Perustettiin Säräisniemen ja Paltamon seurakuntien sekä Kajaanin maaseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksen mukaan 11.5.1897. Päätöksessä säädettiin, että kun tuolloin virassa olleet kirkolliset palkansaajat Kajaanin ja Säräisniemen seurakunnissa ovat poistuneet, heidän oikeudenomistajiensa sekä kirkollisviraston leski- ja orpokassan oikeuksia loukkaamatta muodostetaan uusi kolmannen luokan keisarillinen kirkkoherrakunta. Seurakunnan kirkko määrättiin rakennettavaksi Vuolijoen kylään ja siihen tulivat kuulumaan Vuottolahden kyläkunta Kajaanin maaseurakunnasta sekä Saaresmäen ja Vuolijoen kylät Säräisniemen seurakunnasta. Kajaanin ja Säräisniemen papisto oli velvollinen, virkapitäjien poistuttuakin, väliaikaisesti hoitamaan Vuolijoen alueita kunnes uusi seurakunta oli saanut kirkkonsa valmiiksi. Vuolijoen kirkkoherrakunnan alue vapautettiin ottamasta osaa entisten seurakuntien kirkon- ja papinvirkatalojen rakentamiseen ja kunnossa pitämiseen 1.5.1898. Seurakuntaan liitettiin vuonna 1916 Kajaanin maaseurakunnasta Vuottolahden kylä, johon Suomen virallisen tilaston väestönmuutostietojen mukaan kuului tuolloin 578 henkeä. Vuolijoen kunta perustettiin 1915 ja liitettiin Kajaanin kaupunkiin 2007. Maakirjakylät Kives, Koutaniemi, Mainua, Manamansalo, Paltaniemi, Saaresmäki, Varisniemi, Vuolijoki, Vuottolahti Naapuriseurakunnat Kestilä , Pyhäntä , Sonkajärvi , Säräisniemi , Vieremä Papisto Seurakunnan tuli hankkia kirkkoherralle vähintään 1/8 manttaalin maatila virkataloksi ja sen tuli olla kuntoon rakennettu ennenkuin virka julistettaisiin haettavaksi. Puuttuneiden tilusetujen korvaukseksi kirkkoherralle oli suoritettava Säräisniemestä tulleista tiloista 864 kiloa heiniä ja 1 3/4 metristä syltä halkoja sekä Kajaanin seurakunnasta tulleilta tiloilta 948 kiloa heiniä kultakin manttaalilta. Ylimääräiset papit 1907–1909 Juhana Wiljam Hirvonen , väliajan saarnaaja Arkistot Vuolijoen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1915. Seurakunnan pappila paloi 16.6.1922, jolloin tuhoutuivat rippikirjat vuodesta 1910 alkaen, vihittyjen luettelot vuosilta 1908–1922, useita tilikirjoja sekä kirjeenvaihto vuosilta 1908–1922. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Vuolijoen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lempaalan emäseurakunnan kappeliksi 1705 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1709. Seurakuntaan kuului Miikkulaisten kappeli. Kreivi Rogosinin rahallisella avustuksella rakennettiin vuonna 1730 Pyhän Johanneksen puukirkko, jossa oli 685 istumapaikkaa. Kirkko suljettiin neuvostoviranomaisten toimesta ja muutettiin klubirakennukseksi 1931. Vuole-Miikkulaisen seurakunnassa oli 6 768 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Muut nimet Pyhän Johanneksen seurakunta, Vuole-Miikkulainen, Vuolle, Wuole Kylät Kaavani, Katumaa, Koivukylä, Korkkinen (Karhunkylä), Kyyrähaka, Lopotti, Matoksi, Meslikka, Perämäki, Putkela, Reppoi (Repoinkylä), Sohvola, Suojala, Uusikylä, Vuole, Vuolejärvi Naapuriseurakunnat Lempaala , Miikkulainen , Toksova Arkisto Vuole-Miikkulaisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1925–1934. Kansallisarkisto on digitoinut Vuole-Miikkulaisen seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Antrean emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1913. Kirkko