Alkuaan todennäköisesti Sysmän emäseurakunnan kappeli kunnes sai oman kirkkoherran 17.5.1561. Seurakunnassa on ollut personaallisia pitäjänapulaisia 1763–1776. Hankasalmen kylä sekä osia Jauhomäen ja Toholahden kylistä määrättiin siirrettäväksi Suonenjoen seurakunnasta Rautalammiin keisarillisella käskykirjeellä 18.2.1895. Rautalammin Kärkkään kylään kuuluneet tilat rekisterinumeroilla 8, 9, 11, 17, 27, 31, 32, 33 ja 34 sekä Hannulan sotilasvirkatalo rekisterinumerolla 16 siirrettiin Hankasalmen seurakuntaan käskykirjeellä 11.12.1895. Näiden lisäksi vielä muutamia tiloja siirrettiin Hankasalmelle käskykirjeellä 22.1.1897 sekä eräs 5/16 manttaalin tila Vesannolle keisarillisella käskykirjeellä 16.3.1897. Seurakuntaan kuulunut Laukaa mainitaan kappelina ainakin jo 1593 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1627. Viitasaari mainitaan kappelina 1628 ja erotettiin 1635, Saarijärvi perustettiin kappeliksi 1628 ja erotettiin 1639, ja Hankasalmi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1799, muodostettiin kappeliksi 1802 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Pieksämäen vuonna 1781 perustettuun Suonenjoen rukoushuonekuntaan liitettiin osia Rautalammin seurakunnasta. Myöhemmin Suonenjoen rukoushuonekunta siirrettiin kappelina Rautalammin emäseurakuntaan ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Suomiaisten rukoshuonekuntaan 1800, joka myöhemmin muodostettiin Laukaan emäseurakunnan kappeliksi 1842 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Seurakuntaan kuulunut Vesanto perustettiin rukoushuonekunnaksi 1854, muodostettiin kappeliksi 1868 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakunnan läntisistä osista muodostettiin Konneveden seurakunta 1919 ja seurakuntaan kuuluneista Haapamäen ja Juurikkamäen kylistä liitettiin osia Tervon perustettiin seurakuntaan 1922. Rautalammin kunta perustettiin 1866. Rautalammin seurakunnan Ihalaiskylästä liitettiin muutamia tiloja, noin 50 henkeä, Pieksämäen seurakuntaan 1935. Vesannon Sonkarinkylästä liitettiin pari tilaa Rautalammiin 1638 ja seuraavana vuonna pari tilaa Rautalammista Vesantoon. Rautalammin Hanhitaipaleen kylästä siirrettiin seitsemän tilaa Konneveteen 1937 ja Kuuslahdesta seitsemän tilaa Rautalammiin 1951. Maakirjakylät Haapamäki, Hanhitaival, Hankamäki, Ihalaiskylä, Juurikkaniemi, Kerkonjoensuu, Kuuslahti, Kärkkäiskylä, Rautalampi, Sonkari, Toholahti, Vaajasalmi Naapuriseurakunnat Hankasalmi , Karttula , Konginkangas , Konnevesi , Pieksämäki , Suonenjoki , Tervo , Vesanto Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.3.1729 ja 1.7.1739. Papiston saatavista annettiin tietoja kirkonkokouksissa 26.12.1809, 3.11.1822 ja 9.4.1837, joista viimeksi mainittu suostumus vahvistettiin 25.8.1837. Kirkkoherrat 1561 Laurentius 1570–1600 Laurentius Laurentii Jentze 1601–1603 Matthias Matthiae 1604–1620 Laurentius Johannis Jentha 1620–1625 Johannes Laurentii 1626–1649 Paulus Matthiae Winter (Jensonius, Maukonen) 1650–1656 Laurentius Olai 1662–1666 Laurentius Pauli Taipalensis 1666–1693 Isaacus Matthiae Silanius 1694–1697 Johan Porthanus 1698–1718 Aron Hoffrén 1719 August Hoppenstång 1720–1740 Jakob Barse 1740–1758 Gregorius Bucht 1760–1771 Johan Weckman 1773–1807 Gabriel Krogius 1808–1821 Johan Fredrik Boucht , ensin vt. kirkkoherra 1822–1836 Johan Boxström 1839–1858 Johan Hirn 1860–1879 Adolf Reinhold Lang 1881–1896 Karl Gustaf Dahlgrén 1897–1902 Kaarle Sandfrid Nyman 1905–1923 August Koivisto 1924–1931 Karl Mortimer Martin 1932–1955 Emil J. Hallikainen Kappalaiset 1560–1676 Johannes Petri Clito 1575–1694 Olaus Pauli 1596–1602 Matthias 1605–1630 Michael Martini 1633 Matthias 1633–1634 Henricus 1634–1663 Ericus Laurentii 1663–1677 Simon Erici Storchonius 1685–1713 Matthias Norringius 1714–1746 Johan Theudenius 1748–1771 Peter Laudanus 1771–1800 Johan Krogerus 1803–1820 Jakob Uppström 1822–1850 Peter Johan Aschan 1851–1877 Gustaf Adolf Martin 1880–1893 Simon Adolf Wirkkula 1893–1903 Johannes Gottlieb Kristofer Dahlgrén 1904–1909 Matti Hiltula 1909–1921 Vilhelm Palmroth 1921–1925 Taavetti Kapiainen 1927–1952 Elias Mustakallio Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1763–1771 Johan Krogerus 1772–1776 Olof Richtenius 1800–1804 Gustaf Henrik Krogerus 1807–1808 Matias Engelbrekt Calonius 1810–1816 August Granit 1816–1820 Adam Melén 1826–1839 Gustaf Gabriel Bonsdorff 1833 Sven Nils Hougberg 1835–1838 Gustaf Adolf Svahn 1840–1842 Albert Vilhelm Handolin 1842–1845 Johan Jakob Rahm 1845 Vilhelm Boxström 1845–1846 Lars Anders Landgren 1846–1847 David Johan Aspelund 1849–1851 Johan Varén 1850–1853 Peter August Aschan 1869 Johan Pöyhönen 1869–1870 Karl Anders Ventin 1871–1874 Oskar Valdemar Hofström 1874–1875 Viktor Johan Gabriel Krogerus 1882–1885 Pekka Adolf Fogman 1901 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen 1903 Niilo Aleksanteri Huttunen Ylimääräiset papit 1791–1808 Gabriel Krogius nuorempi, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1811–1812 Jeremias Oseni , kappalaisen apulainen 1814–1817 Karl Fredrik Lukander , kappalaisen apulainen 1817–1822 Otto Henrik Neovius , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1821–1824 Karl Johan Veckman , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1826–1839 Johan Boxström , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1847–1848 