Perustettiin Kuopion emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1865, jolloin annettiin lupa rukoushuoneen rakentamiselle. Rukoushuonetta ei kuitenkaan tiettävästi koskaan rakennettu. Kuopion emäseurakunnan toinen kappalainen sijoitettiin Vehmersalmelle 1859. Kirkko rakennettiin ilman vahvistettuja piirustuksia 1886. Erotettiin Kuopiosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1.2.1899. Vehmersalmen kunta perustettiin 1922 ja liitettiin Kuopion kaupunkiin 2005. Maakirjakylät Enonlahti, Enonsalo, Horsmastenlahti, Juonianlahti, Jänissalo, Litmaniemi, Miettilä, Niinimäki, Pappila, Putroniemi, Puutosmäki, Riistavesi, Ritoniemi, Roikansaari, Räsälä, Savilahti, Ukonlahti, Vehmersalmi, Vuorisalo Naapuriseurakunnat Kuopio , Kuopion kaupunki , Leppävirta , Tuusniemi , Riistavesi

Rajakartta: Mynämäki Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1200-luvun loppupuolella. Kirjallisuudessa on arveltu seurakunnan kirkon olleen vuodelta 1260 ja Pyhän Erikin ja Pyhän Laurentiuksen nimikko. Kirkko paloi ennen vuotta 1578. Mynämäen kunta perustettiin 1868. Mynämäen kuntaan liitettiin Karjalan kunta 1977 ja Mietoisten kunta 2007. Seurakuntaan kuuluneista Hietamäki mainitaan jo 1366 ja se lakkautettiin 1731. Mietoinen perustettiin kappeliksi 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Karjala perustettiin saarnahuonekunnaksi 1600-luvulla, muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1797 ja erotettiin itsenäiseksi kirkoherrakunnaksi 1906. Muut nimet Virmo Maakirjakylät Aakula, Aikkinen, Haapainen, Halava, Haloila, Haloinen, Halso, Honkola, Huolinen, Häntilä, Ihalainen, Jokila, Jutila, Juva, Kaarleinen, Kaivola, Karhula, Karjakoski, Kasurla, Kattelus, Kautsböle, Keijainen, Kilakallunen, Kintikkala, Kivikylä, Korvensuu, Kukola, Kurina, Kälälä, Laavainen, Lankkinen, Lemmettylä, Lempiskallio, Lepistö, Liuskallio, Lujala, Majalainen, Maunula, Mielismäki, Munnuinen, Munttinen, Mustila, Myllykylä, Mäenkylä, Nakkila, Neuvoinen, Nihattula, Nihteinen, Nukkila, Nuuskala, Pahikkala, Palolainen, Pappila, Parsila, Pellilä, Perpoinen, Pirttimäki, Pursinen, Rahkola, Raimela, Ristimäki, Ruotsinmäki, Ruutila, Seppälä, Sunila, Suorsala, Tammisto, Tapaninen, Tarvainen, Tiuvainen, Tursunperä, Vainionperä, Vallainen, Valtola, Vihava, Vihtamäki, Värräinen Naapuriseurakunnat Hietamäki , Karjala , Laitila , Mietoinen , Nousiainen , Vehmaa , Vehmalainen Papisto Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 2.2.1860. Kappalainen vapautettiin rakentamisvelvollisuudesta keisarin käskykirjeellä 22.6.1881. Kirkkoherrat 1309 Gunne i Virmo 1326–1350 Thidemannus Ulfhardi Pampa 1357, 1366? Johannes Rötgeri 1375 Andreas Andreaksenpoika 1420 Nikolai Karhu 1420–1439 Reimar Gislonpoika 1448 Maunu Valdemarinpoika Garp 1462–1466 Maunu Särkilahti (Stiernkors) 1489–1500 Henrik Meyer 1505 Erik Laurinpoika, kirjuri 1506–1513 Hans Brask 1523 Laurentius Andreae 1550–1557 Olaus Petri? 1558–1573 Henricus Olai Karroi 1575–1614 Georgius Olai 1615 Nicolaus Goergii 1617–1623 Gregorius Erici 1624–1627 Martinus Matthæi Rungius 1634–1667 Johannes Nicolai Wenno 1752–1658 Jakob Gadolin 1760–1695 Anders Lizelius 1797–1816 Jakob Fredrik Gadolin 1819–1856 Anders Johan Rönnbäck 1858–1886 Gustaf Lönnmark 1887–1901 Nils Johan Almark 1902–1917 Frans Vilho Sipilä 1917 K. R. Kares , valittiin virkaan, mutta ei ottanut vastaan 1919–1951 A. Hj. Rönnevaara (Rönnberg) Kappalaiset –1585 Sigfridus Brücher 1589 N.N. 1593–1614 Gregorius Erici 1619 Claes Jörenson 1627–1659 Henricus Gregorij 1739–1757 Simon Forselius 1757–1782 Mikael Lundelin 1784–1799 Johan Jakob Erling 1800–1815 Simon Helenius 1817–1827 Erik Roos 1828–1833 Karl Benjamin Sevonius 1833 Karl Johan Schaeffer 1836–1838 Karl Edvard Törnroth 1841–1857 Gustaf Jernberg 1859–1869 Henrik Johan von Pfaler 1869–1881 Arvid Utter 1883–1909 John Kristian Mittler 1913–1937 Väinö Henrik Haveri 1938–1940 Yrjö Ilmari Lähteenmäki, papiston apulainen 1941–1953 Eero Jaakko Vähäpassi Pitäjänapulaiset 1634 Lambertus Matthiæ 1722–1739 Simon Forselius 1730–1740 Johan Randelin 1740–1757 Mikael Lundelin 