Kuopion alue kuului alkuaan Sääminkiin ja sitten Juvaan. Kuningas Kustaa Vaasan hallinnon alkuaikoina Savon pohjoisosat oli vielä erämaita ja eräästä Savonlinnan linnanpäällikkö Gustaf Fincken kirjeestä kuninkaalle 1547 näkyy, että asukkaita oli alkanut siirtymään sinne maakunnan eteläosista. Kuopionniemelle päätettiin perustaa kappeli piispa Mikael Agricolan pitäessä Martti Skytten vikariona piispantarkastuksen Juvalla 7.2.1549. Edellä mainittu Fincke rakennutti kirkon Tavinsalmelle, joka valmistui alkuvuodesta 1552, jonka jälkeen pappilan maat lohkaistiin, messupuvut hankittiin Viipurista ja kirkonkello Savonlinnasta. Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1558–1673 ja 1769–1785, kaksi kappalaista 1673–1769, ja keisarin päätöksellä 16.5.1859 määrättiin, että toinen kappalainen asuisi Vehmersalmella, jonka rukoushuoneen rakentamisesta annettiin keisarillisella käskykirjeellä 18.11.1886. Riistaveden kylän tila rekisterinumerolla 13 määrättiin siirrettäväksi Tuusniemelle keisarillisella käskykirjeellä 8.3.1897.
Ensimmäisen maalauksia täynnä olleen kirkon oletetaan sijainneen Multamäellä ja kirkon polttivat karjalaiset 1630, jotka veivät mukanaan kreivi Per Brahen antaman kirkonkellon. Toinen kirkko valmistui Pappilanniemelle 29.3.1639 ja se paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 6.8.1719. Kolmatta kirkkoa alettiin rakentaa 1722, se valmistui 1739 ja lopulta purettiin 1820-luvulla. Nykyistä kirkkoa alettiin rakentaa Vahtivuorelle eli Lapinlinnalle 1803, josta poraamalla otettiin tarvittavia seinäkiviä. Suomen sota 1808–1809 viivästytti kirkon rakentamista ja saatiin valmiiksi 1815 sen jälkeen, kun keisari oli lahjoittanut kirkon rakentamista varten 20 000 ruplaa. Harmaakivisen kirkon arkkitehtinä lienee ollut Jakob Rie, jonka nimi on kaiverrettu pääkäytävän erääseen kiveen. Kirkko varustettiin kuparikatolla 1873. Kirkko oli yhteinen Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnille ja se sijaitsi kaupungin maalla.
Seurakuntaan kuuluneista Iisalmi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1627, Leppävirta 1639, Nilsiä 1769, Tuusniemi 1855, Maaninka 1862 ja Karttula 1871. Seurakunnan toinen kappalaisista asui Vehmersalmella vuodesta 1859 ja tänne rakennettiin oma rukoushuone 1865. Seurakunta jakaantui kolmeen osaan kaupunkiin, maaseurakuntaan ja Vehmersalmeen. Lisäksi seurakunnan osia liitettiin Nilsiästä erotettuun Muuruveden emäseurakuntaan. Maaseurakunnan Kasurilan kylästä muodostettiin Kasurilan eli Siilinjärven kirkkoherrakunta 1908, johon liitettiin myös osia Nilsiän ja Maaningan kylistä. Riistaveden emäseurakunta muodostettiin maaseurakunnan ja Tuusniemen seurakunnan osista 1917.
1920-luvulla oli useita pieniä seurakuntahankkeita, joista pisimmälle pääsi Vehmasmäen päätös irrottautua itsenäiseksi seurakunnaksi 1921. Tämä hanke kuitenkin raukesi neljä vuotta myöhemmin haluksi irrottautua Vehmasmäen tai Kurkimäen kunnaksi, mikä sekään ei lopulta toteutunut.
Kaupungin paisuessa esikaupunkiasutusta liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin 1942 ja lopulta Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin 1969, paitsi Kehvon, Väänälänrannan ja Kehvonsalon kylät, jotka päättivät liittyä Siilinjärven kuntaan. Maaseurakunta yhdistyi Kuopion seurakuntayhtymään nimellä Kuopion Kallaveden seurakunta.