Gustaf Adolf Höök , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1848–1849 Julius Henrik Lind , kirkkoherran apulainen 1850 Julius Henrik Lind , armovuoden saarnaaja 1852–1857 Gustaf Adolf Höök , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1860–1867 Julius Henrik Lind , sijaiskirkkoherra 1873 Johan Jakob Nordlund , kappalaisen apulainen 1874 Adolf Henrik Järveläinen , kappalaisen sijainen 1875–1876 Henrik Pellikka , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1875–1878 Peter Vilhelm Harald , vt. kappalainen 1876–1880 Simon Adolf Virkkula , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Knut Fredrik Durchman , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1893–1898 Johan Gottlieb Kristofer Dahlgren , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1903–1905 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Rautalammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1704, tilikirjat vuodesta 1680 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1579–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Rautalammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Iisalmen emäseurakunnan kappeliksi, kun Viipurin piispa Petrus Bång oli antanut luvan kirkon rakentamiseen Pielaveden kulmalle piispantarkastuksessa Iisalmessa 15.2.1683 ja määrännyt asiasta tarkemmin kirjeessään 12.9.1692. Seurakuntaan oli sijoitettuna Iisalmen toinen kappalainen ainakin jo 1703. Kirkko valmistui 1724 (tai 1725). Erotettiin Iisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella päätöksellä 7.9.1811. Seurakunnan alueen suuruudesta määrättiin tarkemmin keisarillisella käskykirjeellä 18.11.1814. Uusi kirkko rakennettiin mannermaalle 1878. Aiemmin kirkko oli sijainnut Lammassalossa. Salama iski kirkkoon 31.5.1905, mutta sen aiheuttama palo saatiin sammutetuksi. Kappalaisen virkatalo paloi kokonaan 16.7.1907. Laukkalan kirkko rakennettiin 1940. Seurakuntaan kuulunut Keitele erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1871 mutta Pielaveden papisto hoiti papillisia toimituksia Keiteleessä vuoteen 1893 saakka. Haatalan kyläkunta ja Tuovilanlahden kylän kaikki muut tilat paitsi rekisterinumerot 6 ja 8 määrättiin uudessa palkkausjärjestyksessä siirrettäväksi Maaningan seurakuntaan. Lisäksi palkkausjärjestyksessä siirrettin Karppaalanniemen tila sekä neljäsosa Sulkavan kylän Karelinniemen tilasta rekisterinumero 8 Kiuruveden seurakuntaan. Pielaveden kunta perustettiin 1873. Maakirjakylät Haatala, Hamula, Heinämäki, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Koivulahti, Kotaniemi, Koutajärvi, Kuivaniemi, Kukertais, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Leppäselkä, Leväniemi, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Pahkamäki, Pajumäki, Panka, Pielavesi, Pukara, Saarela, Sulkava, Sulkajärvi, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tossavanlahti, Tuovilanlahti, Vaaraslahti, Varpasmaa, Venetmäki Naapuriseurakunnat Iisalmen kaupunki , Iisalmi , Karttula , Keitele , Kiuruvesi , Lapinlahti , Maaninka , Pihtipudas , Pyhäjärvi , Tervo Papisto Papiston palkasta keisarin päätös 18.10.1845. Kirkkoherrat 1830–1854 Anders Fabian Neovius 1858–1878 Karl Henrik Ståhlberg 1880–1903 Jonas Kristian Castrén 1905–1912 Kaarlo Rechardt 1915–1944 Mikko Artur Levander 1946–1963 Matti Aleksi Castrén Kappalaiset 1705–1710 Jakob Hoffrén 1713 Erik Mechaelin 1723–1761 Martinus Costianus (Kostiainen) 1762–1777 Henrik Costianus 1779–1804 Jakob Gummerus 1806–1844 Henrik Johan Lyra 1847–1863 Kristian Joakim Åkerman 1867–1890 Per Gustaf Ferdinand Hornborg 1892–1899 Otto Alfred Tenlén 1899–1906 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel 1906–1921 Akseli Topias Toikka 1921–1928 Matti Markkanen 1928–1935 Matti Aleksi Castrén 1935–1951 Erkki Pekka Pulkkinen Ylimääräiset papit 1801–1804 Henrik Ingell , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1804–1806 Peter Johan Sundström , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1814–1817 Karl Gabriel Lyra , kappalaisen apulainen 1826–1837 Peter Eskling , kappalaisen apulainen 1840–1845 Gustaf Mauritz Lundeqvist , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1843–1854 Karl Axel Vegelius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1854–1857 Gustaf Adolf Svahn , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1854–1857 Lars Erik Mozelli , kappalaisen apulainen 1857–1860 Julius Henrik Lind , sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen 1857–1868 Johan Teodor Dahlström , kirkkoherran apulainen 1868–1872 Henrik Pöyhönen , kirkkoherran apulainen 1872–1880 Adolf Mehtonen , vt. kirkkoherra 1887–1892 Selim Gerhard Hornborg , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1894–1905 Jonas Oskar Castrén , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1906–1908 Heikki Arvi Järventaus, vt. kappalainen Arkisto Pielaveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1830 ja historiakirjat vuodesta 1737. Osa arkistosta tuhoutui palossa noin 1764. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1910. Kansallisarkisto on digitoinut Pielaveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuopion alue kuului alkuaan Sääminkiin ja sitten Juvaan. Kuningas Kustaa Vaasan hallinnon alkuaikoina Savon pohjoisosat olivat vielä erämaita. Savonlinnan linnanpäällikkö Gustaf Fincken eräästä kirjeestä kuninkaalle 1547 voidaan päätellä, että asukkaita oli alkanut siirtyä alueelle maakunnan eteläosista. Piispa Mikael Agricolan pitäessä Martti Skytten vikariona piispantarkastuksen Juvalla 7.2.1549 Kuopionniemelle päätettiin perustaa kappeli. Linnanpäällikkö Gustaf Fincke rakennutti kirkon Tavinsalmelle. Kirkko valmistui alkuvuodesta 1552, jonka jälkeen pappilan maat lohkaistiin, messupuvut hankittiin Viipurista ja kirkonkello Savonlinnasta. Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1558–1673 ja 1769–1785, kaksi kappalaista 1673–1769. Keisarin päätöksellä 16.5.1859 määrättiin, että toinen kappalainen asuisi Vehmersalmella, jonka rukoushuoneen rakentamisesta annettiin määräys keisarillisella käskykirjeellä 18.11.1886. Riistaveden kylän tila rekisterinumerolla 13 määrättiin siirrettäväksi Tuusniemelle keisarillisella käskykirjeellä 8.3.1897. Ensimmäisen maalauksia täynnä olleen kirkon arvellaan sijainneen Multamäellä. Karjalaiset polttivat tämän kirkon vuonna 1630 ja veivät mukanaan kreivi Per Brahen antaman kirkonkellon. Toinen kirkko valmistui Pappilanniemelle 29.3.1639 ja se paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 6.8.1719. Kolmatta kirkkoa alettiin rakentaa 1722, se valmistui 1739 ja lopulta se purettiin 1820-luvulla. Nykyistä kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1803 Vahtivuorelle eli Lapinlinnalle, josta poraamalla otettiin tarvittavia seinäkiviä. Suomen sota 1808–1809 viivästytti kirkon rakentamista. Kirkko valmistui vuonna 1815 sen jälkeen, kun keisari oli lahjoittanut kirkon rakentamista varten 20 000 ruplaa. Harmaakivisen kirkon arkkitehtinä lienee ollut Jakob Rie, jonka nimi on kaiverrettu pääkäytävän erääseen kiveen. Kirkko varustettiin kuparikatolla 1873. Kirkko oli yhteinen Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnille ja se sijaitsi kaupungin maalla. Seurakuntaan kuuluneista Iisalmi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1627, Leppävirta 1639, Nilsiä 1769, Tuusniemi 1855, Maaninka 1862 ja Karttula 1871. Toinen seurakunnan kappalaisista asui vuodesta 1859 alkaen Vehmersalmella, jonne rakennettiin oma rukoushuone 1865. Seurakunta jakautui kolmeen osaan; kaupunkiin, maaseurakuntaan ja Vehmersalmeen. Lisäksi osia seurakunnasta liitettiin Nilsiästä erotettuun Muuruveden emäseurakuntaan. Maaseurakunnan Kasurilan kylästä muodostettiin vuonna 1908 Kasurilan eli Siilinjärven kirkkoherrakunta, johon liitettiin myös osia Nilsiän ja Maaningan kylistä. Riistaveden emäseurakunta muodostettiin maaseurakunnan ja Tuusniemen seurakunnan osista 1917. 1920-luvulla oli useita pieniä seurakuntahankkeita, joista pisimmälle pääsi Vehmasmäen päätös irrottautua itsenäiseksi seurakunnaksi 1921. Tämä hanke kuitenkin muuttui neljä vuotta myöhemmin pyrkimykseksi irrottautua Vehmasmäen tai Kurkimäen kunnaksi. Tämäkään hanke ei lopulta toteutunut. Kaupungin paisuessa esikaupunkiasutusta liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin 1942 ja lopulta Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin 1969 lukuunottamatta Kehvon, Väänälänrannan ja Kehvonsalon kyliä, jotka päättivät liittyä Siilinjärven kuntaan. Maaseurakunta yhdistyi Kuopion seurakuntayhtymään nimellä Kuopion Kallaveden seurakunta. Muut nimet Kuopio landsförsamling, Kuopion maaseurakunta Maakirjakylät Enonlahti, Hakkarala, Haminanlahti, Hiltulanlahti, Hirvilahti, Hirvimäki, Horsmastenlahti, Julkula, Juonianlahti, Jynkkä, Jänissalo, Jännevirta, Kaislastenlahti, Kasurila, Kehvo, Koivusaari, Kolmisoppi, Kotasalmi, Kurkiharju, Lamperila, Leväis, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Muuruvesi, Niemisjärvi, Niinimäki, Niuvanniemi, Pappila, Pellesmäki, Pelonniemi, Pieksä, Putroniemi, Puutosmäki, Puutossalmi, Riistavesi, Rissala, Ritisenlahti, Ritoniemi, Roikansaari, Rytky, Ryönä, Räimä, Räsälä, Savilahti, Savisaari, Sotkaniemi, Toivala, Vaajasalo, Vehmasmäki, Vehmersalmi, Vuorisalo, Väänälänranta Naapuriseurakunnat Karttula , Kuopion kaupunki , Leppävirta , Maaninka , Siilinjärvi , Suonenjoki , Tervo , Tuusniemi , Vehmersalmi , Riistavesi Papisto Papiston palkkauksen perusteet ilmoitettiin pitäjänkokouksessa 11.8.1839 ja vahvistettiin 19.12.1845. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 13.6.1856. Ensimmäisen kappalaisen palkasta keisarillinen käskykirje 24.11.1859. Kaupungin osuudesta kirkkoherran vaalissa ja rakennusvelvollisuudesta keisarillinen käskykirje 6.12.1828. Kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulainen Maaningalle keisarin päätöksellä 13.6.1856 ja Tuusniemelle Keisarillisen senaatin päätöksellä 28.2.1859. Kappalainen sai asua tilapäisessä vuokrahuoneessa kolmatta vuotta, kunnes seurakunta rakensi hänelle pappilan Huttujärven rannalle Putroniemen kylään. Tämä pappila siirrettiin vuonna 1894 Vehmersalmen kylään oman virkatalon maalle, jossa se on myöhemmin toiminut Vehmersalmen pappilana. Kuopion kirkonkokouksessa tehtiin päätökset 5.5.1900 ja 21.12.1901, joiden mukaan seurakuntaan asetettiin toistaiseksi erityinen kirkkoherran apulaisen virka. Apulaisen velvollisuudeksi tuli pitää 60 saarnaa vuodessa kirkossa ja 24 maaseudulla sekä tehdä sairasmatkoja ja pitäjään kiertokoulutarkastuksia tarpeen mukaan. Apulaisen palkaksi määrättiin 2 000 markkaa. Kirkkoherrat 