Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1350. Seurakunnan kirkko on ollut Pyhän Ristin nimikko, mutta kirkonmessua pidettiin myös Matin päivänä. Seurakunta oli Turun piispa Jakob Gadolinin anneksina 1789–1802.
Seurakuntaan kuuluneista Iniö liitettiin kappelina 1554 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Vartsalan kappeli perustettiin 1554 ja Pyhän Jaakopin saarnahuonekunta 1657, joista muodostettiin Kivimaan eli Kustavin kappeli 1782 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Velkua perustettiin saarnahuonekunnaksi 1794 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1913.
Muut nimet
Tövsala
Kylät
Ahainen, Hakkeenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukanen, Hylkilä, Hyövelä, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palai, Pallila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Rytsälä, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskainen, Uurna, Vähäsärkilä, Vainionperä, Vehanen, Viianen, Vuorenpää, Vuorte
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkataloon kuului Punttisen ja Lambon prebendatilat. Hurukorpi annettiin kappalaisen virkataloksi 31.4.1651. Kappalaisten palkoista tuomiokapitulin päätöksessä 2.3.1706 ja keisarillisen senaatin päätös 22.10.1836. Seurakunnassa on ollut pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1672, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 15.11.1860. Seurakunnan ja kappalaisen rakentamisvelvollisuudesta ja kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 20.9.1868. Iniön ja ja Velkuan kappeleiden rakennusrahastoille tulleista 1 500 markasta keisarillisen senaatin päätös 22.9.1897.
Kirkkoherrat
1529–1558 Michael Michaelis Carpelan
1560–1591 Matthias Michaelis Carpelan
1593–1622 Jeremias Eliæ Agricola
1623–1639 Ericus Erici Alftanus
1639–1670 Claudius Martini Brennerus
1671–1691 Petrus Bergius
1692–1724 Andreas Bergius
1725–1736 Martinus Johannis Gråå
1736–1750 Johan Thorvöst
1752–1758 Martinus Martini Gråå
1758–1763 Johan Gråå
1765–1777 Carl Johan Beckman
1778–1786 Hans Henrik Bark
1789–1802 Jakob Gadolin
1805–1819 Elias Lagus
1821–1842 Erland Rosenback
1843–1849 Karl Åström
1851–1879 Karl Jakob Helander
1880–1896 Frans Nordlund
1897–1910 Peter Anton Carlstedt
1911– Emil Alfred Sarasto
Kappalaiset
1580 Thomas Henrici
1592–1593 Petrus Andreae
1610 Simon
1612 Henricus Andrae
–1620 Zacharias Jacobi
1622– Christianus Jeremiae Agricola
1641–1652 Matthias Andrae
1656–1664 Abaham Erci Alftanus
–1672 Claudius Holstius
1675–1677 Henricus Bartholdi
1677–1688 Andreas Almannus
1689–1692 Michael Stigelius
1693–1714 Martinus Macchalenius
1714–1722 Henric Strandman
1722–1725 Johan Bergius
1727–1742 Nicolaus Rotkerus
1742–1774 Johan Fabrell
1776–1802 Gregorius Sommarfelt
1805–1813 Anders Eklund
1816–1828 Jonas Lagus, vanhempi
1830–1843 Kristian Ahlfors
1844–1853 Adolf Fredrik Possén
1853–1856 Klas Teodor Konstantin Sumelius
1857–1870 Johan Adolf Colerus
1870–1882 Frans Viktor Grönroos
1887–1896 Gustaf Verner Törnvall
1897–1907 Aksel Hjalmar Rönberg
1907–1909 Juho Mikael Mikkola
Pitäjänapulaiset
1672–1693 Martinus Maccalenius
1694–1699 Johannes Tocklenius
1705–1712 Daniel Rönnberg
1713 Henric Strandman
1723–1734 Barthold Silenius
1735–1740 Henric Hilden
1740–1753 Michael Heldaan
1754–1771 Anders Hermolin
1772–1785 Henric Johan Bergroth
1786–1792 Gustaf Johan Tenlenius
1796–1807 Abraham Renström
1810–1812 Erik Landell
1812–1816 Jonas Lagus, vanhempi
1816–1820 Fredrik Valdstedt
1821–1827 Karl Ulrik Svahn
1830–1841 Gustaf Jernberg
1841–1854 Albert Ferdinand Almberg
1855–1859 Alfred Brynolf Roos, virka lakkautettiin 1860
Ylimääräiset papit
1722– Petter Bergius, kirkkoherran apulainen
1726– Jakob Frosterus, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1726–1729 Gabriel Melander, kirkkoherran apulainen
1730– Johan Gråå, kirkkoherran apulainen
1738–1740 Anders Monseen, kirkkoherran apulainen
1740– Jakob Starckou, kirkkoherran apulainen
1744–1754 Anders Hermolin, kirkkoherran apulainen
1749– Erik Lencqvist, vt. kirkkoherra
1754– Jakob Rhyselius, kirkkoherran apulainen
1755–1756 Samuel Fabrell, kappalaisen apulainen
1773– Johan Widberg, kappalaisen apulainen
1774– Gustaf Daniel Montin, kirkkoherran apulainen
1779– Jakob Beckman, kirkkoherran apulainen
1784– Karl Konrad Ritz, kirkkoherran apulainen
1785–1802 Johan Sommarfelt, kappalaisen apulainen
1789–1805 Isak Eneberg, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1806–1812 Jonas Lagus vanhempi, kirkkoherran apulainen
1807–1810 Johan Strandell, vt. pitäjänapulainen
1813–1814 Georg Gustaf Becker, kirkkoherran apulainen
1814–1817 Elias Vilhelm Kranck, kirkkoherran apulainen
1817–1821 Karl Ulrik Svahn, kirkkoherran apulainen
1822–1825 Nils Elers, kirkkoherran apulainen
1824 Berndt Erik Holmberg, kirkkoherran apulainen
1825–1826 Robert Uskelin, kirkkoherran apulainen
1826–1830 Kristian Ahlfors, kirkkoherran apulainen
1828–1831 Berndt Gustaf Ringbom, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1828–1830 Isak Ericsson, virka– ja armovuodensaarnaaja
1831–1833 Georg Erik Achrén, kirkkoherran apulainen
1833–1835 Klas Adolf Karsten, kirkkoherran apulainen
1836 Erik Vilhelm Rangelius, kirkkoherran apulainen
1836–1839 August Timoteus Sumelius, kirkkoherran apulainen
1839–1840 Erik Eldén, kirkkoherran apulainen
1840–1842 Josef Ernvall, kirkkoherran apulainen
1842–1843 Gustaf Nyholm, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1843–1844 Mats Johan Hydén, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1844 Gottfrid Lagerström, virkavuodensaarnaaja
1845–1851 Per Alexander Polviander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1854–1855 Johan Gustaf Hällfors, vt. pitäjänapulainen
1856–1857 Fredrik Engelbrekt Chydenius, vt. kappalainen
1870–1872 Karl Oskar Kraft, kirkkoherran apulainen
1872–1880 Frans Nordlund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1876–1877 Frans Bernhard Inberg, vt. kappalainen
1877 Karl Adolf Appelberg, kappalaisen sijainen
1877–1879 Johannes Ilmanen, kappalaisen sijainen
1879–1880 Lars Viktor Pajula, kappalaisen sijainen
1880–1884 Aukusti Pouru, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1884–1887 Viktor Brusila, vt. kappalainen
1896–1897 Aksel Hjalmar Rönberg, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
Arkisto
Taivassalon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1684, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1414–1953.
Kansallisarkisto on digitoinut Taivassalon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.