Rajakartta: Vöyri Muodostettiin Mustasaaren ja Pietarsaaren emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1500-luvun alussa. Seurakunnan suojeluspyhimyksiä ovat olleet Pyhä Jakobus sekä Maria ja Margareta. Venäläiset hävittivät 1500-luvulla seurakuntaan kuuluneen Kimon kappelin. Uusi kirkko rakennettiin 1626 ja se laajennettiin ristikirkoksi 1777. Seurakuntaan kuulunut Oravaisten kappeli erotettiin emäseurakunnaksi 1859 ja Maksamaan kappeli 1872. Seurakuntaan kuulunut Koskebyn saarnahuone perustettiin 1904, Bertbyn 1907 ja Murron 1909. Vöyrin kunta perustettiin 1868. Muut nimet Vörå Maakirjakylät Andiala, Bergby, Bertby, Jörala, Kaitsor, Karvsor, Komossa, Kovik (Kovjoki), Koske, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemois, Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Rekipeldo, Rökiö, Tukkur (Tuekur) Naapuriseurakunnat Alahärmä , Isokyrö , Koivulahti , Maksamaa , Oravainen , Vähäkyrö , Ylihärmä Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 1735. Osa kappalaisen palkasta annettiin kansakoulun ylläpitämiseen Keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1860. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Med afseende derå, att en del af kapellanslönen från vissa byar, jemlikt Kejserliga Senatents Resolution 4.11.1886, finge såsom derförinnan forstfarande tillfalla vissa vid tidenför desse vid sina befattningar qvarstode, har Kejserliga Senaten funnit godt förordna, att samma kapellansaflöning skall från och med den tid regleringen träder i verkställighet ingå i den allmänna prestauppbörden, mot förbindelse för presterskapet, att till dem af infrågavarande lärare och lärarinnor från 1886, som ännu då i tjensten kunna qvarstå, tillsvidare i förenämndt afseende erlägga dem enligt ofvanåberopade resolution tilkommande aflöning". Kirkkoherrat 1516 Nicolaus Pajan 1519 Laurentius Johannis 1524 Ericus Campi 1525 Magnus Jacobi Buurkuph 1543 Michael Olai 1549 Simon Petri Kneck 1553–1554 Canutus eli Knut 1558 Ericus Canuti 1562–1569 Peder Henrici Granulus 1573–1593 Jacobus Martini Viloides Aboensis 1602–1616 Matthæus eli Matthias Jacobi Gammall 1633–1664 Gabriel Matthæi Gammal 1666– Martinus Matthæi Gammal 1669–1680 Christiernus Gabrielis Wernberg 1684–1686 Gustavus Gabrielis Gammal 1686–1695 Martinus Laurentii Gallus (Galle) 1695–1744 Laurentius Gezelius 1746–1767 Jakob Haartman 1769–1794 Johan Haartman 1796–1821 Esaias Vegelius 1823–1838 Karl Fredrik Stenbäck 1840–1874 Karl Josef Estlander 1875–1880 Frans Oskar Durchman 1881–1890 Ture Birger Vegelius 1893–1903 Salomon Hirvinen 1906– Alfred Johannes Bäck Kappalaiset 1576 Petrus Henrici 1589–1600 Matthias Jacobi Viloides 1600–1613 Johannes Viloides –1608 Martinus Matthiæ Wargus eli Wargius 1609–1611 Simon Erici Frosterus 1614–1622 Magnus Gammal –1633 Gabriel Matthæi Gammal –1666 Martinus Matthæi Gammal 1658–1669 Christiernus Wernberg 1670–1684 Gustavus Gabrielis Gammal 1685–1701 Petrus Gabrielis Gammal 1702–1722 Isaacus Wasbom 1723–1740 Johan Asproth 1740–1770 Olof Tunaeus 1772–1796 Esaias Wegelius 1800–1814 Vilhelm Granlund 1816–1825 Henrik Vegelius 1828–1836 Karl Henrik Rislacht 1837–1844 Johan Adam Bergh 1848–1867 Peter Johan Sandelin 1871–1880 Josef Vilhelm Fontell 1882–1893 Elias Malmberg 