Muut nimet
Kuopio landsförsamling, Kuopion maaseurakunta
Kylät
Hakkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Jännevirta, Julkula, Jynkkä, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala, Vaajasalo, Väänälänranta, Vehmasmäki
Naapuriseurakunnat
Karttula, Kuopion kaupunki, Leppävirta, Maaninka, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi, Vehmersalmi, Riistavesi
Papisto
Papiston palkkauksen perusteet ilmoitettiin pitäjänkokouksessa 11.8.1839 ja vahvistettiin 19.12.1845. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätös 13.6.1856. Ensimmäisen kappalaisen palkasta keisarillisen käskykirje 24.11.1859. Kaupungin osuudesta kirkkoherran vaalissa ja rakennusvelvollisuudesta keisarillinen käskykirje 6.12.1828. Kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulainen Maaningalle keisarin päätöksellä 13.6.1856 ja Tuusniemelle keisarillisen senaatin päätöksellä 28.2.1859.
Kappalainen sai sitten asua tilapäisessä vuokrahuoneessa kolmatta vuotta, kunnes sai sitten asua tilapäisessä vuokrahuoneessa kolme vuotta, kunnes seurakunta rakensi hänelle varsinaisen pappilan Huttujärven rannalle Putroniemen kylässä. Tämä pappila siirrettiin Vehmersalmen kylään oman virkatalon maalle 1894, missä se on myöhemmin toiminut Vehmersalmen pappilana.
Kuopion kirkonkokouksessa tehtiin päätökset 5.5.1900 ja 21.12.1901, joiden mukaan seurakunntaan asetettiin toistaiseksi erituinen kirkkoherran apulaisen virka, jonka velvollisuudeksi tuli pitää 60 saarnaa vuodessa kirkossa ja 24 maaseudulla sekä tehdä sairasmatkoja ja pitäjää kiertokoulutarkastuksia tarpeen mukaa. Apulaisen palkaksi määrättiin 2 000 markkaa.
Kirkkoherrat
1557 Aeschillus Kauhanen
1557–1590 Laurentius Aeschilli Kauhanen (Skopa)
1591–1603 Thomas Johannis Lackman
1604–1613 Paulus Laurentii Kauhanen (Skopa)
1616–1634 Olaus Andreæ Krogerus
1635–1666 Gabriel Thomæ Lackman
1649–1666 Petrus Fabritius
1667–1668 Krister Gabrielis Lackman
1669–1679 Stefanus Jacobi Linnaeus
1677–1683 Johannes Georgii Salmenius
1685–1689 Andreas Arvidi Sculptorius
1690–1693 Israel Willander
1693–1718 Henricus Henrici Hoffrén
1722–1756 Henrik Argillander
1758–1788 Henrik Porthan
1789–1803 Nils Agander
1811–1813 Arvid Vallgren
1817–1851 Matias Ingman
Tuomiorovastit
1851–1855 Matias Ingman
1857–1883 Aron Gustaf Borg
1885–1891 Johan Viktor Calamnius
1893–1915 Johannes Schwartzberg
Kaupungin kappalaiset
1788 Sigfrid Porthan
1788–1795 Johan Molander
1797–1809 Matias Antell
1809–1810 Karl Fredrik Björkstein, ei ehtinyt astua virkaan
1812–1819 Karl Gustaf Melartin
1820–1839 Johan Henrik Porthan
1843–1859 Gustaf Vilhelm Jäderholm
1861–1866 Ernst Johan Beyrath
1870–1907 August Fredrik Granit
Kappalaiset
1558 Olaus Laurentii
–1604 Paulus Laurentii Kauhanen
Gabriel Petri Fabritius
1613–1616 Gabriel Thomæ Lackman
1624–1644 Matthias Henrici
1645–1667 Krister Gabrielis Lackman
1. kappalaiset (maaseurakunnassa)
1675 Samuel Petri Fabritius
1675–1683 Henrik Mona
1685–1690 Johan Argillander
1690–1696 Samuel Argillander
1697–1724 Henrik Jacobi Mechelin
1729 Samuel Mechelin
1731–1785 Zacharias Argillander
1786–1787 Gustaf Fredrik Wikman
1788–1809 Sigfrid Henrici Porthan
1811–1821 Lars Fredrik Nicander
1823–1858 Karl August Granit
1860–1866 Albert Ingman
1870–1876 Samuel Porthan
1881–1892 Adolf Mehtonen
1895–1904 Karl Ruben Jauhiainen
2. kappalaiset
1673–1679 Samuel Christierni Lackman
1679–1688 Johan Argillander
1688–1693 Samuel Argillander
1694 Johan Paldanius
1697–1734 Johan Mollerus
1734–1746 Jakob Estlander
1747–1751 Karl Salenius
1753–1759 Josef Herkepæus
1860–1870 August Fredrik Granit
1870–1880 Oskar Alfred Valdemar Aurén
1878–1883 Frans Petter Krank
1885–1886 Elias Evert Roschier
1887–1892 Alfred Ferdinand Tikkanen
1893–1896 Gustaf Adolf Rossander
1897–1904 Oskar Herman Bergström, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1801–1803 Karl Gustaf Melartopæus, kirkkoherran apulainen
1803–1804 Erik Venell, maaseurakunnan kappalaisen apulainen
1803–1811 Lars Fredrik Nicander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1804–1806 Adolf Henrik Vinter, vt. kaupungin kappalainen, konrehtori
1804–1807 Anders Johan Holmsten, armovuodensaarnaaja
1806–1807 Matias Engelbrekt Calonius, maaseurakunnan kappalaisen apulainen
1807–1809 Karl Gustaf Melartin, papin apulainen
1807–1808 Nils Adolf Vinter, maaseurakunnan kappalaisen apulainen
1810–1812 Axel Matias Hackzell, papin apulainen
1813–1814 Karl Fredrik Lukander, sijaiskirkkoherra
1813–1820 Johan Henrik Porthan, maaseurakunnan kappalaisen apulainen
1813–1818 Lars Peurón, virka– ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1815 Karl Fredrik Calonius, armovuodensaarnaaja
1815–1816 David Emanuel Kriander, armovuodensaarnaaja
1816–1817 Karl Gustaf Björklund, armovuodensaarnaaja
1818–1823 Anders Henrik Reilander, kirkkoherran apulainen, vt. maaseurakunnan kappalainen
1818–1820 Arvid Gottfrid Nordqvist, kirkkoherran apulainen, vt. kaupungin kappalainen
1821–1823 Johan Adolf Ottelin, kirkkoherran apulainen
1821–1823 Lars Romell, kirkkoherran apulainen
1823–1827 Johan Fredrik Bergh, kirkkoherran apulainen
1825–1826 Anders Johan Österman, kirkkoherran apulainen
1827–1828 Erik Niklander, kirkkoherran apulainen
1827–1828 Per Fredrik Brofeldt, kirkkoherran apulainen
1829 Erik Niklander, kirkkoherran apulainen
1829 Gustaf Gabriel Bonsdorff, kirkkoherran apulainen
1829–1843 Gustaf Vilhelm Jäderholm, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1831 Abel Abednego Hilander, kirkkoherran apulainen
1833–1834 Kristian Joakim Åkerman, kirkkoherran apulainen
1834–1839 Henrik Jonatan Melartin, kirkkoherran apulainen
1839–1848 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1840–1841 Jakob Zitting, vt. kaupungin kappalainen, apologista
1843–1850 Erik Saurén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1844–1845 Aron Lundström, kappalaisen apulainen
1847 Karl Edvard Aspelund, kirkkoherran apulainen
1848–1853 Albert Ingman, kirkkoherran apulainen
1849–1850 Julius Henrik Lindh, maaseurakunnan kappalaisen apulainen
1850–1860 August Fredrik Granit, maaseurakunnan kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1850–1857 Karl Arnold Therman, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1853–1865 Nils Gustaf Nykopp, kirkkoherransijaisen apulainen
1859–1861 Karl Henrik Oskar Molander, vt. kaupungin kappalainen, varanotaari
1865–1866 Johan Sahlman, kirkkoherran apulainen
1866 Karl Elis Roos, vt. kaupungin kappalainen, kieltenopettaja
1866–1867 Per Jakob Igoni, vt. kaupungin kappalainen
1866–1867 Oskar Alfred Voldemar Aurén, kirkkoherran apulainen
1867–1870 Karl Fritjof Calonius, vt. kaupungin kappalainen
1867–1868 Frans Peter Krank, kirkkoherran apulainen
1868–1870 Oskar Alfred Voldemar Aurén, kirkkoherran apulainen
1870 Oskar Voldemar Hofström, kirkkoherran apulainen
1870–1872 Johan Pöyhönen, kirkkoherran apulainen
1872–1873 Matias Hinkula, kirkkoherran apulainen
1873–1874 Karl Rechardt, kirkkoherran apulainen
1874–1875 Gustaf Edvard Nyman, kirkkoherran apulainen
1875–1876 Johan Henrik Foudila, kirkkoherran apulainen
1876–1877 Elias Evert Roschier, kirkkoherran apulainen
1876 Gustaf Lybeck, vt. 2. kappalainen maaseurakunnassa
1877–1878 Karl Arndt Hofström, vt. 2. kappalainen maaseurakunnassa
1877–1878 Josef Holmström, kirkkoherran apulainen
1879–1881 Johan Efraim Snellman, kirkkoherran apulainen
1880–1881 Adolf Mehtonen, vt. 2. kappalainen
1882–1883 Martin Edward Snellman, kirkkoherran apulainen
1883–1887 Alfred Ferdinand Tikkanen, vt. 2. kappalainen, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1884–1885 Frans Ferdinand Alcenius, kaupungin kappalaisen apulainen, vt. 2. kappalainen
1885–1886 Kaarle Johannes Vartiainen, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen
1886–1890 Gustaf Adolf Rossander, kirkkoherran apulainen
1888–1889 Kaarlo Matias Huovinen, kirkkoherran apulainen
1889–1893 Erik Johan Valdemar Ekroth, kaupungin kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen,
1890–1891 Mikko Artur Levander, kirkkoherran apulainen
1892–1895 Henrik August Wichman, 1. kappalainen, virallinen armovuodensaarnaaja
1893, 1896 Vihtori Korpela, kirkkoherran apulainen, kaupungin kappalaisen apulainen
1893–1902 Juhana Aabraham Mennander, kirkkoherran apulainen, papin apulainen, vt.
1893–1898 Jooseppi Joakim Simelius, kirkkoherran apulainen
1897 Erik August Göransson, kirkkoherran apulainen
1897–1902 Frans Petter Vuornos, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1898–1901 Frans Petter Oinonen, papinapulainen, kaupungin kappalaisen apulainen
1900–1904 Hugo Alfred Lindeblom, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, virallinen apulainen
1901–1902 Väinö Matias Ropponen, vt. kappalainen, papin apulainen
1902 Juhana Aabraham Mennander, kirkkoherran apulainen, papin apulainen, vt.
1902– Johannes Jaakko Mustakallio, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kaupungin
1902–1903 Väinö Matias Ropponen, vt. kappalainen, papin apulainen
1902–1906 Johannes Ludvig Wallin, kirkkoherran apulainen vt. kappalainen
1904 Väinö Matias Ropponen, vt. kappalainen, papin apulainen
1904–1910 Max Alfrid Wilhelm Katavisto e Enlund, kirkkoherran apulainen
1904–1906 Vihtori Korpela, vt. 2. kappalainen, virallinen välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1904–1909 Pekka Airaksinen, maaseurakunnan kappalainen, virallinen välisaarnaaja, kirkkoherran
1905– Arvid Esaias Ruuskanen, vt. 2. kappalainen
1905–1909 Antti Jaakko Pietilä, kirkkoherran apulainen, lehtori
1907– Juho Artur Siivonen, kirkkoherran apulainen
1907–1908 Frans Jalmari Vesenterä, papin apulainen
1909– Aarne Elias Paajanen, kirkkoherran apulainen
1909– Karl Kristfrid Sarlin, kirkkoherra apulainen, lehtori
Kirkonarkisto
Kuoopion maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat vuodesta 1669. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1650–1971.
Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnalla oli yhteinen talous, hallinto ja kirkonkirjat vuoden 1899 seurakuntajakoon saakka.
Kansallisarkisto on digitoinut Kuopion maaseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.