Alkuaan todennäköisesti Sysmän emäseurakunnan kappeli kunnes sai oman kirkkoherran 17.5.1561. Seurakunnassa on ollut personaallisia pitäjänapulaisia 1763–1776. Hankasalmen kylä sekä osia Jauhomäen ja Toholahden kylistä määrättiin siirrettäväksi Suonenjoen seurakunnasta Rautalammiin keisarillisella käskykirjeellä 18.2.1895. Rautalammin Kärkkään kylään kuuluneet tilat rekisterinumeroilla 8, 9, 11, 17, 27, 31, 32, 33 ja 34 sekä Hannulan sotilasvirkatalo rekisterinumerolla 16 siirrettiin Hankasalmen seurakuntaan käskykirjeellä 11.12.1895. Näiden lisäksi vielä muutamia tiloja siirrettiin Hankasalmelle käskykirjeellä 22.1.1897 sekä eräs 5/16 manttaalin tila Vesannolle keisarillisella käskykirjeellä 16.3.1897.
Seurakuntaan kuulunut Laukaa mainitaan kappelina ainakin jo 1593 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1627. Viitasaari mainitaan kappelina 1628 ja erotettiin 1635, Saarijärvi perustettiin kappeliksi 1628 ja erotettiin 1639, ja Hankasalmi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1799, muodostettiin kappeliksi 1802 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Pieksämäen vuonna 1781 perustettuun Suonenjoen rukoushuonekuntaan liitettiin osia Rautalammin seurakunnasta. Myöhemmin Suonenjoen rukoushuonekunta siirrettiin kappelina Rautalammin emäseurakuntaan ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Suomiaisten rukoshuonekuntaan 1800, joka myöhemmin muodostettiin Laukaan emäseurakunnan kappeliksi 1842 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Seurakuntaan kuulunut Vesanto perustettiin rukoushuonekunnaksi 1854, muodostettiin kappeliksi 1868 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakunnan läntisistä osista muodostettiin Konneveden seurakunta 1919 ja seurakuntaan kuuluneista Haapamäen ja Juurikkamäen kylistä liitettiin osia Tervon perustettiin seurakuntaan 1922. Rautalammin kunta perustettiin 1866.
Rautalammin seurakunnan Ihalaiskylästä liitettiin muutamia tiloja, noin 50 henkeä, Pieksämäen seurakuntaan 1935. Vesannon Sonkarinkylästä liitettiin pari tilaa Rautalammiin 1638 ja seuraavana vuonna pari tilaa Rautalammista Vesantoon. Rautalammin Hanhitaipaleen kylästä siirrettiin seitsemän tilaa Konneveteen 1937 ja Kuuslahdesta seitsemän tilaa Rautalammiin 1951.
Maakirjakylät
Haapamäki, Hanhitaival, Hankamäki, Ihalaiskylä, Juurikkaniemi, Kerkonjoensuu, Kuuslahti, Kärkkäiskylä, Rautalampi, Sonkari, Toholahti, Vaajasalmi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.3.1729 ja 1.7.1739. Papiston saatavista annettiin tietoja kirkonkokouksissa 26.12.1809, 3.11.1822 ja 9.4.1837, joista viimeksi mainittu suostumus vahvistettiin 25.8.1837.
Kirkkoherrat
1561 Laurentius
1570–1600 Laurentius Laurentii Jentze
1601–1603 Matthias Matthiae
1604–1620 Laurentius Johannis Jentha
1620–1625 Johannes Laurentii
1626–1649 Paulus Matthiae Winter (Jensonius, Maukonen)
1650–1656 Laurentius Olai
1662–1666 Laurentius Pauli Taipalensis
1666–1693 Isaacus Matthiae Silanius
1694–1697 Johan Porthanus
1698–1718 Aron Hoffrén
1719 August Hoppenstång
1720–1740 Jakob Barse
1740–1758 Gregorius Bucht
1760–1771 Johan Weckman
1773–1807 Gabriel Krogius
1808–1821 Johan Fredrik Boucht, ensin vt. kirkkoherra
1822–1836 Johan Boxström
1839–1858 Johan Hirn
1860–1879 Adolf Reinhold Lang
1881–1896 Karl Gustaf Dahlgrén
1897–1902 Kaarle Sandfrid Nyman
1905–1923 August Koivisto
1924–1931 Karl Mortimer Martin
1932–1955 Emil J. Hallikainen
Kappalaiset
1560–1676 Johannes Petri Clito
1575–1694 Olaus Pauli
1596–1602 Matthias
1605–1630 Michael Martini
1633 Matthias
1633–1634 Henricus
1634–1663 Ericus Laurentii
1663–1677 Simon Erici Storchonius
1685–1713 Matthias Norringius
1714–1746 Johan Theudenius
1748–1771 Peter Laudanus
1771–1800 Johan Krogerus
1803–1820 Jakob Uppström
1822–1850 Peter Johan Aschan
1851–1877 Gustaf Adolf Martin
1880–1893 Simon Adolf Wirkkula
1893–1903 Johannes Gottlieb Kristofer Dahlgrén
1904–1909 Matti Hiltula
1909–1921 Vilhelm Palmroth
1921–1925 Taavetti Kapiainen
1927–1952 Elias Mustakallio
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1763–1771 Johan Krogerus
1772–1776 Olof Richtenius
1800–1804 Gustaf Henrik Krogerus
1807–1808 Matias Engelbrekt Calonius
1810–1816 August Granit
1816–1820 Adam Melén
1826–1839 Gustaf Gabriel Bonsdorff
1833 Sven Nils Hougberg
1835–1838 Gustaf Adolf Svahn
1840–1842 Albert Vilhelm Handolin
1842–1845 Johan Jakob Rahm
1845 Vilhelm Boxström
1845–1846 Lars Anders Landgren
1846–1847 David Johan Aspelund
1849–1851 Johan Varén
1850–1853 Peter August Aschan
1869 Johan Pöyhönen
1869–1870 Karl Anders Ventin
1871–1874 Oskar Valdemar Hofström
1874–1875 Viktor Johan Gabriel Krogerus
1882–1885 Pekka Adolf Fogman
Ylimääräiset papit
1791–1808 Gabriel Krogius nuorempi, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1811–1812 Jeremias Oseni, kappalaisen apulainen
1814–1817 Karl Fredrik Lukander, kappalaisen apulainen
1817–1822 Otto Henrik Neovius, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1821–1824 Karl Johan Veckman, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1826–1839 Johan Boxström, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1847–1848 Gustaf Adolf Höök, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1848–1849 Julius Henrik Lind, kirkkoherran apulainen
1850 Julius Henrik Lind, armovuoden saarnaaja
1852–1857 Gustaf Adolf Höök, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1860–1867 Julius Henrik Lind, sijaiskirkkoherra
1873 Johan Jakob Nordlund, kappalaisen apulainen
1874 Adolf Henrik Järveläinen, kappalaisen sijainen
1875–1876 Henrik Pellikka, kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen
1875–1878 Peter Vilhelm Harald, vt. kappalainen
1876–1880 Simon Adolf Virkkula, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
Knut Fredrik Durchman, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra
1893–1898 Johan Gottlieb Kristofer Dahlgren, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1903–1905 Emil Oskar Ojala, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
Arkisto
Rautalammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1704, tilikirjat vuodesta 1680 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1579–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Rautalammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.