1897–1910 Isak Lot Roos 1910– Olof Werner Bengs Pitäjänapulaiset 1669–1674 Johannes Ruuth 1674–1685 Petrus Gammal 1686–1695 Johannes Rivelius 1699–1705 Henricus Bång 1706–1717 Andreas Ruuth 1722–1735 Abraham Strömmer 1736–1738 Karl Rein 1738–1785 Petter Snellman , virka lakkautettu Ylimääräiset papit 1721–1723 Za harias Julenius , apulaispappi 1732–1740 Johan Gezelius , vt. kirkkoherra 1735–1737 Henrik Argillander , kappalaisen apulainen 1738– Anders Wargelin , kappalaisen apulainen 1740– Jakob Haartman , vt. kirkkoherra 1748– Anders Carling , kappalaisen apulainen 1754 Johan Kuhlberg , kappalaisen apulainen 1757–1760 David Erik Högman , kappalaisen apulainen 1763– Abraham Schroderus, pitäjänapulaisen apulainen 1763– Johan Snellman , papiston apulainen 1767–1772 Esaias Wegelius , kappalaisen apulainen 1768– Nils Henrik Snellman , sijaispitäjänapulainen 1772–1774 Mikael Choraeus , apulaispappi 1783–1789 Wilhelm Snellman , pitäjänapulaisen apulainen 1780–luvulla Anders Ehrström , apulaispappi 1788–1792 Zacharias Forsman , kirkkoherran apulainen 1794–1796 Gabriel Lagus , apulaispappi 1794–1816 Henrik Vegelius , kirkkoherran apulainen 1804–1806 Gustaf Appelberg , kappalaisen apulainen 1806–1808 Anders Forsell , kappalaisen apulainen 1807 Jakob Vegelius , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Johan Adam Bergh , kappalaisen apulainen 1814–1817 Esaias Vegelius , kirkkoherran apulainen 1817–1828 Jonas Lagus , kirkkoherran apulainen 1817–1828 Lars Schalin , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1828–1834 Konrad Ottelin , kirkkoherran apulainen 1832 Johan Mikael Stenbäck , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1834–1843 Johan Mikael Stenbäck , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1837 Anders Andelin , kappalaisen apulainen 1843–1859 Karl Johan Adolf Nordman , kirkkoherran apulainen 1845–1848 Josef Reinhold Hedman, virka– ja armovuodensaarnaaja 1859 Karl Alfred Konstantin Moliis , kirkkoherran apulainen 1859–1862 Karl Vilhelm Vegelius , kirkkoherran apulainen 1862–1867 Elias Malmberg , kirkkoherran apulainen 1867–1872 Gustaf Vilhelm Vigelius , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1872–1875 Emil Albert Rudelius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1876–1881 Gustaf Durchman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1880–1882 Johan Vilhelm Fontell , vt. kappalainen 1886–1893 Peter Cederberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1892–1896 Olof Verner Bengs , kappalaisen sijainen, apupappi, vt. kappalainen 1896–1897 Isak Elenius , armovuodensaarnaaja 1901–1902 Kustaa Selim Tommola , vt. kirkkoherra 1902 Erik Edvard Bengs , vt. kappalainen 1902–1903 Ludvig Leonard Lönnmark , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1903–1904 Väinö Kauno Durchman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1904–1905 Ernst Arvid Appelberg , vt. kirkkoherra 1905 Lauri Johannes Laitinen, armovuodensaarnaaja Arkisto Vöyrin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1835 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1879. Kansallisarkisto on digitoinut Vöyrin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Asikkalan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1908, jolloin