top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kuopio

Kuopion alue kuului alkuaan Sääminkiin ja sitten Juvaan. Kuningas Kustaa Vaasan hallinnon alkuaikoina Savon pohjoisosat oli vielä erämaita ja eräästä Savonlinnan linnanpäällikkö Gustaf Fincken kirjeestä kuninkaalle 1547 näkyy, että asukkaita oli alkanut siirtymään sinne maakunnan eteläosista. Kuopionniemelle päätettiin perustaa kappeli piispa Mikael Agricolan pitäessä Martti Skytten vikariona piispantarkastuksen Juvalla 7.2.1549. Edellä mainittu Fincke rakennutti kirkon Tavinsalmelle, joka valmistui alkuvuodesta 1552, jonka jälkeen pappilan maat lohkaistiin, messupuvut hankittiin Viipurista ja kirkonkello Savonlinnasta. Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1558–1673 ja 1769–1785, kaksi kappalaista 1673–1769, ja keisarin päätöksellä 16.5.1859 määrättiin, että toinen kappalainen asuisi Vehmersalmella, jonka rukoushuoneen rakentamisesta annettiin keisarillisella käskykirjeellä 18.11.1886. Riistaveden kylän tila rekisterinumerolla 13 määrättiin siirrettäväksi Tuusniemelle keisarillisella käskykirjeellä 8.3.1897.


Ensimmäisen maalauksia täynnä olleen kirkon oletetaan sijainneen Multamäellä ja kirkon polttivat karjalaiset 1630, jotka veivät mukanaan kreivi Per Brahen antaman kirkonkellon. Toinen kirkko valmistui Pappilanniemelle 29.3.1639 ja se paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 6.8.1719. Kolmatta kirkkoa alettiin rakentaa 1722, se valmistui 1739 ja lopulta purettiin 1820-luvulla. Nykyistä kirkkoa alettiin rakentaa Vahtivuorelle eli Lapinlinnalle 1803, josta poraamalla otettiin tarvittavia seinäkiviä. Suomen sota 1808–1809 viivästytti kirkon rakentamista ja saatiin valmiiksi 1815 sen jälkeen, kun keisari oli lahjoittanut kirkon rakentamista varten 20 000 ruplaa. Harmaakivisen kirkon arkkitehtinä lienee ollut Jakob Rie, jonka nimi on kaiverrettu pääkäytävän erääseen kiveen. Kirkko varustettiin kuparikatolla 1873. Kirkko oli yhteinen Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnille ja se sijaitsi kaupungin maalla.


Seurakuntaan kuuluneista Iisalmi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1627, Leppävirta 1639, Nilsiä 1769, Tuusniemi 1855, Maaninka 1862 ja Karttula 1871. Seurakunnan toinen kappalaisista asui Vehmersalmella vuodesta 1859 ja tänne rakennettiin oma rukoushuone 1865. Seurakunta jakaantui kolmeen osaan kaupunkiin, maaseurakuntaan ja Vehmersalmeen. Lisäksi seurakunnan osia liitettiin Nilsiästä erotettuun Muuruveden emäseurakuntaan. Maaseurakunnan Kasurilan kylästä muodostettiin Kasurilan eli Siilinjärven kirkkoherrakunta 1908, johon liitettiin myös osia Nilsiän ja Maaningan kylistä. Riistaveden emäseurakunta muodostettiin maaseurakunnan ja Tuusniemen seurakunnan osista 1917.


1920-luvulla oli useita pieniä seurakuntahankkeita, joista pisimmälle pääsi Vehmasmäen päätös irrottautua itsenäiseksi seurakunnaksi 1921. Tämä hanke kuitenkin raukesi neljä vuotta myöhemmin haluksi irrottautua Vehmasmäen tai Kurkimäen kunnaksi, mikä sekään ei lopulta toteutunut.


Kaupungin paisuessa esikaupunkiasutusta liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin 1942 ja lopulta Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin 1969, paitsi Kehvon, Väänälänrannan ja Kehvonsalon kylät, jotka päättivät liittyä Siilinjärven kuntaan. Maaseurakunta yhdistyi Kuopion seurakuntayhtymään nimellä Kuopion Kallaveden seurakunta.


Muut nimet

Kuopio landsförsamling, Kuopion maaseurakunta


Kylät

Hakkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Jännevirta, Julkula, Jynkkä, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala, Vaajasalo, Väänälänranta, Vehmasmäki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkkauksen perusteet ilmoitettiin pitäjänkokouksessa 11.8.1839 ja vahvistettiin 19.12.1845. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätös 13.6.1856. Ensimmäisen kappalaisen palkasta keisarillisen käskykirje 24.11.1859. Kaupungin osuudesta kirkkoherran vaalissa ja rakennusvelvollisuudesta keisarillinen käskykirje 6.12.1828. Kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulainen Maaningalle keisarin päätöksellä 13.6.1856 ja Tuusniemelle keisarillisen senaatin päätöksellä 28.2.1859.