1758–1779 Anders Forselius , virka lakkautettiin 1860 Ylimääräiset papit 1746– Anders Forselius , kappalaisen apulainen 1746–1750 Adam Gerhard Sacklinius , kirkkoherran apulainen 1757– Johan Malmberg , kirkkoherran apulainen 1772–1780 Gustaf Bange , pedagogi ja saarnaaja 1779– Mikael Lunden , kappalaisen apulainen 1780–1782 Johan Gustaf Federley , kirkkoherran apulainen 1781– Barthold Fagerström , kappalaisen apulainen, pitäjänpedagogi 1799–1808 Gustaf Rickstén , kirkkoherran apulainen 1808–1809 Tomas Henrik Sallmenius , kirkkoherran apulainen 1810–1811 Johan Stenfors , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Matias Kumlin , kirkkoherran apulainen 1813–1819 Johan Arell , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1816–1817 Henrik Cavonius , armovuodensaarnaaja 1820–1824 Per Rönnbäck , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Jakob Vilhelm Mittler , kirkkoherran apulainen 1829–1839 August Fredrik Mittler , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Isak Ahlroth , virkavuodensaarnaaja 1834–1836 Gustaf Fredrik Palander , armovuodensaarnaaja 1836–1838 Erik Eldén, kirkkoherran apulainen 1838–1840 Johan Henrik Björkman , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1839–1840 Samuel Nordgrén , armovuodensaarnaaja 1840–1841 Magnus Edvard Alander , armovuodensaarnaaja 1841–1852 Henrik Johan von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1852–1856 Erik Johan Liljestrand , kirkkoherran apulainen 1856–1858 Karl Johan August Gotthard Leidenius , sijaiskirkkoherra 1857–1859 Vilhelm Adolf Skogström , välisaarnaaja 1885 Ludvig Leonard Lönnmark , kirkkoherran apulainen 1886 Adolf Henrik Järveläinen , välisaarnaaja 1887 Frans Vilho Sipilä , välisaarnaaja 1901 Väinö Mathias Ropponen , välisaarnaaja 1902 Anders Kristofer Kuhlman , välisaarnaaja 1908 Vihtori Tiitola, vt. kirkkoherra 1934–1938 Yrjö Ilmari Lähteenmäki, papiston apulainen Arkisto Mynämäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1665. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1500–1913. Kansallisarkisto on digitoinut Mynämäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Karjala Perustettiin Mynämäen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1600-luvulla. Anomukseen määrätä saarnahuonekuntaan oma kappalainen annettiin kieltävä vastaus 1772. Talonemäntä Maria Mikontytär, joka kolmasti oli vaivannut hänen kuninkaallista majesteettiaan eli kuningasta vastaavalla anomuksella, tuomittiin kahdeksaksi vuorokaudeksi vankeuteen 1776. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan myöntymyksellä 18.7.1797 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1798. Seurakuntaan liitettiin Vehmalaisten kappeli keisarillisella käskykirjeellä 2.2.1860. Erotettiin Mynämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 6.11.1906. Karjalan seurakunta lakkautettiin ja liitettiin Mynämäkeen 1977. Karjalan kunta perustettiin 1869. Muut nimet Karjala (Turun lääni), Karppinen Maakirjakylät Aakula, Antikkala, Haankylä (Haaha), Haanperä, Haapainen, Haijanen, Heikkilä, Hirmuinen, Huolinen, Jutila, Kaarleinen, Kaivattula, Kalela, Karhula, Karjakoski, Karjala, Karkoinen, Karpinen (Karpis), Kaskinen, Kettelinen (Kettelis), Kintikkala, Koivisto, Kuneinen, Laajoki, Lankkinen, Lehtinen, Lepistö, Lujala, Majalainen, Mietoinen, Munnuinen, Mynttinen, Myllykylä, Mäenkylä, Nahkila, Nihattula, Nuuskala, Orhovakkinen, Palolainen, Pillilä, Perpoinen, Raimela, Rantavakkinen, Ravea, Rumkallio, Saaristenkylä, Sairinen (Sairis), Salavainen (Salavais), Seppälä, Sukoinen, Suojoki, Suutila, Sydänperä, Tallala, Tammisto, Tiuvainen, Tuohila, Valtola, Vehmalainen (Wehmalais), Vihtamäki, Vuoluinen (Wuoluis), Värnäinen Naapuriseurakunnat Honkilahti , Laitila , Mynämäki , Nousiainen , Vehmalainen , Yläne Papisto Kappalaiset 1798–1800 Jakob Syrenius 1801–1818 Matias Antell 1821–1827 Johan Arell 1827–1832 Adam Syrenius 1832–1845 Johan Henrik Lundén 1845–1851 Gabriel Nestén 1852–1859 Gustaf Enok Springert 1865–1866 Frans Edvin Ahonius 1869–1874 Karl Viktor Berghäll 1877 Sven Rydberg 1896–1897 Frans Bernhard Inberg 