Vesijärven kanavan varrelle eräs yksityinen kristillinen seura ja etupäässä kanavankaitsijan rouva Vilhelmina Backman rakennuttivat rukoushuoneen tavallisen asuinhuoneen muotoon. Rukoushuoneessa pidettiin tilapäisesti jumalanpalveluksia ja raamatunselityksiä. Hämeen läänin kuvernööri vahvisti Vääksyn rukoushuoneyhdistyksen säännöt 1909. Rukoushuonekuntaa ei koskaan muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi eikä sillä ollut kirkkoa tai omia kirkonkirjoja. Myöhemmin Vääksystä muodostui Asikkalan kunnan keskustaajama.

Rajakartta: Västanfjärd Alkuaan Kemiön emäseurakunnan kapppeli, jollaisena mainitaan ainakin 1694 ja 1722. Kuitenkin, kun seurakunnalle rakennettiin kirkkorakennus 1759, sen mainitaan olleen saarnahuonekunta. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 30.1.1794 mutta ensimmäinen kappalainen astui virkaansa vasta virkatalon hankkimisen jälkeen 1825. Erotettiin Kemiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Västanfjärdin kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Dragsfjärdin ja Kemiön kuntien kanssa Kemiönsaaren kunnaksi 2009. Kunnan nimi oli virallisesti Västanfjärd aina vuoteen 1972. Muut nimet Vestanfjärd, Westanfjärd Maakirjakylät Billböle, Bränboda, Finnsjö, Galtarby, Gräggnäs, Kobböle, Misskär, Nivelaks, Norrlammala, Pörtsnäs, Siirnäs, Söderlammala, Södersundvik, Tappo, Vestanfjärd, Vesterillo, Östanå Naapuriseurakunnat Bromarv , Dragsfjärd , Särkisalo , Hiittinen , Kemiö Papisto Kappalaiset 1825–1835 Lars Johan Borgström 1839–1843 Adolf Dahlberg 1846–1863 Daniel Ezekiel Hildeen 1863–1875 Alexander Edvard Ahlstedt 1879–1884 Johannes Lybeck 1884– August Alexander Schalien , virka lakkautettiin 1904 Saarnaajat 1779–1790 Johan Gustaf Hosslenius 1791–1815 Jonas Benich 1816–1823 Fredrik Korsström , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1811–1812 Matias Petrenius , vt. saarnaaja 1812–1813 Karl Detlof Sipelius , saarnaajan apulainen 1822–1825 Adolf Dahlberg , apupappi, vt. saarnaaja 1837–1839 Adolf Dahlberg , apupappi, vt. saarnaaja 1843–1846 Ernst Odert Reuter , virka– ja armovuodensaarnaaja 1875 Frans Oskar Blomqvist , vt. kappalainen 1875–1879 Alexander Ahlstedt , vt. kappalainen 1901 Uuno Mikael Renvall , vt. kappalainen Arkisto Västanfjärdin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1737 ja historiakirjat vuodesta 1780. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1736–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Västanfjärdin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Värtsilän kylä mainitaan jo 1500, jolloin se kuului Sortavalan pogostan Lahden perevaaraan. Tohmajärven emäseurakuntaan kuuluneen ja vuonna 1850 privilegionsa saaneen Värtsilän rautatehtaan väestöstä ja aluskunnasta muodostettiin tehdasseurakunta Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1865. Seurakunta sai oman kirkon ja saarnaajan 1867. Tehdasseurakunta lisättynä muutamilla naapurikylillä määrättiin eroamaan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1904. Ero toteutui 1.5.1909, tosin Pälkjärven Jänisjärven itäpuoli liitettiin Värtsilään vasta 1936. Värtsilän kunta perustettiin 1920. Värtsilän ja Tohmajärven seurakunnat yhdistyivät 2003. Värtsilän kunta liitettiin Tohmajärveen 