Kappalainen sai sitten asua tilapäisessä vuokrahuoneessa kolmatta vuotta, kunnes sai sitten asua tilapäisessä vuokrahuoneessa kolme vuotta, kunnes seurakunta rakensi hänelle varsinaisen pappilan Huttujärven rannalle Putroniemen kylässä. Tämä pappila siirrettiin Vehmersalmen kylään oman virkatalon maalle 1894, missä se on myöhemmin toiminut Vehmersalmen pappilana.


Kirkkoherrat

1557 Aeschillus Kauhanen

1557–1590 Laurentius Aeschilli Kauhanen eli Skopa

1591–1603 Thomas Johannis Lackman

1604–1613 Paulus Laurentii Kauhanen eli Skopa

1616–1634 Olaus Andreæ Krogerus

1635–1666 Gabriel Thomæ Lackman

1649–1666 Petrus Fabritius

1667–1668 Krister Gabrielis Lackman

1669–1679 Stefanus Jacobi Linnæus

1685–1689 Andreas Arvidi Sculptorius

1690–1693 Israel Willander

1693–1718 Henricus Henrici Hoffrén

1722–1756 Henrik Argillander

1758–1788 Henrik Porthan

1789–1803 Nils Agander

1811–1813 Arvid Vallgren

1817–1851 Matias Ingman


Tuomiorovastit

1851–1855 Matias Ingman

1857–1883 Aron Gustaf Borg


Kaupungin kappalaiset

1788–1795 Johan Molander

1797–1809 Matias Antell

1809–1810 Karl Fredrik Björkstein, ei ehtinyt astua virkaan


Kappalaiset

1558 Olaus Laurentii

–1604 Paulus Laurentii Kauhanen

Gabriel Petri Fabritius

1613–1616 Gabriel Thomæ Lackman

1624–1644 Matthias Henrici

1645–1667 Krister Gabrielis Lackman


Ensimmäiset kappalaiset (maaseurakunnassa)

1675 Samuel Petri Fabritius

1675–1683 Henrik Mona

1685–1690 Johan Argillander

1690–1696 Samuel Argillander

1729 Samuel Mechelin

1823–1858 Karl August Granit

1860–1866 Albert Ingman

1870–1876 Samuel Porthan

1881–1892 Adolf Mehtonen


Toiset kappalaiset

1673–1679 Samuel Christierni Lackman

1679–1688 Johan Argillander

1688–1693 Samuel Argillander

1697–1734 Johan Mollerus

1734–1746 Jakob Estlander

1747–1751 Karl Salenius

1753–1759 Josef Herkepæus

1878–1883 Frans Petter Krank

1897–1904 Oskar Herman Bergström, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1801–1803 Karl Gustaf Melartopæus, kirkkoherran apulainen

1803–1804 Erik Venell, maaseurakunnan kappalaisen apulainen

1803–1811 Lars Fredrik Nicander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1804–1806 Adolf Henrik Vinter, vt. kaupungin kappalainen, konrehtori

1804–1807 Anders Johan Holmsten, armovuodensaarnaaja

1806–1807 Matias Engelbrekt Calonius, maaseurakunnan kappalaisen apulainen

1807–1809 Karl Gustaf Melartin, papin apulainen

1807–1808 Nils Adolf Vinter, maaseurakunnan kappalaisen apulainen

1810–1812 Axel Matias Hackzell, papin apulainen

1813–1814 Karl Fredrik Lukander, sijaiskirkkoherra

1813–1820 Johan Henrik Porthan, maaseurakunnan kappalaisen apulainen

1813–1818 Lars Peurón, virka– ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1815 Karl Fredrik Calonius, armovuodensaarnaaja

1815–1816 David Emanuel Kriander, armovuodensaarnaaja

1816–1817 Karl Gustaf Björklund, armovuodensaarnaaja

1818–1823 Anders Henrik Reilander, kirkkoherran apulainen, vt. maaseurakunnan kappalainen

1818–1820 Arvid Gottfrid Nordqvist, kirkkoherran apulainen, vt. kaupungin kappalainen

1821–1823 Johan Adolf Ottelin, kirkkoherran apulainen

1821–1823 Lars Romell, kirkkoherran apulainen

1823–1827 Johan Fredrik Bergh, kirkkoherran apulainen

1825–1826 Anders Johan Österman, kirkkoherran apulainen

1827–1828 Erik Niklander, kirkkoherran apulainen

1827–1828 Per Fredrik Brofeldt, kirkkoherran apulainen

1829 Erik Niklander, kirkkoherran apulainen

1829 Gustaf Gabriel Bonsdorff, kirkkoherran apulainen

1829–1843 Gustaf Vilhelm Jäderholm, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1831 Abel Abednego Hilander, kirkkoherran apulainen

1833–1834 Kristian Joakim Åkerman, kirkkoherran apulainen

1834–1839 Henrik Jonatan Melartin, kirkkoherran apulainen

1839–1848 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1840–1841 Jakob Zitting, vt. kaupungin kappalainen, apologista