1899–1901 Oskar Albinus Palletvuori 1902–1905 Vilhelm Oskari Lampo 1905–1910 Edvin Theodor Schönberg Ylimääräiset papit 1800–1801 Jakob Calenius , vt. kappalainen 1818–1821 Simon Helenius , vt. kappalainen 1845 Gustaf Norrmén , välisaarnaaja 1851–1852 Sven Emil Krook , välisaarnaaja 1859–1865 Frans Ludvig Ingerman , vt. kappalainen 1874 Frans Anshelm Almberg , vt. kappalainen 1876–1877 Erik Johan Gröndahl , vt. kappalainen 1878–1880 Gustaf Oskar Holmberg , vt. kappalainen 1880–1893 Johan Vilhelm Ahlroos , vt. kappalainen 1888 Karl Töyry , vt. kappalainen 1893–1895 Aleksander Kulla , vt. kappalainen 1895–1896 Isak Elenius , vt. kappalainen 1896 Frans Bernhard Inberg , vt. kappalainen 1897–1899 Oskar Albinus Palletvuori , vt. kappalainen 1901–1902 Ernst Edvard Engström , vt. kappalainen Arkisto Karjalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1869 ja historiakirjat vuodesta 1798. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1770–1935. Kansallisarkisto on digitoinut Karjalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Kalanti Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1418. Uudenkaupungin kappeli liitettiin seurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 5.2.1808. Seurakunnat erotettiin uudelleen itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi keisarin käskykirjeellä 8.12.1866. Uudenkirkon kunnan ja seurakunnan nimi muutettiin Kalanniksi 1936. Kalannin kunta liiitettiin Uuteenkaupunkiin 1993. Muut nimet Uusikirkko, Nykyrka, Kaland, Kalanti, Nykyrko, Kalais Maakirjakylät Alsila, Arvassalo, Elkkynen, Hakoinen, Hallu, Haloila, Harikkala, Haudonsaari, Hauto, Heikkalanpää, Heinänen, Hyyninen, Häähä, Inhamo, Jaakolankorpi, Kahloinen, Kainu, Kaivola, Kallela, Kaskinen, Katina, Kaukola, Kingo, Korvenkylä, Kotjala, Kuantaka, Kursula, Kylänhiide, Kytämäki, Lahti, Maurumaa, Männäinen, Orivo, Palsa, Pappila, Paulehti, Pehto, Petes, Pettäinen, Pitorauma, Putta, Pyrrilä, Ranevo, Ridanala, Ruonanperä, Saarnisto, Sairinen, Salmi, Salo, Sannainen, Santio, Siivola, Siivottu, Siuttula, Suontaka, Suurikkala, Taipale, Tammisto, Tuorlahti, Tynki, Uusikaupunki, Uussaari, Vahterus, Vanhakartano, Varhela, Varjaranta, Vellua, Villilä, Viisola, Vohdensaari Naapuriseurakunnat Kustavi , Laitila , Lokalahti , Pyhämaa , Pyhäranta , Uusikaupunki , Vehmaa Papisto Kappalaisen palkasta kuninkaan käskykirjeessä 10.6.1808. Kappalaisen oikeudesta saada vapaa jauhatus Männäisten myllyssä hovioikeuden päätös 11.1.1814. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1691, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 23.2.1865. Tällöin pitäjänapulaisen palkka jaettiin kirkkoherran ja kappalaisen kesken. Aikoinaan seurakunnan papiston kerrotaan saaneen merimiehiltä niin sanottuja "Saksamaan lahjoja". Kirkkoherrat 1411 Andreas Beronis 1477 Martinus Olai Skytte 1484 Martinus Olai Skytte 1554–1572 Andreas Petri 1573–1586 Jacobus Michaelis 1587–1609 Mathaeus Petri 1610–1628 Nicolaus Erici 1628–1629 Ericus Nicolai 1630–1643 Henricus Andrae 1643–1658 Ericus Nicolai 1659–1665 Sigfrid Bartholdi 1665–1689 Johannes Harclerus 1690–1697 Gustaf Fontelius 1699–1713 Mikael Brunlöf 1714–1721 Thomas Selenius , vt. kirkkoherra 1722–1758 Immanuel Brunlöf 1760–1786 Johan Gottleben 1786–1815 Johan Ström 1818–1829 Johannes Aemeleus 1832 Anders Forsius 1835–1853 Erik Johan Cumenius 1856–1883 Wilhelm Heikel 1887–1896 Johan Gustaf Hällfors 1898–1920 Frans Oskar Blomqvist 1921–1938 Kaarlo Ernesti Aarnio 1940–1953 Juho Leimo Heininen Kappalaiset 1586 Salomon Pietarinpoika 1591 Henricus Michaelis 1593–1610 Nicolaus Erici 1610–1630 Henricus Andrae 1632 Daniel 1632–1635 Ericus Nicolai 1640–1675 Jonas Matthiæ Raumanus 1675 Anders Mennander 1675–1687 Eric Palenius 1688–1710 Daniel Lignipaeus 1712 Johan Bursman 1717–1721 Immanuel Brunlöf 1718–1721 Sakari Boelius 1721–1735 Thomas Selenius 1736–1737 Gabriel Melander 1737–1750 Johan Grönholm 1751–1774 Johan Tenlenius 1774–1789 Johan Samblerus 1790–1808 Henrik Solin , vanhempi 1810–1822 Adam Reinhold Vidqvist 1824–1830 Henrik Solin , nuorempi 1831–1843 Mats Gonander 1844–1871 