2005. Maakirjakylät Anonniemi, Jero (Jeronvaara), Juvanjoki, Kakku (Kakunvaara), Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Kuhilasvaara, Makari (Makarinvaara), Naatselkä, Patsola, Pirttiniemi, Potoska, Puikkola, Tyytysaari, Uusikylä, Värtsilä Naapuriseurakunnat Korpiselkä , Pälkjärvi , Soanlahti , Tohmajärvi , Tuupovaara Papisto Tehtaan omistaja kutsui saarnaajan virkaan ja saarnaaja toimi samalla opettajana tehtaan kansakoulussa. Saarnaajan palkka, joka oli noin puoleksi tehdasseurakunnan asukkaiden maksettava, oli 1600 markkaa sekä vapaat huoneet ja puut keisarillisen käskykirjeen 8.12.1865 mukaisesti. Kirkkoherrat 1909–1938 Karl Julius Karsten Saarnaajat 1867–1878 Johannes Sahlman , saarnaaja 1878–1909 Karl Julius Karsten , virka lakkautettiin 1904 Arkisto Värtsilän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1867, tilikirjat vuodesta 1867 ja historiakirjat vuodesta 1838. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1838–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Värtsilän seurakunnan kirkonkirjoja ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Rajakartta: Vähäkyrö Perustettiin Isonkyrön rukoushuonekunnaksi 1561 ja muodostettiin kappeliksi nimellä Alastaro 1593. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1607, jolloin sai nimen Vähäkyrö. Kirkon rakentamista varten myönnettiin kruununviljaa 1614. Useita seurakuntaan kuuluneita tiloja yhdistettiin Vaasan eli Mustasaaren kaupunkiseurakuntaan 1651. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. Vähäkyrön kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Vaasan kaupunkiin 2013. Muut nimet Alastaro, Lillkyro Maakirjakylät Haaro, Hiiripelto, Hyyriä, Järvi (Rövärlä), Kalsila, Kirkonkylä (Savilahti), Kuuttila, Merikaaro, Mullo, Ojaniemi, Perkiö, Rekilä (Gräggilä), Saarenpää, Saarensivu, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola Naapuriseurakunnat Isokyrö , Koivulahti , Laihia , Mustasaari , Vöyri Papisto Kappelille annettiin Herälän tila kappalaisen virkataloksi 1588. Kirkkoherralle suoritetuista halkomaksuista kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.1.1731 ja maanjako-oikeuden pöytäkirjassa vuonna 1768. Suostumus kirkkoherran palkasta tehtiin 27.2.1735. Kruunun suorittamat korvausjyvät lakkautettiin uudella palkkausjärjestyksellä 1898. Kirkkoherrat 1608–1609 Casparus Martini Ahlstadius 1609–1644 Jacobus Henrici Tavastius 1645–1667 Martinus Caspari Ahlstadius 1669–1691 Andreas Michaelis Fant 1693–1704 Johannes Johannis Sarman 1705–1714 Laurentius Nicolai Qvist 1721–1742 Johannes Jacobi Gumse 1742–1763 Henrik Wallenborg 1765–1791 Henrik Henriksson Wegelius 1793–1804 Jacob Henriksson Wegelius 1806–1809 Gabriel Rein 1810–1818 Johan Forsman 1819–1839 Sakarias Forsman 1841–1850 Elias Lagus 1853–1875 Jonas Anton Erlin 1877–1883 Johan Wilhelm Nybergh 1885–1900 Henrik Nybergh 1902–1915 Oskar Forsman 1917–1921 Juho Oskari Waismaa 1923–1926 Oskar Gustaf Johannes Alander 1927–1932 Johan Viktor Edvard Varpio 1933–1956 Juho Kustaa Saarento Kappalaiset 1593 Sigfrid –1608 Casparus Martini Ahlstadius Jacobus Henrici Tavastius 1626–1645 Martinus Caspari Ahlstadius 1646–1649 Henricius Jacobi Tavastius 1651–1654 Henric Thomae Muollovius (Mullo) 1654–1683 Mathias Johannis