rakennettiin arkkitehti Väinö Keinäsen suunnitelmien mukaan 1921 ja vihittiin käyttöön 1935. Vuoksenrannan kunta perustettiin 1924. Vuoksenrannan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Vuoksenrannan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Vuoksenrannan asukkaat sijoitettiin Hartolaan, Pertunmaalle, Sysmään, Joutsaan, Luhankaan ja Asikkalaan. Maakirjakylät Karkiala, Kaskiselkä, Korpilahti, Kuivaniemi, Oravankytö, Parsikanmaa, Pöyryniemi, Sintola, Taljala, Virkinniemi (Virkkiniemi) Naapuriseurkaunnat Antrea , Kirvu , Räisälä , Vuoksela Papisto Kirkkoherrat 1918–1929 Aarne Aadolf Huurre 1930–1935 Martti Malakias Kantele 1935–1949 Antti Arvi Pulli Arkisto Vuoksenrannan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1919. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1890–1967. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Vuoksenrannan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Perustettiin Valkjärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun Uudenkylän ja Päiväkiven kylien asukkaat rakensivat itselleen oman kirkkorakennuksen 1905. Erotettiin Valkjärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912 mutta ero toteutui lopullisesti vasta ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1932. Seurakuntaan liitettiin Sakkolan Kuninkaanristin, Noisniemen ja Räihärannan kylät 1921. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Vuokselan kirkkoherrakuntaan 1925. Vuokselan kunta perustettiin 1917. Vuokselan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Vuokselan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Vuokselan asukkaat sijoitettiin Renkoon, Tammelaan, Tyrvännölle, Hattulaan ja Kalvolaan. Maakirjakylät Kuninkaanristi, Noisniemi, Päiväkivi, Räihäranta (Takaranta), Uusikylä Naapuriseurakunnat Muolaa , Räisälä , Sakkola , Valkjärvi , Vuoksenranta Papisto Kirkkoherrat 1913–1914 Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra 1914, 1928 K. A. Viika (Vikman) 1914–1918 Johannes Valkama, vt. kirkkoherra 1918 Yrjö Puolanne, vt. kirkkoherra 1918–1920 Paavo Ismael Salo, vt. kirkkoherra 1920–1921 Kalle Vilhelm Keituri, vt. kirkkoherra 1921 S. Leskinen, vt. kirkkoherra 1921–1922 Vihtori Heinikainen, vt. kirkkoherra 1922–1926 Lauri Henrik Taskinen, vt. kirkkoherra 1926–1927 Sem Johannes Wahl, vt. kirkkoherra 1927–1928 Lauri Hyvärinen, vt. kirkkoherra 1928 Niilo Syvänne, vt. kirkkoherra 1928–1929, 1932 J. O. Markkola, vt. kirkkoherra 1929–1930 Aarne Kalliala, vt. kirkkoherra 1931 T. J. Vauramo, vt. kirkkoherra 1931 Otto Lakka, vt. kirkkoherra 1931 Topi Vapalahti, vt. kirkkoherra 1932–1936 Lauri Henrik Taskinen 1936–1946 Antti E. Haikarinen 1939 K. Veijola, vs. kirkkoherra 1940 Teppo Varis, vs. kirkkoherra 1944 J. E. Nakari, vs. kirkkoherra 1947–1949 V. A. Juutinen, vt. kirkkoherra Arkisto Vuokselan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1914, tilikirjat vuodesta 1924 ja historiakirjat vuodesta 1913. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1909–1969. Seurakunnan kaikki tilikirjat vuoteen 1924 asti paloivat seurakunnan kirkonisännöitsijän Arvid Turkin asuinrakennuksen palossa 4.2.1925. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Vuokselan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Perustettiin virallisesti Alastaron emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun pidettävistä jumalanpalveluksista annettiin tuomiokapitulin päätös 29.10.1806. Kuitenkin jo 1740 tiedetään paikalla olleen kirkkorakennus, jota kutsuttiin sekä saarnahuoneeksi että rukoushuoneeksi. Saarnahuoneen yhteyteen perustettiin hautausmaa 1827. Siirrettiin Alastarosta kuulumaan Loimaan kirkkoherrakuntaan 1869. Virttaan kylään rakennettiin Carl Vettervikin suunnitelmien mukaan kirkko 1845. Muut nimet Virtaa, Virttaa

Perustettiin Pieksämäen rukoushuonekunnaksi 18.1.1866, jolloin rukoushuoneen rakentamiselle Pieksämäen Hällinmäen kylään annettiin armollinen lupa. Seurakuntaan sijoitettiin emäseurakunnan kirkkoherran apulainen 1882. Erotettiin Pieksämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1894. Tällöin uuteen seurakuntaan lisättiin Virtasalmen rukoushuonekunnan lisäksi maata Pieksämäestä 21 61/96 manttaalia, Juvasta 1 1/6 manttaalia ja osia Mikkelistä. Ero toteutui 1910. Virtasalmen kunta perustettiin 1896 ja liitettiin Pieksämäen kuntaan 2004. Maakirjakylät Haukivuori, Harjumaa, Hällinmäki, Kaitanen, Kantala, Längelmäki, Montola, Narila, Pohjoismäki, Tikkalanmäki, Uusimontola, Valkeamäki, Vehmas, Virtasalmi, Väisälä Naapuriseurakunnat Haukivuori , Joroinen , Juva , Pieksämäen maaseurakunta Papisto Sillanpään tilan puolitontti, 1/45 tilasta, lohkaistiin virkataloksi ja siitä maksettiin kahdeksan markkaa vuodessa 1900-luvun alussa. Virkatalolle hankittiin kirkkoherran virkatalon oikeudet kirkkoherrakunnan perustamisen jälkeen. Ylimääräiset papit 1892–1893 Karl Roberg Tavast , kirkkoherran apulainen 1883–1894 Frans Viktor Hollming , kirkkoherran apulainen 1894–1905 Antti Hälvä , kirkkoherran apulainen 1905–1909 Kaarle Theodor Nikolai Hulkkonen , vt. kirkkoherra 1909– Kaarle Rietrikki Sorri , vt. kirkkoherra Arkisto Virtasalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1882, tilikirjat vuodesta 1882 ja historiakirjat vuodesta 1905. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1882–1909. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Virtasalmen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Virrat Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä 20.1.1651. Anomukseen erottaa seurakunta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi annettiin vastaukseksi epäävä kuninkaan kirje 15.7.1803. Erotettiin Ruovedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 14.3.1859. Ero toteutui 1893 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1894. Virtain kunta perustettiin 1868, muodostettiin kauppalaksi 1974 ja kaupungiksi 1977. Muut nimet Virdois, Wirdois, Virtaa, Virtain pitäjä, Wirrat Maakirjakylät Hauhuu, Jäähdyspohja, Kurki, Liedenpohja, Patalanmaja, Toisvesi, Uurainen, Vaskivesi, Virrat Naapuriseurakunnat Alavus , Keuruu , Kihniö , Kuru , Peräseinäjoki , Pihlajavesi , Pohjaslahti , Ruovesi , Ähtäri Papisto Kappalaisen virka määrättiin asetettavaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.5.1897. Kirkkoherrat 1894–1907 Abel Nyholm 1908–1925 Petter Anton Carlstedt 1926–1946 Paavo Paunu 1948–1957 Oskari Heikinheimo Kappalaiset 1651–1659 Eerik Henrikinpoika Frosterus 1659–1679 Tuomas Tuomaanpoika Laxenius 1679–1683 Ericus Henrici Frosterus 1687–1690 Henrik Sigfridinpoika Carmelinius 1691–1701 