top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Rautalampi

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Rautalampi

Alkuaan todennäköisesti Sysmän emäseurakunnan kappeli, kunnes sai oman kirkkoherran 17.5.1561. Seurakunnassa on ollut personaallisia pitäjänapulaisia 1763–1776. Hankasalmen kylä sekä osia Jauhomäen ja Toholahden kylistä määrättiin siirrettäväksi Suonenjoen seurakunnasta Rautalampeen keisarillisella käskykirjeellä 18.2.1895, ja Rautalammin Kärkkään kylään kuuluneet tilat rekisterinumeroilla 8, 9, 11, 17, 27, 31, 32, 33 ja 34 sekä Hannulan sotilasvirkatalo rekisterinumerolla 16 siirrettiin Hankasalmen seurakuntaan käskykirjeellä 11.12.1895. Näiden lisäksi vielä muutamia tiloja siirrettiin Hankasalmelle käskykirjeellä 22.1.1897 sekä eräs 5/16 manttaalin tila Vesannolle keisarillisella käskykirjeellä 16.3.1897.


Seurakuntaan kuulunut Laukaa mainitaan kappelina ainakin jo 1593 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1627, Viitasaari mainitaan kappelina 1628 ja erotettiin 1635, Saarijärvi perustettiin kappeliksi 1628 ja erotettiin 1639, ja Hankasalmi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1799, muodostettiin kappeliksi 1802 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Pieksämäen vuonna 1781 perustettiin Suonenjoen rukoushuonekuntaan liitettiin osia Rautalammen seurakunnasta, ja myöhemmin mainittu rukoushuonekunta siirrettiin kappelina Rautalammen emäseurakuntaan ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Suomiaisten rukoshuonekuntaan 1800, joka myöhemmin muodostettiin Laukaan emäseurakunnan kappeliksi 1842 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Seurakuntaan kuulunut Vesanto perustettiin rukoushuonekunnaksi 1854, muodostettiin kappeliksi 1868 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakunnan läntisistä osista muodostettiin Konneveden seurakunta 1919 ja seurakuntaan kuuluneista Haapamäen ja Juurikkamäen kylistä liitettiin osia Tervon perustettiin seurakuntaan 1922.


Rautalammen seurakunnan Ihalaiskylästä liitettiin muutamia tiloja, noin 50 henkeä, Pieksämäen seurakuntaan 1935. Vesannon Sonkarinkylästä liitettiin pari tilaa Rautalampeen 1638 ja seuraavana vuonna pari tilaa Rautalammesta Vesantoon. Rautalammin Hanhitaipaleen kylästä siirrettiin seitsemän tilaa Konneveteen 1937 ja Kuuslahdesta seitsemän tilaa Rautalampeen 1951.


Kylät

Haapamäki, Hanhitaipale, Hankamäki, Horontaipale, Ihalainen, Kerkonjoensuu, Kuslahti, Rautalampi, Sonkarinsaari, Toholahti, Vaajasalmi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.3.1729 ja 1.7.1739, ja papiston saatavista annettiin tietoja kirkonkokouksissa 26.12.1809, 3.11.1822 ja 9.4.1837, joista viimeksi mainittu suostumus vahvistettiin 25.8.1837.


Kirkkoherrat

1561 Laurentius

1570–1600 Laurentius Laurentii Jentze

1601–1603 Matthias Matthiae

1604–1620 Laurentius Johannis Jentha

1620–1625 Johannes Laurentii

1626–1649 Paulus Matthiae Winter (Jensonius, Maukonen)

1650–1656 Laurentius Olai

1662–1666 Laurentius Pauli Taipalensis

1666–1693 Isaacus Matthiae Silanius

1694–1697 Johan Porthanus

1698–1718 Aron Hoffrén

1720–1740 Jakob Barse

1740–1758 Gregorius Bucht

1760–1771 Johan Weckman

1773–1807 Gabriel Krogius

1808–1821 Johan Fredrik Boucht, ensin vt. kirkkoherra

1822–1836 Johan Boxström

1839–1858 Johan Hirn

1905–1923 August Koivisto


Kappalaiset

1560–1676 Johannes Petri Clito

1575–1694 Olaus Pauli

1596–1602 Matthias

1605–1630 Michael Martini

1633 Matthias

1633–1634 Henricus

1634–1663 Ericus Laurentii

1663–1677 Simon Erici Storchonius

1685–1713 Matthias Norringius

1714–1746 Johan Theudenius

1748–1771 Peter Laudanus

1771–1800 Johan Krogerus

1803–1820 Jakob Uppström

1822–1850 Peter Johan Aschan

1904–1909 Matti Hiltula

1909–1921 Vilhelm Palmroth

1921–1925 Taavetti Kapiainen

1927–1952 Elias Mustakallio


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1763–1771 Johan Krogerus

1772–1776 Olof Richtenius

1810–1816 August Granit

1816–1820 Adam Melén

1835–1838 Gustaf Adolf Svahn

1842–1845 Johan Jakob Rahm

1849–1851 Johan Varén

1869–1870 Karl Anders Ventin

1882–1885 Pekka Adolf Fogman


Ylimääräiset papit

1791–1808 Gabriel Krogius nuorempi, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1811–1812 Jeremias Oseni, kappalaisen apulainen

1814–1817 Karl Fredrik Lukander, kappalaisen apulainen

1817–1822 Otto Henrik Neovius, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1821–1824 Karl Johan Veckman, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1826–1839 Johan Boxström, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1847–1848 Gustaf Adolf Höök, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1848–1849 Julius Henrik Lind, kirkkoherran apulainen

1850 Julius Henrik Lind, armovuoden saarnaaja

1852–1857 Gustaf Adolf Höök, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1860–1867 Julius Henrik Lind, sijaiskirkkoherra

1873 Johan Jakob Nordlund, kappalaisen apulainen

1874 Adolf Henrik Järveläinen, kappalaisen sijainen

1875–1876 Henrik Pellikka, kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen

1875–1878 Peter Vilhelm Harald, vt. kappalainen

1876–1880 Simon Adolf Virkkula, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

Knut Fredrik Durchman, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1893–1898 Johan Gottlieb Kristofer Dahlgren, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1903–1905 Emil Oskar Ojala, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

 

Arkisto


Rautalammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1704, tilikirjat vuodesta 1680 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1579–1945.


Kansallisarkisto on digitoinut Rautalammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

98 katselukertaa

Commentaires


Hae

bottom of page