Mullander 1685–1692 Casparus Martini Ahlstadius 1694–1717 Jacobus Henrici Mullovius 1721–1748 Johannes Johannis Moliis 1749–1750 Thomas Caroli Hammar 1751–1753 Johan Jacobi Elenius 1755–1781 Carl Johannis Rein 1782–1806 Gabriel Rein 1807–1819 Sakarias Forsman 1820–1837 Johan Daniel Alcenius 1838–1860 Nils Henrik Chydenius 1863–1880 Karl Josef Häggström 1882–1892 Johan Jakob Westerlund 1893–1898 Matti Tarkkanen 1899–1909 Aleksanteri Saarinen 1909–1917 Juho Oskari Waismaa 1917–1921 Juho Kustaa Saarento 1921–1923 Oskar Gustaf Johannes Alander 1923–1924 Akseli Aapeli Saarisalo 1925–1927 Johan Viktor Edvard Varpio Ylimääräiset papit 1731–1732 Petter Cajanus , kirkkoherran apulainen 1737– Mikael Gumse , kirkkoherran apulainen 1737– Thomas Hammar , kappalaisen apulainen 1753– Kristian Fellman , vt. kappalainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1769– Gabriel Rein , kappalaisen apulainen 1790– Nils Lagus , kirkkoherran apulainen 1792– Henrik Wegelius , vt. kirkkoherra 1794–1795 Matthias Enegren , kappalaisen apulainen 1802–1812 Fredrik Rein , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1804–1807 Karl Fredrik Alcenius , vt. kappalainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja Arkisto Vähänkyrön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1756 ja historiakirjat vuodesta 1708. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1607–1956. Kansallisarkisto on digitoinut Vähänkyrön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vårdö Perustettiin Sundin emäseurakunnan kappeliksi 1500-luvun puolivälissä. Sundskär eli Vårdö mainitaan paikkana jo 1347. Seurakunnan kirkon, joka oli Pyhän Olavin nimikko, on arveltu rakennetun jo 1400-luvun puolella. Kirkkoa laajennettiin 1764 ja kivinen kellokastari rakennettiin 1808. Erotettiin Sundista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.6.1866. Vårdön kunta perustettiin 1866. Muut nimet Sundskär, Wårdö, Wordöö Maakirjakylät Bergö, Bussö, Grundsunda, Listerby, Löfö, Mickelsö, Sandö, Simskäla, Töftö, Vargata, Vårdö, Ängö Naapuriseurakunnat Brändö , Föglö , Kumlinge , Lumparland , Saltvik , Sottunga , Sund Papisto Kappalaisen virkatalon hankkimisesta kuninkaan päätös 25.9.1668. Kirkkoherran virkatalo muutettiin Vårdön kylästä kirkon läheisyyteen 1878. Kirkkoherrat 1873–1886 Oskar Elis Petterson , ensin vt. kirkkoherra 1889–1907 Karl Johan Blomroos 1908–1910 Oskar Ferdinand Sevelius 1912–1919 Gunnar Alarik Fleege 1920–1930 Valdemar Leonard Sjöberg 1937–1971 Nils Gustaf Bygård Kappalaiset 1593 Ericus Martini 1615–1616 Matthias Simonis 1630–1635 Martinus Clementis 1635 Olaus Michaelis 1637–1639 Olaus Nicolai 1652–1675 Johannes Martini Ekeroth 1677 Laurentius Alander 1698–1709 Laurentius Ekeroth 1709–1714 Salomon Alanus 1722–1757 Anders Flodin 1758–1763 Johan Zidbäck 1765–1796 Isak Mansnerus 1796–1801 Jakob Johan Mansnerus 1797–1801 Johan Jakob Mansnerus 1802–1810 Johan Peter Landtman 1815–1847 Nils Gustaf Borgstenius 1849–1850 Henrik Råstedt 1853–1871 Adolf Fredrik Dreijer , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1799–1802 Gustaf Söderlund , kappalaisen apulainen 1800–1802 Gustaf Söderlund , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1810–1812 Johan Viander , virka- ja armovuodensaarnaaja 