1557 Aeschillus Kauhanen 1557–1590 Laurentius Aeschilli Kauhanen (Skopa) 1591–1603 Thomas Johannis Lackman 1604–1613 Paulus Laurentii Kauhanen (Skopa) 1616–1634 Olaus Andreæ Krogerus 1635–1666 Gabriel Thomæ Lackman 1649–1666 Petrus Fabritius 1667–1668 Krister Gabrielis Lackman 1669–1679 Stefanus Jacobi Linnaeus 1677–1683 Johannes Georgii Salmenius 1685–1689 Andreas Arvidi Sculptorius 1690–1693 Israel Willander 1693–1718 Henricus Henrici Hoffrén 1722–1756 Henrik Argillander 1758–1788 Henrik Porthan 1789–1803 Nils Agander 1811–1813 Arvid Vallgren 1817–1851 Matias Ingman Tuomiorovastit 1851–1855 Matias Ingman 1857–1883 Aron Gustaf Borg 1885–1891 Johan Viktor Calamnius 1893–1915 Johannes Schwartzberg Kaupungin kappalaiset 1788 Sigfrid Porthan 1788–1795 Johan Molander 1797–1809 Matias Antell 1809–1810 Karl Fredrik Björkstein , ei ehtinyt astua virkaan 1812–1819 Karl Gustaf Melartin 1820–1839 Johan Henrik Porthan 1843–1859 Gustaf Vilhelm Jäderholm 1861–1866 Ernst Johan Beyrath 1870–1907 August Fredrik Granit Kappalaiset 1558 Olaus Laurentii –1604 Paulus Laurentii Kauhanen Gabriel Petri Fabritius 1613–1616 Gabriel Thomæ Lackman 1624–1644 Matthias Henrici 1645–1667 Krister Gabrielis Lackman 1. kappalaiset (maaseurakunnassa) 1675 Samuel Petri Fabritius 1675–1683 Henrik Mona 1685–1690 Johan Argillander 1690–1696 Samuel Argillander 1697–1724 Henrik Jacobi Mechelin 1729 Samuel Mechelin 1731–1785 Zacharias Argillander 1786–1787 Gustaf Fredrik Wikman 1788–1809 Sigfrid Henrici Porthan 1811–1821 Lars Fredrik Nicander 1823–1858 Karl August Granit 1860–1866 Albert Ingman 1870–1876 Samuel Porthan 1876 Oskar Alfred Valdemar Aurén 1881–1892 Adolf Mehtonen 1895–1904 Karl Ruben Jauhiainen 1905– Matti Leonhard Saaninkoski (Blomqvist) 2. kappalaiset 1673–1679 Samuel Christierni Lackman 1679–1688 Johan Argillander 1688–1693 Samuel Argillander 1694 Johan Paldanius 1697–1734 Johan Mollerus 1734–1746 Jakob Estlander 1747–1751 Karl Salenius 1753–1759 Josef Herkepæus 1860–1870 August Fredrik Granit 1870–1880 Oskar Alfred Valdemar Aurén 1878–1883 Frans Petter Krank 1885–1886 Elias Evert Roschier 1887–1892 Alfred Ferdinand Tikkanen 1893–1896 Gustaf Adolf Rossander 1897–1904 Oskar Herman Bergström , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1801–1803 Karl Gustaf Melartopæus , kirkkoherran apulainen 1803–1804 Erik Venell , maaseurakunnan kappalaisen apulainen 1803–1811 Lars Fredrik Nicander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1804–1806 Adolf Henrik Vinter , vt. kaupungin kappalainen, konrehtori 1804–1807 Anders Johan Holmsten , armovuodensaarnaaja 1806–1807 Matias Engelbrekt Calonius , maaseurakunnan kappalaisen apulainen 1807–1809 Karl Gustaf Melartin , papin apulainen 1807–1808 Nils Adolf Vinter , maaseurakunnan kappalaisen apulainen 1810–1812 Axel Matias Hackzell , papin apulainen 1813–1814 Karl Fredrik Lukander , sijaiskirkkoherra 1813–1820 Johan Henrik Porthan , maaseurakunnan kappalaisen apulainen 1813–1818 Lars Peurón , virka– ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1815 Karl Fredrik Calonius , armovuodensaarnaaja 1815–1816 David Emanuel Kriander , armovuodensaarnaaja 1816–1817 Karl Gustaf Björklund , armovuodensaarnaaja 1818–1823 Anders Henrik Reilander , kirkkoherran apulainen, vt. maaseurakunnan kappalainen 1818–1820 Arvid Gottfrid Nordqvist , kirkkoherran apulainen, vt. kaupungin kappalainen 1821–1823 Johan Adolf Ottelin , kirkkoherran apulainen 1821–1823 Lars Romell , kirkkoherran apulainen 1823–1827 Johan Fredrik Bergh , kirkkoherran apulainen 1825–1826 Anders Johan Österman , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Erik Niklander , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Per Fredrik Brofeldt , kirkkoherran apulainen 1829 Erik Niklander , kirkkoherran apulainen 1829 Gustaf Gabriel Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1829–1843 Gustaf Vilhelm Jäderholm , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1831 Abel Abednego Hilander , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Kristian Joakim Åkerman , kirkkoherran apulainen 1834–1839 Henrik Jonatan Melartin , kirkkoherran apulainen 1839–1848 Gustaf Adolf Svahn , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1840–1841 Jakob Zitting , vt. kaupungin kappalainen, apologista 1843–1850 Erik Saurén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1844–1845 Aron Lundström , kappalaisen apulainen 1847 Karl Edvard Aspelund , kirkkoherran apulainen 1848–1853 Albert Ingman , kirkkoherran apulainen 1849–1850 Julius Henrik Lindh , maaseurakunnan kappalaisen apulainen 1850–1860 August Fredrik Granit , maaseurakunnan kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1850–1857 Karl Arnold Therman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1853–1865 Nils Gustaf Nykopp , kirkkoherransijaisen apulainen 1859–1861 Karl Henrik Oskar Molander , vt. kaupungin kappalainen, varanotaari 1865–1866 Johan Sahlman , kirkkoherran apulainen 1866 Karl Elis Roos , vt. kaupungin kappalainen, kieltenopettaja 1866–1867 Per Jakob Igoni , vt. kaupungin kappalainen 1866–1867 Oskar Alfred Voldemar Aurén , kirkkoherran apulainen 1867–1870 Karl Fritjof Calonius , vt. kaupungin kappalainen 1867–1868 Frans Peter Krank , kirkkoherran apulainen 1868–1870 Oskar Alfred Voldemar Aurén , kirkkoherran