top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pielavesi

Päivitetty: 5. jouluk. 2024


Rajakartta: Pielavesi

Muodostettiin Iisalmen emäseurakunnan kappeliksi, kun Viipurin piispa Petrus Bång oli antanut luvan kirkon rakentamiseen Pielaveden kulmalle piispantarkastuksessa Iisalmessa 15.2.1683 ja määrännyt asiasta tarkemmin kirjeessään 12.9.1692. Seurakuntaan oli sijoitettuna Iisalmen toinen kappalainen ainakin jo 1703. Kirkko valmistui 1724 (tai 1725).


Erotettiin Iisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella päätöksellä 7.9.1811. Seurakunnan alueen suuruudesta määrättiin tarkemmin keisarillisella käskykirjeellä 18.11.1814. Uusi kirkko rakennettiin mannermaalle 1878. Aiemmin kirkko oli sijainnut Lammassalossa. Salama iski kirkkoon 31.5.1905, mutta sen aiheuttama palo saatiin sammutetuksi. Kappalaisen virkatalo paloi kokonaan 16.7.1907. Laukkalan kirkko rakennettiin 1940.


Seurakuntaan kuulunut Keitele erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1871 mutta Pielaveden papisto hoiti papillisia toimituksia Keiteleessä vuoteen 1893 saakka. Haatalan kyläkunta ja Tuovilanlahden kylän kaikki muut tilat paitsi rekisterinumerot 6 ja 8 määrättiin uudessa palkkausjärjestyksessä siirrettäväksi Maaningan seurakuntaan. Lisäksi palkkausjärjestyksessä siirrettin Karppaalanniemen tila sekä neljäsosa Sulkavan kylän Karelinniemen tilasta rekisterinumero 8 Kiuruveden seurakuntaan. Pielaveden kunta perustettiin 1873.


Maakirjakylät

Haatala, Hamula, Heinämäki, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Koivulahti, Kotaniemi, Koutajärvi, Kuivaniemi, Kukertais, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Leppäselkä, Leväniemi, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Pahkamäki, Pajumäki, Panka, Pielavesi, Pukara, Saarela, Sulkava, Sulkajärvi, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tossavanlahti, Tuovilanlahti, Vaaraslahti, Varpasmaa, Venetmäki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta keisarin päätös 18.10.1845.


Kirkkoherrat

1905–1912 Kaarlo Rechardt

1946–1963 Matti Aleksi Castrén


Kappalaiset

1705–1710 Jakob Hoffrén

1713 Erik Mechaelin

1723–1761 Martinus Costianus (Kostiainen)

1762–1777 Henrik Costianus

1779–1804 Jakob Gummerus

1806–1844 Henrik Johan Lyra

1921–1928 Matti Markkanen

1928–1935 Matti Aleksi Castrén

1935–1951 Erkki Pekka Pulkkinen


Ylimääräiset papit

1801–1804 Henrik Ingell, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1804–1806 Peter Johan Sundström, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1814–1817 Karl Gabriel Lyra, kappalaisen apulainen

1826–1837 Peter Eskling, kappalaisen apulainen

1840–1845 Gustaf Mauritz Lundeqvist, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja

1843–1854 Karl Axel Vegelius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1854–1857 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1854–1857 Lars Erik Mozelli, kappalaisen apulainen

1857–1860 Julius Henrik Lind, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen

1857–1868 Johan Teodor Dahlström, kirkkoherran apulainen

1868–1872 Henrik Pöyhönen, kirkkoherran apulainen

1872–1880 Adolf Mehtonen, vt. kirkkoherra

1887–1892 Selim Gerhard Hornborg, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1894–1905 Jonas Oskar Castrén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1906–1908 Heikki Arvi Järventaus, vt. kappalainen

 

Arkisto


Pielaveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1830 ja historiakirjat vuodesta 1737. Osa arkistosta tuhoutui palossa noin 1764. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1910.


Kansallisarkisto on digitoinut Pielaveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

286 katselukertaa

Hae

© Suomen Sukututkimusseura 2024

bottom of page