1812–1815 Nils Gustaf Bergstenius , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1834–1838 Karl Otto Nilsdorff , kappalaisen apulainen 1838–1840 Johan Samuel Fredriksson , kappalaisen apulainen 1840–1844 August Henrik Sundel , kappalaisen apulainen 1844–1848 Johan Peter Carlberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1848–1849 Karl Georg Napoleon Sumelius , armovuodensaarnaaja 1851–1853 Kristian Edvard Bergman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1855 Isak Josef Groundstroem , kappalaisen apulainen 1871–1873 Karl Gustaf Sirén , vt. kappalainen 1876–1878 Jebets Jesiel Judi Judén , vt. kirkkoherra 1880–1882 Viktor Mikael Roslin , vt. kirkkoherra 1882–1884 Gustaf Manner , vt. kirkkoherra 1884–1889 Karl Johan Blomroos , vt. kirkkoherra 1907 Emil Albert Rudelius , vt. kirkkoherra 1907 Bengt Hjalmar Serenius, vt. kirkkoherra 1936–1937 Runar Valfrid Backman, vt. kirkkoherra Arkisto Vårdön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1731 ja historiakirjat vuodesta 1675. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1710–1891. Vårdön ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Paikkakunnalle mainitaan rakennetun kirkko jo 1307. Seurakunta mainitaan erillisenä seurakuntana Kiiperin (Kiberg) ja Veisaaren (Vadsø) seurakuntien kanssa uskonpuhdistuksen aikana 1589. Seurakuntaan liitettiin anneksina Makur (Makkaur) 1685. Kirkkoherra asui Vuoreijassa vuoteen 1694, jolloin Vesisaaren kirkosta tuli pääkirkko. Vesisaaren alainen kappalainen asui Vuoreijassa vuoteen 1770, jolloin siitä muodostettiin itsenäinen seurakunta. Muodostettiin uudelleen Vesisaaren alaiseksi anneksiseurakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 3.12.1819 ja erotettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 7.5.1849. Muut nimet Vardø, Vardö, Várggát, Vuorea Arkisto Vuoreijan seurakunnan ministeriaalikirjat (ministerialbok) alkavat vuodesta 1769 ja lukkarinkirjat (klokkerbok) eli kirkonkirjojen duplikaatit vuodesta 1844. Vanhempia tietoja vuotta 1769 edeltävältä ajalta löytyy Vesisaaren (Vadsø) seurakunnan kirkonkirjoista. Seurakunnan arkistoa säilytetään Tromssan valtionarkistossa (Statsarkivet i Tromsø). Linkit Arkivverket: Digitalarkivet

Perustettiin Säräisniemen ja Paltamon seurakuntien sekä Kajaanin maaseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksen mukaan 11.5.1897. Päätöksessä säädettiin, että kun tuolloin virassa olleet kirkolliset palkansaajat Kajaanin ja Säräisniemen seurakunnissa ovat poistuneet, heidän oikeudenomistajiensa sekä kirkollisviraston leski- ja orpokassan oikeuksia loukkaamatta muodostetaan uusi kolmannen luokan keisarillinen kirkkoherrakunta. Seurakunnan kirkko määrättiin rakennettavaksi Vuolijoen kylään ja siihen tulivat kuulumaan Vuottolahden kyläkunta Kajaanin maaseurakunnasta sekä Saaresmäen ja Vuolijoen kylät Säräisniemen seurakunnasta. Kajaanin ja Säräisniemen papisto oli velvollinen, virkapitäjien poistuttuakin, väliaikaisesti hoitamaan Vuolijoen alueita kunnes uusi seurakunta oli saanut kirkkonsa valmiiksi. Vuolijoen kirkkoherrakunnan alue vapautettiin ottamasta osaa entisten seurakuntien kirkon- ja papinvirkatalojen rakentamiseen ja kunnossa pitämiseen 1.5.1898. Seurakuntaan liitettiin vuonna 1916 