apulainen 1870 Oskar Voldemar Hofström , kirkkoherran apulainen 1870–1872 Johan Pöyhönen , kirkkoherran apulainen 1872–1873 Matias Hinkula , kirkkoherran apulainen 1873–1874 Karl Rechardt , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Gustaf Edvard Nyman , kirkkoherran apulainen 1875–1876 Johan Henrik Foudila , kirkkoherran apulainen 1876–1877 Elias Evert Roschier , kirkkoherran apulainen 1876 Gustaf Lybeck , vt. 2. kappalainen maaseurakunnassa 1877–1878 Karl Arndt Hofström , vt. 2. kappalainen maaseurakunnassa 1877–1878 Josef Holmström , kirkkoherran apulainen 1879–1881 Johan Efraim Snellman , kirkkoherran apulainen 1880–1881 Adolf Mehtonen , vt. 2. kappalainen 1882–1883 Martin Edward Snellman , kirkkoherran apulainen 1883–1887 Alfred Ferdinand Tikkanen , vt. 2. kappalainen, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1884–1885 Frans Ferdinand Alcenius , kaupungin kappalaisen apulainen, vt. 2. kappalainen 1885–1886 Kaarle Johannes Vartiainen , välisaarnaaja, kappalaisen apulainen 1886–1890 Gustaf Adolf Rossander , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Kaarlo Matias Huovinen , kirkkoherran apulainen 1889–1893 Erik Johan Valdemar Ekroth , kaupungin kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen, 1890–1891 Mikko Artur Levander , kirkkoherran apulainen 1892–1895 Henrik August Wichman , 1. kappalainen, virallinen armovuodensaarnaaja 1893, 1896 Vihtori Korpela , kirkkoherran apulainen, kaupungin kappalaisen apulainen 1893–1902 Juhana Aabraham Mennander , kirkkoherran apulainen, papin apulainen, vt. 1893–1898 Jooseppi Joakim Simelius , kirkkoherran apulainen 1897 Erik August Göransson , kirkkoherran apulainen 1897–1902 Frans Petter Vuornos , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1898–1901 Frans Petter Oinonen , papinapulainen, kaupungin kappalaisen apulainen 1900–1904 Hugo Alfred Lindeblom , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, virallinen apulainen 1901–1902 Väinö Matias Ropponen , vt. kappalainen, papin apulainen 1902 Juhana Aabraham Mennander , kirkkoherran apulainen, papin apulainen, vt. 1902– Johannes Jaakko Mustakallio , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kaupungin 1902–1903 Väinö Matias Ropponen , vt. kappalainen, papin apulainen 1902–1906 Johannes Ludvig Wallin , kirkkoherran apulainen vt. kappalainen 1904 Väinö Matias Ropponen , vt. kappalainen, papin apulainen 1904–1910 Max Alfrid Wilhelm Katavisto e Enlund, kirkkoherran apulainen 1904–1906 Vihtori Korpela , vt. 2. kappalainen, virallinen välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1904–1909 Pekka Airaksinen , maaseurakunnan kappalainen, virallinen välisaarnaaja, kirkkoherran 1905– Arvid Esaias Ruuskanen , vt. 2. kappalainen 1905–1909 Antti Jaakko Pietilä , kirkkoherran apulainen, lehtori 1907– Juho Artur Siivonen, kirkkoherran apulainen 1907–1908 Frans Jalmari Vesenterä, papin apulainen 1909– Aarne Elias Paajanen, kirkkoherran apulainen 1909– Karl Kristfrid Sarlin , kirkkoherra apulainen, lehtori Kirkonarkisto Kuoopion maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat vuodesta 1669. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1650–1971. Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnalla oli yhteinen talous, hallinto ja kirkonkirjat vuoden 1899 seurakuntajakoon saakka. Kansallisarkisto on digitoinut Kuopion maaseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Pielaveden emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella kirjeellä 4.12.1871. Kirkko rakennettiin 1876. Sai ensimmäisen kirkkoherransa 1893. Kirkonkokouksessa 3.2.1896 päätettiin ottaa vastaan 4 000 markkaa korvauksena Keiteleen osuudesta Pielaveden rakennuskassasta. Keiteleen kunta perustettiin 1879. Maakirjakylät Hamula, Hemminki, Koutajärvi, Leppäselkä, Pahkamäki, Petäjäkylä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo, Äyräpää Naapuriseurakunnat Karttula , Pielavesi , Pihtipudas , Tervo , Vesanto , Viitasaari Papisto Kirkkoherrat 1893–1911 Oskar Vilhelm Snellman 1912–1928 Aksel Anton Lindegrén 1929–1935 Kaarlo Jalmari Heikinheimo 1935–1937 Pentti Evijärvi 1937–1965 Lauri Armas Kärävä Ylimääräiset papit 1877–1882 Otto Alfred Malmgren , Pielaveden kirkkoherran apulainen 1882–1888 Juho Tanskanen , kirkkoherran apulainen 1888–1890 Antti Heikkinen , kirkkoherran apulainen 1890–1893 Gustaf Adolf Rossander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Keiteleen seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1877. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1877–1901. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Keiteleen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Karttulan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922, jolloin siihen liitettiin kuulumaan osia myös Rautalammin emäseurakunnasta. Kirkko rakennettiin punatiilestä arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan 1925. Tervon kunta perustettiin 1926. Maakirjakylät Haapamäki, Hautalahti, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Karttula, Knuutila, Koivujärvi, Koivulahti, Kuivaniemi, Käpysalo, Riitlampi, Sammakontaus, Soinlahti, Tallus, Utrianlahti Naapuriseurakunnat Keitele , Kuopio , Pielavesi , Rautalampi , Suonenjoki , Vesanto Arkisto Tervon seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1926.

