Tammisaaren kaupupunki perustettiin Pohjan emäseurakunnan alueelle 1527 ja se sai privilegionsa 15.12.1546. Tammisari mainitaan kauppapaikana jo 1515. Erotettiin Pohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1603. Kaupungin kirkkoa alettiin rakentaa Raaseporin ja Falkensteinin kreivi, sotamarsalkka Gustaf Adolf Lewenhauptin ja hänen puolisonsa Christina Catharina de la Gardien kustannuksella jo 1653, mutta se valmistui vasta 1666. Kirkkoa korjattiin 1693 ja 1751, sen sisustus tuhoutui seiniä myöten tulipalossa 14.6.1821 ja kirkko korjattiin uudelleen 1825. Kaupungin kirkossa ilmoitettiin saarnattavan joskus suomeksi 1688 ja myöhemmin suomeksi saarnaattiin 16 kertaa vuodessa. Seurakunnasta tuli Pohjan emäseurakunnan anneksi kuninkaan päätösellä 5.1.1695 ja se erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarilisella käskykirjeellä 6.11.1865 ja kirkkoherra astui virkaansa 1892, jolloin eri toteutui.
Kaupugin asukkaat olivat aiemmin pyytäneet vuoden 1600 valtiopäivillä, että Pohjan emäseurakunnan saaristo liitettäisiin kirkollisessa suhteessa kaupunkiin kuuluvaksi, mutta vireillä olosta huolimatta päädyttiin edelliseen ratkaisuun. Pohja määrättiin muodostettavaksi Tammisaaren anneksiksi ja seurakunnan kirkkoherra asumaan kaupunkiin kuninkaallisella käskykirjeellä 1696, mutta kirkkoherralle ei hankittu virkataloa kaupungista, joten kirkollisen suhteet jäivät ennallee. Hakemukseen Tammisaaren erottamisesta uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi oli annettu kielteinen kuninkaan päätös 24.7.1753. Seurakuntaan kuulunut Jussarön saaren rukoushuone kaivosmiehiä ja saaristolaisia varte perustettiin 1830 ja lakkautettiin 1860. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi Tammisaaren karjatalo, kooltaan 1 1/12 manttaalia, keisarillisella käskykirjeellä 25.2.1895.
Muut nimet
Ekenäs stad
Kylät
Alglo, Ängholm, Backa, Busö, Danskog, Dragsvik, Tammisaaren asema, Ekö, Elgö, Espingskär, Getskär, Grevö, Gullö, Hästö, Hästö-Busö, Hermansö, Kopparö, Kurö, Leksvall, Nabb, Odensö, Österby, Räcknäs, Skåldö, Sköldargård, Sommarö, Sundom, Tovö, Trollböle, Tvärminne, Vesterby
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1609–1616 Batholomæus Zachæus
1620–1624 Sigfridus Aronius Forsius
1626–1642 Arvidus Thomæ Gunnerus
1892–1910 Johan Anselm Enebäck, ensin vt. kirkkoherra
1910– Torsten Mauritz Hohenthal
Kappalaiset
1635 Henricus Gregorii
1635–1658 Henricus Petri
–1663–1672 Matias
1696–1711 Nils Jacobsson Stigelius
–1738 Jacob Sievonius
1738–1758 Sigfrid Ingman
1759 Peter Ring
1764–1784 Anders Agricola
1786–1811 Johan Nordlund
1812–1820 Anders Vilhelm Fagerlund
1820 Abraham Johan Logren
1821–1834 Edvard Johan Laurell
1834–1857 Johan Erik Immanuel Telenius
1859–1890 Ernst Odert Reuter, virka lakkautettiin 1890
Pitäjänapulainen
1562 Bertil
Ylimääräiset papit
1759– Berndt Johan Stenman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1806–1812 Johan Leván, apulainen, välisaarnaaja
1820–1821 Adam Syrenius, vt. kappalainen
1825 Lorenz Reinhold Nymander, vt. kappalainen
1830 Karl Björkman, kappalaisen apulainen
1848 Fredrik Vilhelm Fredrikson, kappalaisen apulainen
1857–1859 Ernst Odert Reuter, vt. kappalainen
1890–1891 Ernst Arvid Appelberg, vt. kappalainen
1891–1892 Georg Albert Immanuel Laurén, vt. kappalainen
Arkisto
Tammisaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1663–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Tammisaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.