Olavi Castrenius 1701–1708 Johannes Abrahaminpoika Palander 1709–1723 Barthold Rönnblad 1723–1736 Johannes Collin(us) 1737–1750 Abraham Indrenius 1751–1782 Johan Georg Långhjelm 1785–1795 Johan Henrik Askelin 1797–1809 Karl Fredrik Långhjelm 1810–1824 Gustaf Georg Bergroth 1824–1834 Isak Immanuel Perdén 1835–1860 Henrik Johan Packalén 1863–1893 Karl Gustaf Törnqvist 1900–1904 Hannu Hahnsson 1906–1910 Simo Oskari Korpela 1912–1922 Juho Henrik Pulkki 1923–1950 Emil Korppi–Tommola (Jokiranta) Apupappeja ja väliajansaarnaajia 1750–1751 Johan Georg Långhjelm , vt. kappalainen Gabriel Lagus , vs. kappalainen 1809–1812 Isak Efraim Hällsten , armovuoden saarnaaja 1821–1822 Fredrik Vilhelm von Pfaler , kappalaisen apulainen 1835 Anders Gustaf Gonander , välisaarnaaja 1846–1848 Henrik Linderoos , apulainen 1850–1856 Johan Petter Snellman apulainen 1856–1859 Karl Fabian Sahlberg , apulainen 1859–1861 Karl Gustaf Renfors , apulainen 1860–1863 Karl Alfred Sadenius , armovuodensaarnaaja 1861–1863 Frans Viktor Sandelin , apulainen 1886–1889 Kanutus Onni Nyström , kappalaisen apulainen 1889–1890 Karl Viktor Petrell , kappalaisen apulainen 1890–1891 Paavo Hyttinen , apulainen 1891–1894 Juho Aleksi Peltonen , vt. kirkkoherra 1895 Edvard Emil Elenius , kirkkoherran apulainen 1895–1899 Otto Vilhelm Lillqvist, kirkkoherran apulainen 1899–1900 Juho Henrik Pulkki , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1903 Hannu Hahnsson , vt. kirkkoherra 1903 Gustaf Oskar Holmberg , kirkkoherran apulainen 1904–1906 Johan Emil Andelin , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1907–1908 Gösta Johannes Nyman 1910–1912 Juho Arvi Metsovaara 1925–1926 Verner Anshelm Urhonen 1926 Kristian Teodor Tammio 1937 Sulo Ruben Tasanko 1938–1944 Kaarlo Ilmari Turtola 1945 Armo Eino Antero Juntumaa 1946–1951 Antero Vihtori Kytövuori, virallinen apulainen 1948 Aaro Armas Ensio Ahonen, virallinen apulainen Arkisto Virtain seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1749, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1693. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1749–1955. Osa seurakunnan kirkonarkistosta hävitettiin Suomen sodan aikana 1808–1809. Kirkkoherran apulaisen asunto Herrasen talossa paloi huhtikuun lopulla 1865 mutta palossa ei tiettävästi tuhoutunut kirkonarkistoa tai kirkonkirjoja. Kansallisarkisto on digitoinut Virtain seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Virolahti Mainitaan kauppapaikkana jo 1336 ja itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1370. Uudenkaupungin rauhassa seurakunnan kaakkoisosa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Raja määrättiin kulkemaan pappilan maiden läpi siten, että kirkko ja pappila jäivät 1/8 peninkulman päähän rajasta Ruotsin puolelle. Seurakunta siirrettiin kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan Turun rauhassa 1742. 1500-luvun alkuvuosikymmeninä rakennetun kivisakastin kupeessa on jo varhaisista ajoista asti ollut ainakin 3 puukirkkoa. Nykyistä kirkkoa edeltävä kirkko oli 1620-luvulla jo niin huonossa kunnossa, että käräjillä suunniteltiin uuden kirkon rakentamista. Uusi kirkko valmistui kuitenkin vasta 1766. Vanha kirkko ei kuitenkaan jäänyt käyttämättömäksi. Kun ruumiiden hautaaminen kirkkoon kiellettiin, ei kieltoa tarvinnut soveltaa vanhaan kirkkoon, joka näin pysyi hautauskappelina vielä useita vuosia. Vasta vuonna 1847 vanha kirkko purettiin. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1895. Seurakunnan pohjoisosista muodostettiin Miehikkälän itsenäinen kirkkoherrakunta 1863. Ero toteutui 1887 ja perustettuun seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi vielä kaksi pienempää kylää 1900. Muut nimet Vederlax, Wederlax, Werlax, Wirilax Maakirjakylät Alapihlaja, Alaurpala, Eerikkälä, Hailila, Heikkilä, Hellänkylä (Helingby), Hämeenkylä, Häppilä, Järvelä, Järvenkylä, Kattilainen (Kattilais), Kiiskilahti, Koivuniemi, Koskela, Kotola, Kurkela, Länsikylä (Flankarböle), Martinsaari, Mattila, Mustamaa, Orslahti, Paatio (Båtö), Pajulahti, Pajusaari, Pappila, Pitkäpaasi, Pyterlahti, Ravijoki, Ravijärvi, Reinikkala, Rännälä (Grennäs), Sydänkylä (Kallfjärd), Säkäjärvi, Tiilikkala, Vaalimaa (Vadermaa), Vilkkilä (Kyrkoböhle), Virojoki, Yläpihlaja, Yläurpala Naapuriseurakunnat Luumäki , Miehikkälä , Säkkijärvi , Vehkalahti , Ylämaa Papisto Suostumus papiston palkasta tutkittiin kihlakunnaoikeudessa 1766 ja sen vahvisti Hallitseva senaatti 1769. Uusi suostumus palkasta tehtiin 23.1.1848 ja se vahvistettiin 18.3.1848. Kirkkoherran kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 12.10.1865. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 9.8.1871 ja teollisuuslaitosten maksuista 10.4.1878 ja 17.12.1895. Pitäjän koulumestarin palkasta keisarin kirje 25.4.1857. Kirkkoherrat 1540 Bartholdus 1545–1571 Johannes Matthiae 1571–1573 Matthias Henrici 1574–1593 Georgius Francisci 1593–1613 Martinus Martini 1614–1654 Ericus Jacobi 1656–1665 Martinus Henrici Fatebur 1665–1695 Henrik Hoppius 1695–1712 Henricus Henrici Hoppius 1719–1739 Karl Fornaeus 1744–1748 Arvid Löflund 1751–1763 Gustav Lilius 1765–1780 David Gestrin 1782–1805 Peter Gestrin 1807–1837 Jakob Johan Corsberg 1840–1877 Henrik Masalin 1879–1883 Anders Oskar Törnudd 1884–1901 Matias Helenius 1904–1933 Viktor Johan Gabriel Ritoniemi (Krogerus) 1935–1941 Onni Oskar Hämäläinen 1942–1948 Kalle Tanska Kappalaiset 1582–1616 Paulus Andreae Capnionensis 1623–1647 Sigfridus Martini 1649–1665 Henricus Hoppius, vanhempi 1665–1675 Gabriel Bartholdi Ithimaeus 1675–1678 Henricus Romanus 1678–1697 Henricus Hoppius, nuorempi 1697–1705 Kristofer Hoppius 1706–1710 Henrik Hoppius 1723–1742 Matthias Löflund 1745–1756 Andreas Haeggroth 1757–1773 Peter Hordiander 1776–1779 Karl Brandstaka 1782–1786 Johan Westrin 1787–1788 Henrik Magnus Wahrenberg 1789–1820 Israel Oleander 1821–1847 Fredrik Johan Ahlqvist 1848–1869 Alexander Gulin 1876–1885 Konstantin Lindh 1885–1891 Karl Gustaf Forsblom 1891–1908 Juho Henrik Reijonen 1908–1924 Aleksanteri Kuusisto 1924–1931 Frans Arvo Ilmari Pohjannoro 1932–1933 Atte Vehanen 1933–1941 Kalle Tanska 1941–1944 Artturi Viljam Tuomisalo 1944–1950 Lauri Olavi Leikkonen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1791–1807 Adolf Stenberg , kirkkoherran apulainen, papiston apulainen 1809–1814 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1817–1819 Kristian Joakim Åkerman , kappalaisen apulainen 1819–1820 Gustaf Vilhelm Virenius , papiston apulainen 1821 Vilhelm Löfberg , virkavuosisaarnaaja 1821–1822 Anders Gjös , armovuosisaarnaaja 1822–1823 Karl Johan Hollender , armovuosisaarnaaja 1832–1833 Daniel Iiristian Hirn , kirkkoherran apulainen 1833–1839 Johan Henril Gestrin , armovuosisaarnaaja 1838–1839 Zacharias Adolf Kroijerus , kappalaisen apulainen 1839–1842 Gregorius Monell , kappalaisen apulainen 1842 Erik Reinhold Sylvin , kappalaisen apulainen 1842–1847 Odert Teodov Illberg , armovuosisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1857–1876 Ferdinand Johan Masalin , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1863–1864 Karl Clayhills , kappalaisen apulainen 1883 Gustaf Adolf Vikman , välisaarnaaja 1883 Nikolai Lundahl , välisaarnaaja 1883–1884 Johan Oskar Grönblad , välisaarnaaja 1907–1908 Emil Bernhard Holmstén, kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1666–1667 Henrik Pistor, väliaikainen pappi 1870–1873 Gustaf Mauritz Lundeqvist , vt. kappalainen 1873 Anders Teodor Vinter , vt. kappalainen 1874 Ernst Robert Harlin , vt. kappalainen 1874–1879 Karl Henrik Huhtinen , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1900–1901 Matti Tienari , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja 1901–1904 Erik Villehard Hynninen, vt. kirkkoherra, virkavuosisaarnaaja 1931–1933 Toivo Immonen, vt. kappalainen Arkisto Virolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1667 ja historiakirjat vuodesta 1656. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1656–1980. Kansallisarkisto on digitoinut Virolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan itäosista rukoushuonekunnaksi 1891, jolloin rukoushuonetta ryhdyttiin rakentamaan yksityisillä varoilla Keisarillisen senaatin vahvistamien piirustusten mukaan. Rakentamista varten hyväksyttiin 30 000 markan kuoletuslaina 4.11.1897. Erotettiin Ruovedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.2.1904, jolloin seurakuntaan liitettiin osia myös Keuruun emäseurakunnasta. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1910 ja ero toteutui 1912. Seurakuntaan perustettiin Kotiniemen kasvatuslaitos armollisella päätöksellä 12.7.1905. Vilppulan kunta perustettiin 1912 ja liitettiin Mänttä-Vilppulan kuntaan 2009. Muut nimet Filppula Maakirjakylät Ajostaipale, Elämäntaipale, Hanho, Huopioniemi (Huopio), Keuruu, Kuoreniemi, Kurkijärvi, Leppäkoski, Loila, Pohjaslahti (Tuuhoskylä), Suluslahti, Tyynysniemi, Väärinmaja Naapuriseurakunnat Juupajoki , Keuruu , Kuorevesi , Mänttä , Ruovesi , Pohjaslahti Papisto Kirkkoherrat 1910–1912 Aukusti Mikko Pukkila , vt. kirkkoherra 1912–1922 Ludvig Hjalmar Svanberg 1922–1923 Urho A. Peltonen, vt. kirkkoherra 1923–1928 Sulo Verner Vaarantaus, valittu 1920 1928 Juhani Hämäläinen, vt. kirkkoherra 1929–1952 Eemeli Ferdinand Huupponen Pitäjänapulaiset 1917–1920 Johan Rafael Roine 1923–1933 Edvard A. Lundell 1934 Mauri I. Hiidenheimo 1935 Tauno K. Laakso Viralliset apulaiset 1935–1936 Taavi Kilpi 1936–1938 Viljo A. Vuorinen 1938–1940 Aaro A. E. Ahonen 1940–1947 Jorma V. O. Kataja 1948–1951 Lauri O. Halme Ylimääräiset papit 1902–1905 Johan Henrik Tunkelo (Ekman) , Ruoveden kirkkoherran apulainen 1906–1910 Jaakko Leonard Seppänen, Ruoveden kirkkoherran apulainen 1918–1920 Samuli Huttunen, kirkkoherran sijainen 1920–1922 Urho A. Peltonen, kirkkoherran sijainen 1949 Veikko Aukusti Mattila Arkisto Vilppulan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1912. Vilppulan seurakuntaa hoiti vuodesta 1906 alkaen Keuruun emäseurakunnan apulainen, jonka hoidettavaksi kirkonkirjat asetettiin mutta ilmeisesti rippi- ja historiakirjojen pitämistä ei vielä tuolloin aloitettu. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Vilppulan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Viljakkala Alkuaan Hämeenkyrön emäseurakunnan saarnahuonekunta, jossa sijaitsi aikoinaan Hämeenkyrön ensimmäinen kirkko. Kun Ikaalinen erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1641, Viljakkalan kirkko jäi joksikin aikaa käyttämättömäksi. Piispa Johannes Terserus määräsi kirkon hävitettäväksi siellä harjoitetun taikuuden vuoksi piispankäräjillä 8.3.1662 mutta kirkkoa ei kuitenkaan purettu. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 7.12.1844. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 6.11.1906. Ero toteutui 1921, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Viljakkalan kunta perustettiin 1874 ja liitettiin Ylöjärven kuntaan 2007. Maakirjakylät Harhala, Hiironen, Inkula, Karhe, Koivisto, Mahnala, Pappila, Sarkkila, Sontu, Särkä, Urjainen, Viljakkala Naapuriseurakunnat Hämeenkyrö , Ikaalinen , Kuru , Teisko , Ylöjärvi Papisto Hämeenkyrön emäseurakunnan pitäjänapulainen sijoitettiin seurakuntaan 1768. Jumalanpalvelukset määrättiin 22.3.1781 ja 14.3.1792 pidettäviksi joka toinen pyhä ja suurina juhlapyhinä. Pitäjänapulaiselle luvattiin maata, mihin pitäjäläiset suostuivat kirkonkokouksessa 23.2.1805. Maa jäi kuitenkin hankkimatta ja pitäjänapulainen ilman virkataloa. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 17.8.1864. Ensimmäisen kirkkoherran palkaksi ehdotettiin yhteensä 5 224 markkaa 5 penniä tuomiokapitulin kirjeessä 9.8.1906 ja ehdotus hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 6.11.1906. Kirkkoherrat 1921–1941 Alexander Fredrik Mikael Bergius Kappalaiset 1867–1872 Fredik Arvid Virberg 1872–1879 Karl Alfred Mittler 1887–1921 Alexander Fredrik Mikael Bergius , virka lakkautettiin 1906 Pitäjänapulaiset 1656 Thomas Josephi 1662–1669 Abraham Colkonius 1679 Georgius Rajalenius 1679–1705 Georg Taulerus 1705–1707 Johan Taulerus 1707–1715 Simon Cannelinus 1723 Ivar Wallenius 1724–1730 Henric Rajalén 1731–1735 Henric Lithanus 1739–1743 Arvid Taulerus 1747–1757 Johan Taulerus 1758–1775 Johan Forss 1776–1795 Jacob Yppenius 1796–1818 David Astrén 1818–1824 Gustaf Tillberg 1824 Karl Gustaf Sadenius 1845–1862 Arvid William Utter , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1844–1845 Elias Malakias Rosengren , välisaarnaaja 1863–1867 Fredrik Arvid Virberg , armovuoden saarnaaja, välisaarnaaja 1880 John Kristian Mittler , vt. kappalainen 1880–1887 Adam Edvard Iwendorff , vt. kappalainen Arkisto Viljakkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1796. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1796–1930. Vuonna 1847 tapahtuneessa vahingossa mainitaan vain yhden painotuotteen tuhoutuneen. Seurakunnan pappila paloi 27.7.1931, jolloin osa historiakirjoista tuhoutui kärventymällä ja hiiltymällä. Suomen Sukututkimusseura oli jo ehtinyt jäljentää vanhimmat historiakirjat, jotka alkavat syntyneiden ja kuolleiden osalta vuodesta 1796 ja vihittyjen luetteloiden osalta vuodesta 1825. Kansallisarkisto on digitoinut Viljakkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)