Erotettiin Kivennavan emäseurakunnan kulmakunnnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Ero toteutui 1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1910. Terijoen seurakuntaan liitettiin Uudenkirkon Tyrisevän kylä 1923 ja sama kylä liitettiin kunnallisesti Terijokeen 1927. Kannaksen rajaseutupapit asuivat Terijoen Kuokkalan kylässä 1930-luvulla. Kuokkalaan 1910 rakennettu Kuokkalan rukoushuoneyhdistyksen rukoushuone lahjoitettiin Terijoen seurakunnalle 1933. Terijoen kunta perustettiin 1911. Terijoen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Terijoen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Terijokelaiset eivät palanneet jatkosodan alettua kotiseudulleen ja maanviljelysväestö asutettiin vuoden 1940 pika-asutuslain asutussuunnitelman mukaisesti. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Terijoen asukkaat sijoitettiin Tuusulaan, lukuun ottamatta kalastajia, jotka sijoitettiin Snappertunaan, Tammisaaren maalaiskuntaan ja Bromarviin. Maakirjakylät Haapala, Kuokkala, Puhtula, Terijoki, Tyrisevä Naapuriseurakunnat Kivennapa , Uusikirkko Papisto Kirkkoherrat 1910–1923 Toivo Alexander Brummer 1924–1935 Onni Oskari Hämäläinen 1936–1949 Väinö Taavi Mutru Kannaksen rajaseutupapit 1931 Topi Vapalahti 1932 Immo Immanuel Aatolainen 1933–1939 Tauno Reino Johannes Vuorinen 1939 Väinö Hotti Ylimääräiset papit 1903–10 Toivo Aleksander Brummer , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1923–24 Alfred Alexander Forstadius 1935–36 Arvi Kujala Arkisto Terijoen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1903. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1878–1988. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Terijoen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Hangon kaupungin perustamisesta annettiin keisarillinen käskykirje 10.1.1874 ja kaupunki sai privilegionsa keisarillisella kirjeellä 12.2.1878. Aiemmin Bromarvin kappeliseurakuntaan kuulunella Hangon linnoituksella oli oma saarnaaja 1799–1809. Linnoitus hävitettiin 1854. Kaupunkiin asetettiin ylimääräinen saarnaaja 1883. Erotettiin Bromarvista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 20.2.1890. Komministerin virka perustettiin 1903. Bromarvista liitettiin kyliä Hangon kaupunkiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.5.1909, jolloin muodostettiin Hangon kaupunki- ja maaseurakunta, jotka erotettiin hallinnollisesti toisistaan 1.5.1910. Suurin osa maaseurakunnasta liitettiin kaupunkiseurakuntaan 1919 ja myöhemmin kaupunkiseurakunta jakautui Hangon suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan. Muut nimet Hangö, Hankoniemi Maakirjakylät Bengtsår, Hanko (Hangö), Koverhar, Lappohja (Lappvik), Sällvik, Santala (Sandö), Tvärminne Naapuriseurakunnat Bromarv , Hiittinen , Tammisaari , Tenhola Papisto Linnansaarnaajat 1799–1809 Gustaf Domander , virka lakkautettiin 1809 Kirkkoherrat 1892–1899 Fredrik Nauklér 1900–1906 Paavo Vilho Paatero 1907– Gustaf Storgårds Komministerit 1904– Johan Albert Lundelin Ylimääräiset papit 1883–1892 Fredrik Nauklér , kaupungin ylimääräinen saarnaaja, vt. kirkkoherra 1899–1900 Paavo Vilho Paatero , vt. kirkkoherra 1900 Karl Isidorus Lundberg , vt. kirkkoherra 1901–1903 Oskar Wilhelm Ekman , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen ja vt. komministeri 1904 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen ja vt. komministeri 1905–1906 Edvin Alfons Holmström , vt. kirkkoherra 1906–1907 Karl Gustaf Emanuel Mosander , vt. kirkkoherra ja välisaarnaaja Arkisto Hangon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1806 ja historiakirjat vuodesta 1800. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1813. Kansallisarkisto on digitoinut Hangon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1810-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1329. Seurakunnassa ilmoitettiin vuonna 1688 pidettävän joka pyhäpäivä jumalanpalvelus suomeksi. Jumalanpalvelus pidettiin sekä ruotsiksi että suomeksi ainakin vielä 1782 mutta myöhemmin suomeksi vain 12 kertaa vuodessa. Tenholan kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Tammisaaren kaupunkiin 1993. Seurakuntaan kuulunut Bromarv perustettiin kappeliksi 1677 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Seurakuntaan kuului myös Skogbyn tehdasseurakunta 1600-luvulla. Gesterbyn rustholli, Vähä-Lappnäs, Gråansböle, Hummelvik ja Långvik siirrettiin hallinnollisesti kuuluvaksi Perniön emäseurakuntaan 1873. Muut nimet Tenala Maakirjakylät Alaspää, Barkala (Barkarböle, Parkkala), Bergön och Högholmen, Björknäs, Bodal, Bondböle, Bonäs, Bäck, Bålabacka, Dal, Degergård, Dotterböle, Eriksby (Ersby), Fastarby, Finby, Finby Gränd, Frankböle, Germundby, Gennarby, Gretarby, Grind, Grop, Gundby, Hangist (Hangö), Harparskog, Hulta, Hällsby, Högböle, Hölklöt, Ingvalsby, Jordansby, Kalby, Karsby, Kesuböle, Koskis (Koski), Kotkaranta, Kulla, Kyrkbacka, Kyrkmalm, Koverhar, Kälkala (Kelkkala), Lappvik (Lappohja), Lindsby, Lindö, Lunkböle, Mail, Malarby, Mälsarby, Ovanmalm, Olsböle, Perskomböle, Prästgården, Prästkulla, Pölkä, Romby, Rådsby, Rörsby, Sattala, Seuko, Sevalböle, Siggby, Sillböle, Skallböle, Skarsböle, Skinnarby, Skogby, Skogsböle, Skäggböle, Smedsede, Spjutsböle, Stockby, Svedja, Svedjekulla, Svenskby, Sällvik, Tronsböle, Trollshofda, Undermalm, Westankärr, Vikby, Vimonböle, Ytterpölckå, Ögonpur Naapuriseurakunnat Bromarv ,   Hanko , Kisko , Perniö , Pohja , Särkisalo , Tammisaari Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 24.10.1736 ja se vahvistettiin 19.7.1737. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 30.3.1865. Kappalaisen virka, jota supistettiin 1878, lakkautettiin lopullisesti keisarillisella käskykirjeellä 24.5.1884. Tällöin kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen. Kappalaisen Pölkön-Asplundin virkatalon seurakunta otti haltuunsa ja maksoi siitä vuotuista vuokraa viisi tynnyriä kirkkoherran apulaiselle hyyryrahaksi keisarillisella päätöksellä 24.5.1884. Kirkkoherrat 1554 Jörens 1558–1569 Laurentius 1570–1571 Nils 1571–1581 Thomas Laurentii 1582–1585 Sigfrid Mattsson 1586–1595 Henricus Johannis 1600–1617 Thomas Laurentii Gunnerus 1618–1643 Henricus Jacobi Grå 1644–1681 Petrus Ingemari 1681–1696 Jonas Petrejus 1696–1697 David Petrejus 1699–1710 Joachim Bartholdi Festing 1712–1731 Jacobus Jacobi Rusch (Rusk) 1732–1778 Joachim von Glan 1779–1800 Johan Avellan 1803–1823 Fredrik Ehrenmalm 1825–1826 Erik Gustaf Ehrström 1827–1842 Karl Gustaf von Pfaler 1843–1860 Henrik Videman 1862–1878 Isak Ericsson 1881–1890 Arvid Utter 1892–1912 Viktor Mikael Roslin 1914– John Waldemar Gustafsson Kappalaiset 1585–1600 Ericus Petri 1608–1612 Henricus Jacobi Gråå 1618–1619 Arvidus Thomæ Gunnerus 1634–1648 Johannes Johannis 1670 Abrahamus Clementis Costenius (Pelkenensis) 1681–1689 Matthias Krook 1690–1707 Joel Petrejus Tenalensis 1707–1723 David Petrejus 1725–1730 Johan Tragman 1730–1742 Henric Wendelinus 1743–1769 Johan Almgren 1770–1779 Johan Avellan 1780–1798 Alexander Saurén 1799–1809 Mikael Åhlgren 1811–1838 Stefan Snellman 1841–1845 Vilhelm Thurén 1849–1863 Edvard Gustaf Hannibal Tallgren 1866–1871 Alexander Teodor Sternberg 1872–1874 August Viktor Fagerlund 1876–1879 Georg Leonard Udelius , virka lakkautettiin 1884 Pitäjänapulaiset 1634 Simon Simonis Elinius Ylimääräiset papit 1731–1732 Wilhelm Boelius , apulaispappi 1744– Johan Samblerus , kirkkoherran apulainen 1757– Johan Cavander , kirkkoehrran apulainen 1767– Johan Åhman , kirkkoherran apulainen 1769– Isak Arenander , kappalaisen apulainen 1776–1780 Alexander Saurén , kirkkoherran apulainen 1782–1787 Isak Lind , kirkkoherran apulainen 1791–1793 Erland Rosenback , kirkkoherran apulainen 1794–1795 Erik Roos , kirkkoherran apulainen 1800–1801 Karl Berggren , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1801–1803 Gustaf Rickstén , armovuodensaarnaaja 1814 Anders Dahl , kappalaisen apulainen 1813–1814 Elias Ekbom , kirkkoherran apulainen 1814–1817 Karl Granström , kirkkoherran apulainen 1818–1819 Gustaf Forssman , sijaiskirkkoherra 1819–1823 Karl Landzert , kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja 1823–1825 Karl Fredrik Palmgren , sijaiskirkkoherra 1824–1825 Lars Reinhold Nymander , kappalaisen apulainen 1826–1827 Nils Elers , sijaiskirkkoherra 1828–1833 Anders August von Pfaler , kappalaisen apulainen 1835–1836 Anders Eskolin , kappalaisen apulainen 1835–1840 Elias Vilhelm Stadius , kirkkoherran apulainen 1836–1837 Karl Björkman , kappalaisen apulainen 1837–1838 Josef Lindgren , kappalaisen apulainen 1838–1841 Adrian Bergman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1843 Karl Gustaf von Essen , välisaarnaaja 1845 Henrik Erland Brander , virkavapaa saarnaaja 1845–1847 Kurt Viktor Bäckman , armovuodensaarnaaja 1847–1849 Fredrik Rosenqvist, armovuodensaarnaaja 1857 Erik Rautell , kappalaisen apulainen 1860–1862 Johan Adolf Lindström , armovuodensaarnaaja 1864–1865 Erik Teodor Ericsson , armovuodensaarnaaja 1874–1875 Karl Oskar Mannström , vt. kappalainen 1875–1876 Viktor Reinhold Ingman , vt. kappalainen 1879–1881 Mauritz Elenius , vt. kirkkoherra ja kappalainen 1881–1883 Fredrik Villenius , vt. kappalainen 1890–1892 Karl Fredrik Eklund , vt. kirkkoherra 1901 Gustaf Storgårds , kirkkoherran apulainen 1901 Verner Adolf Kyrö , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1907 Alfred Richard Wellroos , kirkkoherran vir. apulainen, vt. kirkkoherra 1907 Edvin Alfons Holmström , virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1907– Gösta Johannes Nyman, virallinen apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Tenholan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1703, tilikirjat vuodesta 1644 ja historiakirjat vuodesta 1863. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1877. Kansallisarkisto on digitoinut Tenholan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Limingan emäseurakunnan Temmeksen kylän asukkaat rakensivat omin luvin kirkon noin 1766 ja se vihittiin käyttöön kuninkaan päätöksellä 5.9.1770. Hakemus rukoushuonekunnan perustamisesta kappeliksi evättiin kuninkaallisella päätöksellä 1.11.1774 mutta päätöksessä kuitenkin säädettiin Temmeksen kirkossa pidettäväksi jumalanpalvelus joka kolmantena sunnuntaina. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 9.10.1796. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun Limingan emäseurakunta jaettiin neljäksi seurakunnaksi. Tuomiokapituli antoi asiasta Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899 ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899. Temmeksen kunta perustettiin 1899 ja liitettiin Tyrnävän kuntaan 2001. Muut nimet Haapaniemi Maakirjakylät Kärsämä, Temmes Naapuriseurakunnat Kestilä , Liminka , Muhos , Rantsila , Tyrnävä Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus, jonka kuningas vahvisti 23.2.1801. Vuonna 1898 kappalaisen palkka oli virkatalosta 400 markkaa, 231 kiloa voita, 54,2 hehtolitraa rukiita, 54,2 hehtolitraa ohria, 217 markkaa juustoa ja leipää, 136 markkaa lihaa, 300 markkaa päivätöistä sekä 93 markkaa sportteleita. Kappalaiset 1800–1813 Karl Konstantin Hildén 1815–1823 Mats Törnudd 1826–1831 Johan Uhlbom 1833–1846 Erik Niklas Hildén 1847–1853 Herman Malmberg 1857–1868 Karl Henrik Elfving 1870–1889 Nils Holmström 1891–1896 Tomas Karppinen 1897–1900 Kaarlo Haavio 1901–1906 Frans Felix Öberg , virka lakkautettiin 1899 Ylimääräiset papit 1813–1815 Per Samuel Heikel , välisaarnaaja 1823–1826 Johan Zakris Cajaner , armovuodensaarnaaja 1832–1833 Jakob Fredrik Liljeblad , armovuodensaarnaaja 1846–1847 Vilhelm Ingman , välisaarnaaja 1853–1854 Gabriel Vilhelm Melart , vt. kappalainen 1854–1857 Karl Jakob Keckman , vt. kappalainen 1868–1870 Karl Gustaf Renfors , vt. kappalainen 1889–1891 Anton Jacklin , vt. kappalainen 1896–1897 Pekka Karhu , vt. kappalainen 1900–1901 Kaarlo Oskari Laurila , vt. kappalainen 1902 Uno Vegelius , vt. kappalainen 1906– Niilo Hermanni Holmström , vt. kappalainen Arkisto Temmeksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1773 ja historiakirjat vuodesta 1777. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1749–1945. Temmeksen kirkonkylän kansakoulu paloi 11.4.1938, jolloin siinä kansakoulunopettajan hoitaessa kirkkoherranviraston juoksevia asioita, kun kirkkoherranvirkaa ei ollut saatu vakinaisesti täytetyksi, tuhoutuivat seurakunnan nuorimmat historiakirjat: kuolleitten, muuttaneiden, rippilasten ja rikollisten luettelot vuodesta 1880, avioliittoon kuulutettujen ja vihittyjen luettelot vuodesta 1930 sekä syntyneiden luettelot 1.8.1934 alkaen. Tuolloin käytössä ollut rippikirja saatiin pelastetuksi. Seurakunnan muu kirkonarkisto säilyi pappilassa. Seurakunnan historiakirjat oli ennätetty kansakoulun paloa edeltävänä vuonna jäljentää vuoteen 1850 saakka Suomen Sukututkimusseuran toimesta. Kansallisarkisto on digitoinut Temmeksen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Messukylän emäseurakunnan kappeli, joka sai ensimmäisen kirkon 1621 ja muodostettiin kappeliksi 1669. Erotettiin Messukylästä itsenäiseksi seurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 12.11.1860. Ero toteutui sovitusti emäseurakunnan kirkkoherran kuoltua 1904. Teiskon kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Tampereen kaupunkiin 1972. Muut nimet Teiskola, Teisala Maakirjakylät Ahoi, Asuntila, Jutila, Kiimajoki, Kovero, Kulkkila, Kuoranta, Kuusniemi, Kämmenniemi, Leppälahti, Männistö, Paavola, Padustaipale, Pohjankapee, Pohtola, Saarlahti, Savo, Sääksniemi, Teiskola, Tuhria, Uskali, Vattula, Wärmälä Naapuriseurakunnat Aitolahti , Kangasala , Kuru , Messukylä , Orivesi , Ruovesi , Viljakkala , Ylöjärvi Papisto Kirkkoherrat 1905–1912 Kaarle Alvar Palmroth 1915–1921 Karl Ernest Aarnio 1921–1940 Juho Leimo Heininen 1941–1958 Allan Kustaa Saarela Kappalaiset 1629–1647 Henricus Johannis Rainenius (Lilius) 1648–1661 Magnus Canuti Wallaeus 1661–1696 Simon Mulinus 1699–1712 Clemens Simonis Mulinus 1713–1721 Carolus Asp 1722–1776 Gustaf Asp 1777–1802 Mikael Grönström 1803–1805 Daniel Polviander 1806–1826 Sigfrid Alm 1829–1854 Johan Skogström 1857–1860 Berndt Fredrik Gedda 1861–1866 Klas Erik Inberg Ylimääräiset papit 1796–1801 Johan Vanonius , kappalaisen apulainen 1802–1806 Johan Vanonius , välisaarnaaja 1815–1818 Herman Hellén , kappalaisen apulainen 1818–1819 Elias Lundell , kappalaisen apulainen 1819–1826 Samuel Anders Alm , kappalaisen apulainen 1826–1829 Karl Fredrik Carlstedt , armovuodensaarnaaja 1834–1842 Lars Johan Aejmelaeus , kappalaisen apulainen 1842–1852 Vilhelm Adolf Skogström , kappalaisen apulainen 1852–1853 Berndt Robert Rikberg , kappalaisen apulainen, sijainen 1853–1856 Karl Johan Indrén , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1856–1857 Gustaf Grönholm , vt. kappalainen 1860–1861 Karl Gustaf Bergroth , virkav. s. 1866–1867 Johan Fredrik Reinholm , vt. kappalainen 1868–1878 Karl Gustaf Grönberg , vt. kappalainen 1878–1879 Hugo Valdemar Vecksell , vt. kappalainen 1879–1888 August Vilhelm Lund , vt. kappalainen 1888–1898 Johan Adam Sandroos , vt. kappalainen 1898–1902 Knut Fabian Holmberg , vt. kappalainen 1902–1903 Gustaf Emil Fager , vt. kappalainen 1903–1904 Jooseppi Arra , vt. kirkkoherra 1904–1905 Karl Alvar Palmroth , vt. kirkkoherra 1912 August Riihimäki, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1912–1913 Wäinö Edvard Raitala, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1913–1914 Arne Eliel Vasunta, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1914–1915 Hugo Anton Soila, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Teiskon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1678, tilikirjat vuodesta 1648 ja historiakirjat vuodesta 1648. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1621–1906. Seurakunnasta löytyy tiettävästi Suomen vanhimmat historiakirjat. Kansallisarkisto on digitoinut Teiskon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)