Karl Gustaf Sadenius 1874–1882 Otto Edvard Härmälä 1882–1889 Frans Oskar Blomqvist 1890–1907 August Fredrik Valdstedt 1907–1910 Frans Arvid Vasama 1911–1922 William Oskari Aarnio (Grip) 1923–1932 Paavo Antero Kiviniemi 1933–1954 Paavo Olavi Ekko Pitäjänapulaiset 1691–1695 Erik Rithovius 1709–1713 Jacob Gadolin 1713–1721 Jacob Lignipaeus 1721–1727 Henric Berg 1727–1736 Gabriel Melander 1737–1751 Johan Tenlenius 1751–1774 Johan Samblerus 1772 Gabriel Gottleben 1775–1790 Henrik Solin , vanhempi 1791–1798 Isak Wellenius 1799–1810 Adam Reinhold Vidqvist 1812–1824 Henrik Solin nuorempi 1825–1831 Mats Gonander 1832–1836 Henrik Sandberg 1838 Johan Gustaf Gottleben 1842–1848 Lars Johan Aejmelæus 1848–1865 Herman Gustaf Finckenberg , virka lakkautettiin 1865 Ylimääräiset papit 1755–1760 Karl Wallenström , kirkkoherran apulainen 1760–1765 Johan Gottleben , apupappi 1766–1770 Jonathan Abraham Höckert , kirkkoherran apulainen 1772–1781 Gabriel Gottleben , kirkkoherran apulainen 1781–1787 Erik Nylund , kirkkoherran apulainen 1784–1787 Matthias Solenius 1800–1806 Johan Gustaf Andrell , kirkkoherran apulainen 1805–1812 Henrik Solin nuorempi, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1806–1810 Karl Gustaf Ahlstedt , kirkkoherran apulainen 1810–1825 Mats Gonander , kirkkoherran apulainen 1822–1824 Karl Edvard Törnroth , armovuodensaarnaaja 1830–1831 Otto Johan Brander , välisaarnaaja 1831 Gustaf Sjöblad , välisaarnaaja, pitäjänapulaisen virassa 1836–1838 Adrian Elers , välisaarnaaja 1839–1840 Karl Fabian Sahlberg , armovuodensaarnaaja 1840–1842 Gustaf Adolf Hornborg , armovuodensaarnaaja 1841–1844 Georg Gustaf Gonander , kappalaisen apulainen Arkisto Kalannin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1975. Kansallisarkisto on digitoinut Kalannin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vehmalainen Perustettiin Mynämäen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi noin 1738, kun seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus valmistui. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1771 ja seurakuntaan siirrettiin asumaan pitäjänapulainen 1780. Liitettiin kuuluvaksi emäseurakunnan Karjalan kappeliin keisarin käskykirjeellä 2.2.1860. Naapuriseurakunnat Karjala , Mynämäki Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeessä 14.12.1876. Pitäjänapulaiset 1781–1805 Karl Enckell 1808–1817 Erik Roos 1820–1834 Matias Kumlin 1834–1849 Erik Wallenborg 1851–1857 Johan Salenius 1858–1859 Vilhelm Adolf Skogström , virka lakkautettiin 1860 Ylimääräiset papit 1805–1808 Jakob Johan Erling , vt. pitäjänapulainen 1817–1819 Johan Tulander , vt. pitäjänapulainen 1819–1820 Isak Gustafsson , vt. pitäjänapulainen 1849 Johan Helenius , armovuodensaarnaaja 1857–1858 Isak Josef Groundstroem , vt. pitäjänapulainen 1859–1860 Frans Ludvig Ingerman , vt. pitäjänapulainen Arkisto Vehmalaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782 ja historiakirjat vuodesta 1830. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vehmaa Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1300-luvun alkupuolella. Seurakuntaan kuulunut Lokalahti perustettiin kappeliksi 1409, oli erotettuna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1630-1690. Tämän jälkeen Lokalahti liitettiin uudelleen Vehmaan kappeliksi ja erotettiin uudelleen 1905. Seurakunnan pappilan maalle ja Nuhjalaan rakennettiin rukoushuoneet 1903. Vehmaan kunta perustettiin 1869. Muut nimet Vemo, Kaland, Kalandia Maakirjakylät Ane, Antola, Askainen, Domarböle (Tuomarpyöli), Ennyinen (Ennys), Haapanola, Heikola, Hieto (Hiedo), Hietajärvi, Hietamäki, Hilleinen (Hilleis), Himoinen, Hinnuri, Huovari, Huruinen, Huukainen, Hylkilä, Ilmarinen (Ilmaris), Inkala (Ingola), Inkurinen (Inguris), Irjala, Isoalho, Isohermula, Isovartainen, Kaipinen, Kaivoinen, Karanluoto, Karintaka, Kaukola, Kaukurla, Kauppila, Kauramäki, Keräsaari, Kesoinen, Ketto, Kierikkala, Kiikoinen, Kiima, Kiimkallio, Kirkkomäki, Kirkonkylä, Kivijärvi, Korpi, Koski, Krookinen, Kumiruona, Kummula, Kunnila (Gunnila), Kupusjärvi, Kuulila, Lahdenranta, Lahdinko, Laittinen, Lallinen, Lammi, Laukapelto, Lautanala, Lempiö, Lutila (Ludila), Maaritjärvi, Maitila, Mannerkaisti (Manderkaisti), Merilä, Metsänkylä, Mylly, Nakkua, Nuhjala, Oja, Paitulainen, Pankkio, Papala, Pappila, Penttilä, Piettinen, Piiloinen, Pitkiskallio, Pohtio, Pullila, Pummainen, Puosta, Puotila (Buodila), Putta, Pyöli (Böhle), Rahikkala, Rahkmala, Rantaniittu, Rautila, Ravea, Reinilä, Revo, Riihivainio, Riittiö, Ristimäki, Ristinkylä (Korsnäs), Rokkainen, Saarikkala, Salmenkaisti, Salo, Seipsaari, Siidersalo, Sillankorva, Soinila, Sunila, Suttio, Takala, Tanila (Danila), Tarvola, Taskala, Tommila, Tuomoinen, Tuppurla, Uhlu, Ukkila, Uusikartano, Vahilainen, Vainionperä, Valkamaa, Valaskallio, Vallila, Vanhakylä, Vanhapappila, Varsvainio, Viiainen, Vihtjärvi, Vikainen, Vilu, Vinkkilä, Vähähermula, Vähävartainen, Ylikylä, Ylöjärvi, Yöttiö Naapuriseurakunnat Hietamäki , Laitila , Lokalahti , Mietoinen , Mynämäki , Taivassalo , Uusikirkko (Kalanti) Papisto Pääsiäisrahasta keisarin päätöksessä 23.8.1814. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista ainakin vuodesta 1636, kunnes toisen kappalaisen virka toistaiseksi lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 17.10.1883. Ensimmäisen kappalaisen Penttilän virkatalo luovutettiin seurakunnalle, joka maksoi vuosittain kappalaiselle tilasta vuokraa 12 tynnyriä viljaa. Kappalaisen palkasta keisarin päätöksessä 29.11.1860 ja tuomiokapitulin päätös 17.10.1883. Kirkkoherrat 1551–1580 Petrus Michaelis Mara 1581–1610 Jacobus Henrici 1612 Magnus Andreæ 1612–1619 Ericus Michaelis Kurck 1620 Stephanus Henrici, vt. kirkkoherra 1620–1642 Zacharias Jacobi 1626–1657 Matthias Sigfridi Sciurus 1684–1712 Kristian Walstenius 1736–1787 Henrik Alanus 1791–1800 Fredrik Reinhold Brander 1805–1835 Isak Eneberg 1837–1867 Johan Henrik Mollin 1871–1886 Daniel Ezekiel Hildeen 1887– Fredrik Valdemar Bergroth Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1593–1623 Stephanus Henrici –1634 Ericus 1630 Jören 1635–1645 Simon Sigfridi Winkelmannus 1636 Henricus 1722–1748 David Sciurenius 1750–1753 Johan Omenius 1754–1763 Jakob Leistenius 1763–1766 Thomas Nordlund 1766–1772 Abraham Indrenius 1773–1798 Esaias Hollberg 1800–1806 Jakob Syrenius 1807–1851 Abraham Renström 1854–1859 Johan Vilhelm Blom 1861–1866 Alfred Brynolf Roos 1867–1873 Nils Johan Almark 1874–1880 Johan Peter Silcke 1881–1887 Fredrik Valdemar Bergroth 1888–1896 Berndt Vilhelm Sandell 1897–1901 Henrik August Mäkinen 1901–1908 Oskar Albinus Palletvuori 1909– Jaakko Ilmonen Kappalaiset, toinen sarja 1733–1737 Johan Grönholm 1737–1745 Johan Sonck 1745–1749 Gabriel Procopaeus 1781–1809 Anders Björkqvist 1814–1852 Erik Rosengren 1853–1865 Viktor Mauritz Roslin , ensin vt. kappalainen 1867 Johan Gabriel Höllberg 1870–1876 Henrik Zoliman Salonius Ylimääräiset papit 1727–1728 Johan Wallenius , vt. kirkkoherra 1729–1731 Nils Bursman , kirkkoherran apulainen 1732–1733 Matthias Forsinius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1744– Simon Åström , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1745–1746 Gabriel Procopaeus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1753–1755 Henrik Tallquist , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1755–1759 Jeremias Kruuse , kappalaisen apulainen 1760– Erik Sannholm , kirkkoherran apulainen 1764–1765 Henrik Reilin , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1766–1768 Johan Ström , vt. kirkkoherra 1767–1768 David Emanuel Tenlenius , kappalaisen apulainen 1771– Johan Sourander , kirkkoherran apulainen 1779–1781 Erik Nylund , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1781– Isak Eneberg , kirkoherran apulainen 1791– Abraham Renström , kappalaisen apulainen 1798–1804 Gabriel Domander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1804–1807 Johan Strandell , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1807–1808 Olof Rehnström , kirkkoherran apulainen 1808–1812 Karl Sarlin , kirkkoherra apulainen 1810–1814 Adolf Samuel Fridén , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1812–1817 Mikael Hellsten , kirkkoherran apulainen 1817–1821 Karl Ulrik Svahn , kirkkoherran apulainen 1821–1822 Gustaf Adrian Jordan , kirkkoherran apulainen 1822–1826 Kristian Ahlfors , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Berndt Gustaf Ringbom , kirkkoherran apulainen 1828–1831 Isak Renholdd Eneberg , kirkkoherran apulainen 1829– Otto Abraham Renström , kappalaisen apulainen 1833–1835 Frans Mauritz Ljungberg , kirkkoherran apulainen 1836–1837 Josef Ernvall , armovuodensaarnaaja 1848–1854 Karl Isak Ridderborg , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1865–1867 Adolf Fredrik Molin , välisaarnaaja 1868–1870 Karl Henrik Ekblom , armovuodensaarnaaja 1880–1881 Johan Gustaf Alfred Helenius , vt. kappalainen 1886–1887 Gustaf Verner Törnvall , armovuodensaarnaaja 1887–1888 Viktor Brusila , vt. kappalainen 1896–1897 Johan Axel Friberg , vt. kappalainen 1908–1909 Jaakko Ilmonen , vt. kappalainen Arkisto Vehmaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1632 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1632–1956. Tuomiokapitulin pöytäkirjan 26.2.1806 mukaan rovasti Isak Enebergin astuessa kirkkoherran virkaan seurakunnan historiakirjat vuosilta 1723–1751 sekä eräitä muita asiakirjoja puuttuivat. Puuttuvia historiakirjoja ei ole löydetty. Kansallisarkisto on digitoinut Vehmaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Vehkalahti mainitaan kauppapaikkana jo 1336. Kirkko mainitaan vuonna 1396 ja seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo vuonna 1427. Venäläiset polttivat kirkon 1581. Vehkalahdesta muodostettiin kaupunki 1653. Seurakunta toimi Vehkalahden ja Haminan jakamattomana seurakuntana vuoteen 1727. Kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi kolehti 3.9.1688, johon oli annettu asianomainen lupa 1660 ja 1683. Kyse lienee ollut kaupungin ensimmäisen kirkon rakentamisesta. Ruutikellarin räjähdyksessä kirkko kärsi osittaisia varioita 1755 ja kirkossa ei katsottu voitavan pitää jumalanpalveluksia ennen korjauksia. Kaupungin ruotsinkielisellä osalla oli oma kirkkoherra 1728–1742 ja samoin saksalaisella seurakunnalla 1772–1778. Kirkko vahingoittui pahoin tulipalossa 1821 mutta se korjattiin ja sitä laajennettiin 1828. Kirkkoa varten annettiin valtionapua 6 000 ruplaa 27.2.1825. Kirkkoa korjattiin vuosina 1871 ja 1882. Seurakuntaan kuulunut Sippola mainitaan saarnahuonekuntana 1693, muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1823 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Lavansaari siirrettiin Kakin eli Johanneksen kappalaisen hoidettavaksi 1763 ja liitettiin Viipurin maaseurakuntaan 1810. Hamina erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905. Muut nimet Veckelax Maakirjakylät Hietakylä (Sandby), Hillo (Hillnäs), Husula, Husupyöli (Husuböhle), Ihamaa, Kannusjärvi, Kitula, Kolsila (Routsby), Kuorsalo, Lankila, Metsäkylä (Skogby), Myllykylä (Kvarnby), Mäntlahti (Mentlaks), Neuvoton (Vähäneuvoton, Lillneuitto), Onkamaa, Paijärvi, Pampyöli (Bamböhle), Pappila, Poitsila (Norsby), Pyhältö, Pyöli (Böhle), Pyötsaari (Båtö), Rakila (Braxby), Reitkalli (Bredskall), Saaramaa, Salmenkylä (Strömsby), Salmi (Sallmis), Sivatinkylä (Sigvartsby), Summa, Tammio (Stamö), Turkia, Töytäri (Stensböhle), Vehkajärvi, Vilniemi (Villnäs) Naapuriseurakunnat Kymi , Luumäki , Miehikkälä , Sippola , Virolahti Papisto Keisarin kirjeen 17.4.1817 mukaan kirkkoherran virkatalon maata otettiin linnoitusta ja kaupungin esplanaadia varten. Tästä maasta kirkkoherra sai vastikkeena kruunulta 85 ruplaa 71 3/7 kopeekkaa sekä vähäisen niitty- ja suomaan. Virkataloon ei kuulunut peltoa 1890-luvulla, vaan ainoastaan perunamaata ja puutarha. Niityistä 26 tynnyrinalaa oli kahdella saarella lähellä virkataloa, loput niityistä sekä metsä olivat kahdeksan kilometrin päässä virkatalosta. Kappalaisen virkatalo lahjoitettiin kaupungillle keisarillisella ukaasilla 9.12.1748. Maaseurakunta osti virkatalon kaupungilta 13.3.1752 ja kauppa sai vahvistuksen keisarin kirjeellä 17.4.1817. Papiston palkkasuhteita tarkastettiin kihlakunnanoikeudessa 1766 ja Hallitseva senaatti vahvisti ne 25.9.1769. Kirkkoherrat 