Kajaanin maaseurakunnasta Vuottolahden kylä, johon Suomen virallisen tilaston väestönmuutostietojen mukaan kuului tuolloin 578 henkeä. Vuolijoen kunta perustettiin 1915 ja liitettiin Kajaanin kaupunkiin 2007. Maakirjakylät Kives, Koutaniemi, Mainua, Manamansalo, Paltaniemi, Saaresmäki, Varisniemi, Vuolijoki, Vuottolahti Naapuriseurakunnat Kestilä , Pyhäntä , Sonkajärvi , Säräisniemi , Vieremä Papisto Seurakunnan tuli hankkia kirkkoherralle vähintään 1/8 manttaalin maatila virkataloksi ja sen tuli olla kuntoon rakennettu ennenkuin virka julistettaisiin haettavaksi. Puuttuneiden tilusetujen korvaukseksi kirkkoherralle oli suoritettava Säräisniemestä tulleista tiloista 864 kiloa heiniä ja 1 3/4 metristä syltä halkoja sekä Kajaanin seurakunnasta tulleilta tiloilta 948 kiloa heiniä kultakin manttaalilta. Ylimääräiset papit 1907–1909 Juhana Wiljam Hirvonen , väliajan saarnaaja Arkistot Vuolijoen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1915. Seurakunnan pappila paloi 16.6.1922, jolloin tuhoutuivat rippikirjat vuodesta 1910 alkaen, vihittyjen luettelot vuosilta 1908–1922, useita tilikirjoja sekä kirjeenvaihto vuosilta 1908–1922. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Vuolijoen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lempaalan emäseurakunnan kappeliksi 1705 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1709. Seurakuntaan kuului Miikkulaisten kappeli. Kreivi Rogosinin rahallisella avustuksella rakennettiin vuonna 1730 Pyhän Johanneksen puukirkko, jossa oli 685 istumapaikkaa. Kirkko suljettiin neuvostoviranomaisten toimesta ja muutettiin klubirakennukseksi 1931. Vuole-Miikkulaisen seurakunnassa oli 6 768 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Muut nimet Pyhän Johanneksen seurakunta, Vuole-Miikkulainen, Vuolle, Wuole Kylät Kaavani, Katumaa, Koivukylä, Korkkinen (Karhunkylä), Kyyrähaka, Lopotti, Matoksi, Meslikka, Perämäki, Putkela, Reppoi (Repoinkylä), Sohvola, Suojala, Uusikylä, Vuole, Vuolejärvi Naapuriseurakunnat Lempaala , Miikkulainen , Toksova Arkisto Vuole-Miikkulaisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1925–1934. Kansallisarkisto on digitoinut Vuole-Miikkulaisen seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Antrean emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1913. Kirkko rakennettiin arkkitehti Väinö Keinäsen suunnitelmien mukaan 1921 ja vihittiin käyttöön 1935. Vuoksenrannan kunta perustettiin 1924. Vuoksenrannan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Vuoksenrannan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Vuoksenrannan asukkaat sijoitettiin Hartolaan, Pertunmaalle, Sysmään, Joutsaan, Luhankaan ja Asikkalaan. Maakirjakylät Karkiala, Kaskiselkä, Korpilahti, Kuivaniemi, Oravankytö, Parsikanmaa, Pöyryniemi, Sintola, Taljala, Virkinniemi (Virkkiniemi) Naapuriseurkaunnat Antrea , Kirvu , Räisälä , Vuoksela Papisto Kirkkoherrat 1918–1929 Aarne Aadolf Huurre 1930–1935 Martti Malakias Kantele 1935–1949 Antti Arvi Pulli Arkisto Vuoksenrannan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1919. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1890–1967. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Vuoksenrannan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha