Tampereen kaupunki perustettiin Messukylän emäseurakunnan alueelle ja se sai perustuskirjansa 1.10.1779. Tampere mainitaan Messukylän emäseurakunnan kylänä jo 1445. Kysymys kaupungin perustamisesta nostettiin esille jo 1640 ja 1741. Myöhemmän kaupunin alueella mainitaan pidetyn markkinoita ainakin jo 1668. Kaupunki sai oman kirkon ja saarnaajan 1786. Hakemuksiin Pirkkalan emäseurakunnan ja Harjun kappelin liittämisestä Tampereen kaupunkiin ja kaupunkiseurakuntaan annettiin kieltävät vastaukset 7.8.1807, 4.2.1808 ja 12.8.1819. Erotettiin Messukylästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.6.1870, jolloin saarnaajan sijasta määrättiin asetettavaksi kappalainen. Muutamia tiloja siirrettiin Messukylästä kuuluvaksi kaupunkiseurakuntaan keisarillisilla käskykirjeillä 27.9.1876 ja 26.3.1877. Kaupungissa toimineen Tampereen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin keisarillisessa senaatissa 13.2.1891, evankelis-luterilaisen nuorisoyhdistyksen 2.5.1906 ja siveellisyysseuran 11.5.1906.
Muut nimet
Tammerfors domkyrkoförsamling, Tampereen kaupunkiseurakunta, Tammerfors stadsförsamling
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kaupunginsaarnaajalla oli oma maapalsta Papinpelto, josta hän sai vastiketta hallitsevan konsistorin päätöksellä 27.7.1817. Mesukylän emäseurakunnan papinvaaleissa oli kaupunginosuus 1/5 keisarillisen käskykirjeen mukaan 6.5.1826. Kaupungin osuudesta Messukylän papiston palkkaamiseen keisarillisen senaatin päätös 26.1.1853. Kaupunginsaarnaajan palkasta tehtiin sopimus 19.5.1811 ja keisarillisen senaatin päätös 10.9.1858.
Kaupungissa sijainneen Finlayson & Co:n palveluksessa oli oma tehtaansaarnaaja 1847–1880. Teollisuuslaitosten osuudesta papiston palkkaamiseen keisarillisen senaatin päätös 27.3.1872. Kaupungista maksettavasta papinpalkasta keisarillisen senaatin päätös 3.6.1880. Toisen kappalaisen asettamisesta ja hänen palkastaan keisarillisen senaatin kirje 15.2.1894. Jokaiselle kaupungin kappalaiselle oli virka-asunnon sijasta maksettava 1 000 markkaa keisarillisen senaatin päätöksellä 1.9.1897 ja päätös otettiin käyttöön 1.5.1900.
Kaupunginsaarnaajat
1786–1793 Abraham Lilius
1795–1811 Johan Wideman
1812–1821 Johan Esbjörn
1824–1832 Herman Hellen
1832–1837 Gustaf Fredrik Brander
1838–1861 Josef Grönberg
1861–1863 Gustaf Hackstedt
1867–1872 Johan Wilhelm Nybergh
1873–1879 Anders Oskar Törnudd
Kirkkoherrat
1905–1925 Anshelm Valdemar Valli (Vallin), tuomiorovasti
1925–1956 Kaarle Heikki Seppälä, tuomiorovasti
1. kappalaiset
1882–1907 Karl Oskar Fontell
1908–1918 Kaarlo Arvid Vallenius
2. kappalaiset
1888–1913 Frans Oskar Sandberg
3. kappalaiset
4. kappalaiset
1905–1916 Kustaa Hallio
1916–1925 Kaarle Heikki Seppälä
1927–1937 Karl Henrik Bernhard Johannes Björklund
5. kappalaiset
1905–1917 Elias Hyytiäinen
1918–1928 Edvin Alfons Holmström
1929–1937 A. V. Valanne
Ylimääräiset papit
1821–1824 Isak Salenius, armovuoden saarnaaja
1837–1838 Josef Grönberg, vt. saarnaaja
1864–1867 Karl Alfred Sadenius, vt. saarnaaja
1877–1886 Karl Oskar Fontell, vt. saarnaaja, papin apulainen
1879–1886 Karl Alfred Ludvig Tallqvist, vt. saarnaaja
1886–1888 Frans Oskar Sandberg, vt. kappalainen
1887–1890 Edvard Hannula, apulaispappi, vt. kappalainen
1890–1895 Johan Oskar Grönblad, apulaispappi, vt. kappalainen
1895–1897 Knuut Onni Nyström, apulaispappi, vt. kappalainen, sairashuoneen saarnaaja
1897–1898 Paavo Vilho Paatero, apulaispappi, vt. kappalainen
1898–1901 Johan Adam Sandroos, apulaispappi, vt. kappalainen
1899–1901 Frans Alfred Penttinen, kirkon taloudenhoitaja, sairashuoneen vt. saarnaaja
1901–1905 Elias Hyytiäinen, apulaispappi, vt. kappalainen
1906–1907 Kustaa Emil Erander, 1. kappalaisen apulainen
1904 Aukusti Mikko Pukkila, vt. 4. kappalainen
1905–1909 Allan Edvard Teodor Örhbom, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1907–1908 Artturi Heikki Arho, vt. 1. kappalainen
1907 Väinö Robert Konstantin Helle, papin apulainen
1907– Lauri Gustaf Gabriel Kaila, papin apulainen, vt. 1. kappalainen
1908 Antti Jaakko Pietilä, vt. 4. kappalainen
1909– Väinö Henrik Haveri, kirkkoherran virallinen apulainen
1909– Kaarle Heikki Seppälä, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Tampereen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1789, tilikirjat vuodesta 1824 ja historiakirjat vuodesta 1785. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1777–1882.
Kansallisarkisto on digitoinut Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut tuomiokirkkoseurakunnan ja muiden Tampereen seurakuntien nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.