Erotettiin Pielaveden emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella kirjeellä 4.12.1871. Kirkko rakennettiin 1876. Sai ensimmäisen kirkkoherransa 1893. Kirkonkokouksessa 3.2.1896 päätettiin ottaa vastaan 4 000 markkaa korvauksena Keiteleen osuudesta Pielaveden rakennuskassasta. Keiteleen kunta perustettiin 1879.
Kylät
Äyräpää, Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo
Kylät
Hamula, Hemminki, Koutajärvi, Leppäselkä, Pahkamäki, Petäjäkylä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo, Äyräpää
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1893–1911 Oskar Vilhelm Snellman
1912–1928 Aksel Anton Lindegrén
1929–1935 Kaarlo Jalmari Heikinheimo
Ylimääräiset papit
1877–1882 Otto Alfred Malmgren, Pielaveden kirkkoherran apulainen
1882–1888 Juho Tanskanen, kirkkoherran apulainen
1888–1890 Antti Heikkinen, kirkkoherran apulainen
1890–1893 Gustaf Adolf Rossander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Keiteleen seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat vuodesta 1877. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1877–1901.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Keiteleen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.