1427–1446 Arvidus 1555–1560 Matthias Stigonis 1561–1584 Johannes Wilcken 1587–1613 Jacobus Laurentii 1614–1623 Bartholdus Bartholdi Sæmingius 1628–1669 Matthias Jacobi 1670–1676 Ericus Matthiœ Hermigier 1677–1681 Matthias Matthiœ Hermigier 1682–1708 Nicolaus Nicolai Barck 1709–1713 Erik Dahlman 1716–1739 Arvid Candelin 1741–1790 Fabian Niklas Gudseus , tuomiorovasti 1787–1792 A. Lavonius 1792–1816 Emanuel Indrenius , tuomiorovasti 1819–1831 Johan Henrik Gustavson 1835–1853 Karl Johan Qvist 1856–1883 Karl Vilhelm Enckell 1886–1895 Johan Evert Korsström 1897–1907 Erik Gustaf Julius Roschier 1910–1918 Gustaf Adolf Taube , Haminan kirkkoherra 1921–1935 Hannu Haahti Vehkalahden kaupunkisaarnaajat 1665–1669 Ericus Matthiæ Hermiger 1676 Henricus Kappalaiset 1610–1614 Bartholdus Bartholdi Sæmingius 1615 Matthias Jacobi 1633–1659 Henricus Petri 1665–1676 Matthias Matthiœ Hermigier 1678–1693 Jacob Pajalinus 1697–1706 Jeremias Argillander 1707–1724 Johan G. Hermigier 1724–1728 Nicolaus Barck 1729–1737 Joel Petrœus 1737–1738 Gabriel Torrlund 1738–1743 Erik Anders Thun 1743–1751 Gustaf Lilius 1751–1774 Fredrik Langell 1776–1790 Johan Wilhelm Solitander 1791–1799 Anders Rågback 1800–1805 Karl Appelroth 1807–1827 Olof Pesonius 1827–1831 Johan Reinhold Vinter 1831–1854 Johan Tengén 1857–1875 Anton Tilly 1877–1882 Anders Ulrik Vikstén 1883–1893 Adam Järveläinen 1893–1910 Gustaf Adolf Taube 1910–1918 Adolf Manninen Ylimääräiset papit 1907–1908 Lauri Johannes Roschier, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1908–1910 Gustaf Adolf Taube , vt. kirkkoherra, kappalainen 1908–1910 Kalle Mäkinen, armovuodensaarnaaja 1909–1910 Karl Erik Lindström , armovuodensaarnaaja Arkisto Vehkalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1933. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Perustettiin Sahalahden emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1841, kun pieni puinen, satulakattoinen ja torniton pitkäkirkko rakennettiin paikallisen puuseppä Benjamin Hellénin piirustusten mukaan. Emäseurakunnan papisto oli pitänyt jo useamman vuosikymmenen jumalanpalveluksia Vehkajärven kulmakunnassa yksityisissä taloissa. Myöhemmin 1840-luvulla kirkon viereen rakennettiin puinen kellotapuli. Siirrettiin rukoushuonekuntana kuuluvaksi Kuhmalahden kappeliin, kun se siirrettiin Kangasalan emäseurakunnasta kuuluvaksi Sahalahden emäseurakuntaan 1896. Rukoushuonekunta perustettiin uudelleen 1921. Naapuriseurakunnat Luopioinen

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.1.1899, jolloin Nilsiän emäseurakunta päätettiin jakaa kolmeksi seurakunnaksi ja papiston palkkausjärjestelyt vahvistettiin perustettuihin seurakuntiin. Uuden seurakunnan eroaminen astui voimaan 1.12.1909, jolloin ensimmäinen vakituinen kirkkoherra astui virkaansa. Kivikirkon piirrustuksen hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasiain toimituskunnassa 2.12.1902. Kirkko rakennettiin harmaasta graniitista arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan 1904. Varpaisjärven kunta perustettiin 1911 ja liitettiin Lapinlahden kuntaan 2011. Maakirjakylät Jumiskylä, Korpijärvi, Kärsämäki, Lukkarila, Paloiskylä, Pitkälänmäki, Sutela, Urimalahti Naapuriseurakunnat Lapinlahti , Nilsiä , Rautavaara , Siilinjärvi , Sonkajärvi Papisto Kirkkoherrat 1909–1932 Gottlieb Aron Kleofas Hymander Ylimääräiset papit 1908–1909 Gottlieb Aron Kleofas Hymander , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Varpaisjärven seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1910.

Rajakartta: Vanaja Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1329 mutta seurakunta lienee perustettu jo 1200-luvun puolella. Vanajan itäosa mainitaan Mälskälän nimellä ainakin 1329–1545. Seurakunta mainitaan kuninkaallisena 1352 ja samoin vielä 1520-luvulla. Tämän jälkeen Harvialan ja Kantolan kartanoilla oli patronaattioikeus, kunnes seurakunnan selitettiin olevan kuninkaallinen kuninkaan kirjeessä 24.7.1693. Seurakunnan katsottiin olevan konsistoriaalinen valtaneuvostossa 6.7.1722 ja asia päätettiin viedä valtiopäivien päätettäväksi, mutta asiaa ei otettu käsiteltäväksi ja seurakunta katsottiin vastedes konsistoriaaliseksi. Vanaja liitettiin kappelina kuuluvaksi Hämeenlinnan emäseurakuntaan kuninkaan päätöksellä 25.1.1803. Seurakuntaa alettiin kutsua Hämeenlinnan ja Vanajan seurakunnaksi, kun Renko liitettiin kappelina Hämeenlinnan emäseurakuntaan kuuluvaksi 1812. Seurakunnan kirkkoa korjattiin 1869 ja 1886. Seurakuntaan kuulunut Kronoborg eli Hämeen linna siirrettiin Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvaksi keisarillisella käskykirjeellä 12.8.1896. Vanaja erotettiin Hämeenlinnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904 ja ero toteutui 1926. Vanajan kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 1968. Muut nimet Vånå, Mäskälä Maakirjakylät Hangasmäki, Hattelmala, Heinäjoki, Idänpää, Ikaaloinen, Kankaantaka, Kankainen, Kiri, Koljala, Kontuvuori, Laasela, Luolaja, Miemala, Rastila, Syrjä Naapuriseurakunnat Hauho , Hämeenlinna , Janakkala , Lammi , Renko , Tuulos Papisto Kappalaisen virkatalo, entinen Josef Ryssin autiotila, annettiin Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen kirjeellä 27.8.1651. Seurakunnalla oli Rengon kanssa yhteinen pitäjänapulainen vuodesta 1773 kunnes virka muuutettiin Hämeenlinnan kappalaisen viraksi kuninkaan päätöksellä 23.6.1800. Kappalaisen palkankorotuksesta Keisarillisen senaatin päätös 17.1.1863. Kirkkoherran virkatalosta luovutetun maan korvaamisesta Keisarillisen senaatin päätös 24.2.1863. Kappalaisen virkatalo paloi 1882. Kirkkoherrat 1554 Olof 1560–1572 Henrik P. 1571–1574 Erik Benedicti 1575–1594 Olaus Martini Croock 1600 Jacob 1603–1606 Ericus Michaelis 1606–1636 Michael Bartholdi Gunnærus 1643–1658 Samuel Gunnærus, vt. 1638 1740–1762 Thomas Pacchalenius 1763–1765 Johan Welin 1767–1776 Karl Gustaf Leistenius 1777–1778 Johan Jusselius 1779–1793 Erik Johan Levan 1793–1800 Gabriel Palander , virka lakkautettu. Kappalaiset 1560 Olaus 1578–1582 Jöran Henrici 1593 Jacobus Simonis 1604 Johannes Jacobi 1612–1617 Johannes Nicolai 1625 Jacob 1627–1635 Ericus Henrici 1722–1738 Isak Pacchalenius 1738–1740 Thomas Pacchalenius 1741–1749 Thomas Manstenius 1750–1772 Simon Ramstadius 1774–1793 Gabriel Palander 1795–1823 Karl Gustaf Sanmark 1825–1831 Karl Gustaf Pihl 1834–1840 Johan Peter Carlstedt 1840–1862 Erik Wilhelm Rangelius 1864–1872 Viktor August Konsin 1874–1876 Teodor Titus Timoteus Tornell 1891–1906 Frans Josef Bergh , virka lakkautettiin 1904 Ylimääräiset papit 1749– Simon Gustaf Möllenberg , vt. kirkkoherra 1771– Karl Enckell , kirkkoherran apulainen 1794–1801 Johan Henrik Leván , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1801–1812 Kristian Enqvist , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1812–1814 Josef Tallgren , välisaarnaaja 1815–1817 Karl Fredrik Mennander , kirkkoherran apulainen 1820–1827 Erik Vallenborg , armovuodensaarnaaja ja vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1823–1824 Berndt Erik Holmberg , kappalaisen virassa virkavuodensaarnaaja 1827–1834 Johan Peter Carlsdtedt , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1831–1832 Jakob Efraim Hagelberg , kappalaisen virassa virka– ja armovuodensaarnaaja 1832 Henrik Linderoos , armovuodensaarnaaja 1834–1835 Karl Edvard Palander , kirkkoherran apulainen 1840 Erik Wilhelm Rangelius , välisaarnaaja 1842–1846 Gustaf Wilhelm Malmström , kirkkoherran apulainen 1860–1864 Frans Frithiof Colerus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1865–1866 Gustaf Höglund , kirkkoherran apulainen 1872–1873 Erik Rautell , vt. kappalainen 1878–1882 August Edvard Helin , vt. kappalainen 1882–1890 Kaarlo Adrian Candolin , vt. kappalainen 1887–1893 Edvard Eliel Lundell , vt. kappalainen 1905 Martti Matias Hellevuori (Hellsten ), vt. kappalainen 1908–1909 Karl Kristfrid Sarlin , vt. kappalainen 1909– Robert Leonard Hernberg , vt. kappalainen Arkisto Vanajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1703, tilikirjat vuodesta 1670 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1598–1884. Kansallisarkisto on digitoinut Vanajan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)