Hangon kaupungin perustamisesta annettiin keisarillinen käskykirje 10.1.1874 ja kaupunki sai privilegionsa keisarillisella kirjeellä 12.2.1878. Aiemmin Bromarvin kappeliseurakuntaan kuulunella Hangon linnoituksella oli oma saarnaaja 1799–1809. Linnoitus hävitettiin 1854. Kaupunkiin asetettiin ylimääräinen saarnaaja 1883. Erotettiin Bromarvista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 20.2.1890. Komministerin virka perustettiin 1903. Bromarvista liitettiin kyliä Hangon kaupunkiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.5.1909, jolloin muodostettiin Hangon kaupunki- ja maaseurakunta, jotka erotettiin hallinnollisesti toisistaan 1.5.1910. Suurin osa maaseurakunnasta liitettiin kaupunkiseurakuntaan 1919 ja myöhemmin kaupunkiseurakunta jakautui Hangon suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan.
Muut nimet
Hangö, Hankoniemi
Maakirjakylät
Bengtsår, Hanko (Hangö), Koverhar, Lappohja (Lappvik), Sällvik, Santala (Sandö), Tvärminne
Naapuriseurakunnat
Papisto
Linnansaarnaajat
1799–1809 Gustaf Domander, virka lakkautettiin 1809
Kirkkoherrat
1892–1899 Fredrik Nauklér
1900–1906 Paavo Vilho Paatero
1907– Gustaf Storgårds
Komministerit
1904– Johan Albert Lundelin
Ylimääräiset papit
1883–1892 Fredrik Nauklér, kaupungin ylimääräinen saarnaaja, vt. kirkkoherra
1899–1900 Paavo Vilho Paatero, vt. kirkkoherra
1900 Karl Isidorus Lundberg, vt. kirkkoherra
1901–1903 Oskar Wilhelm Ekman, kirkkoherran apulainen
1903–1904 Frans Vihtori Hannus, kirkkoherran apulainen ja vt. komministeri
1904 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen ja vt. komministeri
1905–1906 Edvin Alfons Holmström, vt. kirkkoherra
1906–1907 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kirkkoherra ja välisaarnaaja
Arkisto
Hangon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1806 ja historiakirjat vuodesta 1800. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1813.
Kansallisarkisto on digitoinut Hangon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1810-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments