top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Taivassalo

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Taivassalo

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1350. Seurakunnan kirkko on ollut Pyhän Ristin nimikko, mutta kirkonmessua pidettiin myös Matin päivänä. Seurakunta oli Turun piispa Jakob Gadolinin anneksina 1789–1802.


Seurakuntaan kuuluneista Iniö liitettiin kappelina 1554 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Vartsalan kappeli perustettiin 1554 ja Pyhän Jaakopin saarnahuonekunta 1657, joista muodostettiin Kivimaan eli Kustavin kappeli 1782 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Velkua perustettiin saarnahuonekunnaksi 1794 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1913.


Muut nimet

Tövsala


Kylät

Ahainen, Hakkeenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukanen, Hylkilä, Hyövelä, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palai, Pallila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Rytsälä, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskainen, Uurna, Vähäsärkilä, Vainionperä, Vehanen, Viianen, Vuorenpää, Vuorte


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloon kuului Punttisen ja Lambon prebendatilat. Hurukorpi annettiin kappalaisen virkataloksi 31.4.1651. Kappalaisten palkoista tuomiokapitulin päätöksessä 2.3.1706 ja keisarillisen senaatin päätös 22.10.1836. Seurakunnassa on ollut pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1672, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 15.11.1860. Seurakunnan ja kappalaisen rakentamisvelvollisuudesta ja kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 20.9.1868. Iniön ja ja Velkuan kappeleiden rakennusrahastoille tulleista 1 500 markasta keisarillisen senaatin päätös 22.9.1897.


Kirkkoherrat

1529–1558 Michael Michaelis Carpelan

1560–1591 Matthias Michaelis Carpelan

1593–1622 Jeremias Eliæ Agricola

1623–1639 Ericus Erici Alftanus

1639–1670 Claudius Martini Brennerus

1671–1691 Petrus Bergius

1692–1724 Andreas Bergius

1736–1750 Johan Thorvöst

1758–1763 Johan Gråå

1765–1777 Carl Johan Beckman

1778–1786 Hans Henrik Bark

1789–1802 Jakob Gadolin

1805–1819 Elias Lagus

1821–1842 Erland Rosenback

1843–1849 Karl Åström

1880–1896 Frans Nordlund


Kappalaiset

1580 Thomas Henrici

1592–1593 Petrus Andreae

1610 Simon

1612 Henricus Andrae

–1620 Zacharias Jacobi

1622– Christianus Jeremiae Agricola

1641–1652 Matthias Andrae

1675–1677 Henricus Bartholdi

1677–1688 Andreas Almannus

1689–1692 Michael Stigelius

1714–1722 Henric Strandman

1722–1725 Johan Bergius

1727–1742 Nicolaus Rotkerus

1742–1774 Johan Fabrell

1805–1813 Anders Eklund

1816–1828 Jonas Lagus, vanhempi

1830–1843 Kristian Ahlfors


Pitäjänapulaiset

1705–1712 Daniel Rönnberg

1723–1734 Barthold Silenius

1735–1740 Henric Hilden

1740–1753 Michael Heldaan

1754–1771 Anders Hermolin

1796–1807 Abraham Renström

1810–1812 Erik Landell

1812–1816 Jonas Lagus, vanhempi

1816–1820 Fredrik Valdstedt

1821–1827 Karl Ulrik Svahn

1830–1841 Gustaf Jernberg

1855–1859 Alfred Brynolf Roos, virka lakkautettiin 1860


Ylimääräiset papit

1722– Petter Bergius, kirkkoherran apulainen

1726– Jakob Frosterus, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1726–1729 Gabriel Melander, kirkkoherran apulainen

1730– Johan Gråå, kirkkoherran apulainen

1738–1740 Anders Monseen, kirkkoherran apulainen

1740– Jakob Starckou, kirkkoherran apulainen

1744–1754 Anders Hermolin, kirkkoherran apulainen

1749– Erik Lencqvist, vt. kirkkoherra

1754– Jakob Rhyselius, kirkkoherran apulainen

1755–1756 Samuel Fabrell, kappalaisen apulainen

1773– Johan Widberg, kappalaisen apulainen

1774– Gustaf Daniel Montin, kirkkoherran apulainen

1779– Jakob Beckman, kirkkoherran apulainen

1784– Karl Konrad Ritz, kirkkoherran apulainen

1785–1802 Johan Sommarfelt, kappalaisen apulainen

1789–1805 Isak Eneberg, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1806–1812 Jonas Lagus vanhempi, kirkkoherran apulainen

1807–1810 Johan Strandell, vt. pitäjänapulainen

1813–1814 Georg Gustaf Becker, kirkkoherran apulainen

1814–1817 Elias Vilhelm Kranck, kirkkoherran apulainen

1817–1821 Karl Ulrik Svahn, kirkkoherran apulainen

1822–1825 Nils Elers, kirkkoherran apulainen

1824 Berndt Erik Holmberg, kirkkoherran apulainen

1825–1826 Robert Uskelin, kirkkoherran apulainen

1826–1830 Kristian Ahlfors, kirkkoherran apulainen

1828–1831 Berndt Gustaf Ringbom, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1828–1830 Isak Ericsson, virka– ja armovuodensaarnaaja

1831–1833 Georg Erik Achrén, kirkkoherran apulainen

1833–1835 Klas Adolf Karsten, kirkkoherran apulainen

1836 Erik Vilhelm Rangelius, kirkkoherran apulainen

1836–1839 August Timoteus Sumelius, kirkkoherran apulainen

1839–1840 Erik Eldén, kirkkoherran apulainen

1840–1842 Josef Ernvall, kirkkoherran apulainen

1842–1843 Gustaf Nyholm, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1843–1844 Mats Johan Hydén, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1844 Gottfrid Lagerström, virkavuodensaarnaaja

1845–1851 Per Alexander Polviander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1854–1855 Johan Gustaf Hällfors, vt. pitäjänapulainen

1856–1857 Fredrik Engelbrekt Chydenius, vt. kappalainen

1870–1872 Karl Oskar Kraft, kirkkoherran apulainen

1872–1880 Frans Nordlund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1876–1877 Frans Bernhard Inberg, vt. kappalainen

1877 Karl Adolf Appelberg, kappalaisen sijainen

1877–1879 Johannes Ilmanen, kappalaisen sijainen

1879–1880 Lars Viktor Pajula, kappalaisen sijainen

1880–1884 Aukusti Pouru, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1884–1887 Viktor Brusila, vt. kappalainen

1896–1897 Aksel Hjalmar Rönberg, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

 

Arkisto


Taivassalon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1684, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1414–1953.


Kansallisarkisto on digitoinut Taivassalon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

19 katselukertaa

댓글


Hae

bottom of page