Tammisaaren kaupunki perustettiin Pohjan emäseurakunnan alueelle 1527 ja se sai privilegionsa 15.12.1546. Tammisaari mainitaan kauppapaikkana jo 1515. Erotettiin Pohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1603.
Kaupungin kirkkoa alettiin rakentaa Raaseporin ja Falkensteinin kreivin sotamarsalkka Gustaf Adolf Lewenhauptin ja hänen puolisonsa Christina Catharina de la Gardien kustannuksella jo 1653 mutta kirkko valmistui vasta 1666. Kirkkoa korjattiin 1693 ja 1751. Kirkon sisustus tuhoutui seiniä myöten tulipalossa 14.6.1821 ja kirkko korjattiin uudelleen 1825. Vuonna 1688 kaupungin kirkossa ilmoitettiin saarnattavan joskus suomeksi ja myöhemmin suomeksi saarnattiin 16 kertaa vuodessa.
Kaupungin asukkaat pyysivät vuoden 1600 valtiopäivillä, että Pohjan emäseurakunnan saaristo liitettäisiin kirkollisessa suhteessa kaupunkiin kuuluvaksi mutta asian vireillä olosta huolimatta seurakunnasta tuli Pohjan emäseurakunnan anneksi kuninkaan päätöksellä 5.1.1695. Pohja määrättiin muodostettavaksi Tammisaaren anneksiksi ja seurakunnan kirkkoherra asumaan kaupunkiin kuninkaallisella käskykirjeellä 1696. Kirkkoherralle ei kuitenkaan hankittu virkataloa kaupungista, joten kirkolliset suhteet jäivät ennalleen. Kuningas antoi kieltävän päätöksen hakemukseen Tammisaaren erottamisesta uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 24.7.1753. Lopulta Tammisaari erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 6.11.1865. Kirkkoherra astui virkaansa 1892, jolloin eri toteutui.
Seurakuntaan kuulunut Jussarön saaren rukoushuone perustettiin 1830 kaivosmiehiä ja saaristolaisia varten ja se lakkautettiin 1860. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi Tammisaaren karjatalo, kooltaan 1 1/12 manttaalia, keisarillisella käskykirjeellä 25.2.1895.
Muut nimet
Ekenäs stad
Maakirjakylät
Alglo, Backa, Björknäs (Birknäs), Busö, Danskog, Dragsvik, Elgö, Ekenäs, Getskärr, Grefö, Gullö, Hermansö, Jordans, Jussarö, Karisdragsvik, Kopparö, Kurö, Leksvall, Nabben, Näs, Odensö, Räcknäs, Skåldö, Skällargård, Sommarö, Sundom, Tofö, Trollböle, Tvärminne, Vesterby (Ytterwästerby), Ängholm, Österby
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1609–1616 Batholomæus Zachæus
1620–1624 Sigfridus Aronius Forsius
1626–1642 Arvidus Thomæ Gunnerus
1892–1910 Johan Anselm Enebäck, ensin vt. kirkkoherra
1910– Torsten Mauritz Hohenthal
Kappalaiset
1635 Henricus Gregorii
1635–1658 Henricus Petri
1663–1672 Matias
1696–1711 Nils Jacobsson Stigelius
–1738 Jacob Sievonius
1738–1758 Sigfrid Ingman
1759 Peter Ring
1764–1784 Anders Agricola
1786–1811 Johan Nordlund
1812–1820 Anders Vilhelm Fagerlund
1820 Abraham Johan Logren
1821–1834 Edvard Johan Laurell
1834–1857 Johan Erik Immanuel Telenius
1859–1890 Ernst Odert Reuter, virka lakkautettiin 1890
Pitäjänapulainen
1562 Bertil
Ylimääräiset papit
1759– Berndt Johan Stenman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1806–1812 Johan Leván, apulainen, välisaarnaaja
1820–1821 Adam Syrenius, vt. kappalainen
1825 Lorenz Reinhold Nymander, vt. kappalainen
1830 Karl Björkman, kappalaisen apulainen
1848 Fredrik Vilhelm Fredrikson, kappalaisen apulainen
1857–1859 Ernst Odert Reuter, vt. kappalainen
1890–1891 Ernst Arvid Appelberg, vt. kappalainen
1891–1892 Georg Albert Immanuel Laurén, vt. kappalainen
Arkisto
Tammisaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1663–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Tammisaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.