1843–1850 Erik Saurén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1844–1845 Aron Lundström, kappalaisen apulainen

1847 Karl Edvard Aspelund, kirkkoherran apulainen

1848–1853 Albert Ingman, kirkkoherran apulainen

1849–1850 Julius Henrik Lindh, maaseurakunnan kappalaisen apulainen

1850–1860 August Fredrik Granit, maaseurakunnan kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1850–1857 Karl Arnold Therman, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1853–1865 Nils Gustaf Nykopp, kirkkoherransijaisen apulainen

1859–1861 Karl Henrik Oskar Molander, vt. kaupungin kappalainen, varanotaari

1865–1866 Johan Sahlman, kirkkoherran apulainen

1866 Karl Elis Roos, vt. kaupungin kappalainen, kieltenopettaja

1866–1867 Per Jakob Igoni, vt. kaupungin kappalainen

1866–1867 Oskar Alfred Voldemar Aurén, kirkkoherran apulainen

1867–1870 Karl Fritjof Calonius, vt. kaupungin kappalainen

1867–1868 Frans Peter Krank, kirkkoherran apulainen

1868–1870 Oskar Alfred Voldemar Aurén, kirkkoherran apulainen

1870 Oskar Voldemar Hofström, kirkkoherran apulainen

1870–1872 Johan Pöyhönen, kirkkoherran apulainen

1872–1873 Matias Hinkula, kirkkoherran apulainen

1873–1874 Karl Rechardt, kirkkoherran apulainen

1874–1875 Gustaf Edvard Nyman, kirkkoherran apulainen

1875–1876 Johan Henrik Foudila, kirkkoherran apulainen

1876–1877 Elias Evert Roschier, kirkkoherran apulainen

1876 Gustaf Lybeck, vt. 2. kappalainen maaseurakunnassa

1877–1878 Karl Arndt Hofström, vt. 2. kappalainen maaseurakunnassa

1877–1878 Josef Holmström, kirkkoherran apulainen

1879–1881 Johan Efraim Snellman, kirkkoherran apulainen

1880–1881 Adolf Mehtonen, vt. 2. kappalainen

1882–1883 Martin Edward Snellman, kirkkoherran apulainen

1883–1887 Alfred Ferdinand Tikkanen, vt. 2. kappalainen, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Frans Ferdinand Alcenius, kaupungin kappalaisen apulainen, vt. 2. kappalainen

1885–1886 Kaarle Johannes Vartiainen, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen

1886–1890 Gustaf Adolf Rossander, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Kaarlo Matias Huovinen, kirkkoherran apulainen

1889–1893 Erik Johan Valdemar Ekroth, kaupungin kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen,

1890–1891 Mikko Artur Levander, kirkkoherran apulainen

1892–1895 Henrik August Wichman, 1. kappalainen, virallinen armovuodensaarnaaja

1893, 1896 Vihtori Korpela, kirkkoherran apulainen, kaupungin kappalaisen apulainen

1893–1902 Juhana Aabraham Mennander, kirkkoherran apulainen, papin apulainen, vt.

1893–1898 Jooseppi Joakim Simelius, kirkkoherran apulainen

1897 Erik August Göransson, kirkkoherran apulainen

1897–1902 Frans Petter Vuornos, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1898–1901 Frans Petter Oinonen, papinapulainen, kaupungin kappalaisen apulainen

1900–1904 Hugo Alfred Lindeblom, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, virallinen apulainen

1901–1902 Väinö Matias Ropponen, vt. kappalainen, papin apulainen

1902 Juhana Aabraham Mennander, kirkkoherran apulainen, papin apulainen, vt.

1902– Johannes Jaakko Mustakallio, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kaupungin

1902–1903 Väinö Matias Ropponen, vt. kappalainen, papin apulainen

1902–1906 Johannes Ludvig Wallin, kirkkoherran apulainen vt. kappalainen

1904 Väinö Matias Ropponen, vt. kappalainen, papin apulainen

1904–1910 Max Alfrid Wilhelm Katavisto e Enlund, kirkkoherran apulainen

1904–1906 Vihtori Korpela, vt. 2. kappalainen, virallinen välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1904–1909 Pekka Airaksinen, maaseurakunnan kappalainen, virallinen välisaarnaaja, kirkkoherran

1905– Arvid Esaias Ruuskanen, vt. 2. kappalainen

1905–1909 Antti Jaakko Pietilä, kirkkoherran apulainen, lehtori

1907– Juho Artur Siivonen, kirkkoherran apulainen

1907–1908 Frans Jalmari Vesenterä, papin apulainen

1909– Aarne Elias Paajanen, kirkkoherran apulainen

1909– Karl Kristfrid Sarlin, kirkkoherra apulainen, lehtori

 

Kirkonarkisto


Kuoopion maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat vuodesta 1669. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1650–1971. Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnalla oli yhteinen talous, hallinto ja kirkonkirjat vuoden 1899 seurakuntajakoon saakka.


Linkit

42 katselukertaa

Hae

bottom of page