erik Achrén , kirkkoherran apulainen 1833–1835 Klas Adolf Karsten , kirkkoherran apulainen 1836 Erik Vilhelm Rangelius , kirkkoherran apulainen 1836–1839 August Timoteus Sumelius , kirkkoherran apulainen 1839–1840 Erik Eldén , kirkkoherran apulainen 1840–1842 Josef Ernvall , kirkkoherran apulainen 1842–1843 Gustaf Nyholm , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1843–1844 Mats Johan Hydén , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1844 Gottfrid Lagerström , virkavuodensaarnaaja 1845–1851 Per Alexander Polviander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1854–1855 Johan Gustaf Hällfors , vt. pitäjänapulainen 1856–1857 Fredrik Engelbrekt Chydenius , vt. kappalainen 1870–1872 Karl Oskar Kraft , kirkkoherran apulainen 1872–1880 Frans Nordlund , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1876–1877 Frans Bernhard Inberg , vt. kappalainen 1877 Karl Adolf Appelberg , kappalaisen sijainen 1877–1879 Johannes Ilmanen , kappalaisen sijainen 1879–1880 Lars Viktor Pajula , kappalaisen sijainen 1880–1884 Aukusti Pouru , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1884–1887 Viktor Brusila , vt. kappalainen 1896–1897 Aksel Hjalmar Rönberg , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen Arkisto Taivassalon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1684, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1414–1953. Kansallisarkisto on digitoinut Taivassalon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)