Perustettiin Närpiön emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1721. Jumalanpalveluksista rukoushuoneessa vastasi alkuun emäseurakunnan papisto. Myöhemmin Pirttikylän saarnaaja vastasi jumalanpalveluksista, kun puolet kappalaisen saatavista määrättiin maksettavaksi saarnaajalle kuninkaan päätöksellä 30.4.1792. Seurakuntalaiset anoivat erottamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Anomukseen annettiin ensin kieltävä vastaus mutta lopulta se hyväksyttiin keisarin päätöksellä 2.4.8.1871. Ero toteutui 1891 ensimmäisen kirkkoherran astuessa virkaansa 1891. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Ylimarkun kunta perustettiin 1871 ja liitettiin Närpiön kuntaan 1973. Muut nimet Övermark Maakirjakylät Övermark, Överträsk Naapuriseurakunnat Korsnäs , Närpiö , Pirttikylä , Teuva Papisto Kirkkoherrat 1891 Herman Ludvig Hellsberg 1892–1903 Oskar Sakarias Holmström 1904–1924 Esaias Severin Cronström 1926–1930 Yngve Valfrid Söderholm 1930–1944 Eugéne Henrik Nyman 1945– Anders Gustav Stjernberg Ylimääräiset papit 1883–1887 Fredrik William Nejnstedt , vt. saarnaaja 1887–1888 Karl Anton Pomoell , vt. saarnaaja 1888–1889 Olof Peter August Sjögren , vt. saarnaaja 1889–1891 Emil Albert Rudelius , vt. saarnaaja 1891–1892 Karl Johan Berg , vt. kirkkoherra 1903 Peter Anders Kallio , vt. kirkkoherra 1903 Frans Emil Lehto , vt. kirkkoherra 1903–1904 Viktor Dahlberg 1903–1904 Karl Ivar Nordlund 1922 August Julin 1924–1925 Ola Cleve 1925–1926 Alfred Gröning 1930 Alfred Gröning 1944–1945 L. W. R. Rancken Arkisto Ylimarkun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1860 ja historiakirjat vuodesta 1880. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Ylimarkun seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ylikiiminki Mainitaan ensimmäisen kerran Iin emäseurakunnan kappelina 1732. Mainitaan omana kylänään 1579. Kiiminkiläiset saivat luvan varustaa itselleen hautausmaan 14.2.1702. He anoivat omaa pappia jo 1732 mutta saivat papin vasta vuonna 1737, kun Haukiputaalta siirrettiin emäseurakunnan pitäjänapulainen asumaan Ylikiiminkiin. Seurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin Kuivasniemelle kuninkaallisella kirjeellä 7.8.1771 ja samalla määrättiin, että Ylikiiminkiin tuli sijoittaa oma kappalainen. Kappalainen astui virkaan 1772. Siirrettiin kappelina perustettuun Kiimingin emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 25.10.1858. Erotettiin Kiimingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.1.1909, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi ja kappalaisen virka lakkautettiin. Ylikiimingin kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Oulun kaupunkiin 2009. Muut nimet Överkiminge, Öfverkiminge Maakirjakylät Vuotto (Vuotunki), Kiviniemi, Korpi, Oulunsuu, Pikkarla, Songinjoki, Ylikiiminki Naapuriseurakunnat Haukipudas , Kiiminki , Muhos , Oulu , Oulujoki , Pudasjärvi , Utajärvi , Yli-Ii Papisto Palkkausjärjestys Iin emäseurakunnan neljän kappalaisen kesken tehtiin 18.8.1782. Palkkausjärjestyksen mukaan kalakymmenykset suoritettiin edelleen Kiimingin kirkkoherralle saaliin mukaan. Kirkkoherrat 1914–1920 Juho Artturi Siivonen 1920–1926 Emil Rechardt 1926–1939 Alfred Virkkula 1939–1953 Toivo Aulis Voutilainen Kappalaiset 1772–1780 Georg Rajalin 1781–1806 Petter Junnelius 1806–1821 Johan Junnelius 1822–1836 Johan Gustaf Krank 1836–1838 Johan Anders Lindfors 1839–1860 Karl Adolf Eberhardt 1863–1870 Karl Filip Tillman 1870–1879 Nils August Berghäll 1880–1885 Johan Henrik Foudila 1887–1900 Aukusti Hakkarainen 1900–1910 Rauho Jalmari ( Fredrik Hjalmar ) Heikinheimo (Heikel) , virka lakkautettiin 1909 Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1737– Daniel Keckman 1750–1864 Kristian Henrik Keckman 1765–1877 Sven Olsbo 1821–1822 Jakob Anders Kranck 1861–1863 Robert Mellin Ylimääräiset papit 1800–1806 Johan Junnelius , apulainen 1815–1816 Erik Ulrik Kindgren , apulainen 1838–1839 Nils Frosterus , välisaarnaaja 1861–1862 August Benjamin Calamnius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1862–1863 Olof Alfred Vallin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1879–1880 Samuel Abraham Strömmer , virka- ja armovuodensaarnaaja 1884–1885 Anton Lagus , vt. kappalainen 1885–1887 Emil Thauvón , vt. kappalainen 1896 Fredrik Hjalmar Heikel , vt. kappalainen Arkisto Ylikiimingin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1704 ja historiakirjat syntyneiden ja vihittyjen osalta vuodesta 1744 sekä kuolleiden osalta vuodesta 1737. Syntyneiden ja vihittyjen luettelot vuosilta 1737–1743 lienevät tuhoutuneet, sillä ne eivät lukeudu Iin kirkonkirjoihin. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1704–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Ylikiimingin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Iin emäseurakunnan Oijärven, Tannilan ja Karjalan kylän asukkaat halusivat rakentaa oman kirkon 1862 mutta taloudellisista syistä kirkko jäi rakentamatta. Asia tuli uudelleen esille, kun Kuivaniemen kirkkoherrakunta perustettiin 1905, jolloin Oijärven asukkaat päättivät anoa kylän liittämistä perustettuun seurakuntaan. Matka emäkirkolle oli Oijärveltä pidempi kuin Kuivaniemelle, koska Iihin piti kulkea kolmen maksullisen lossipaikan yli. Oijärven kylä liitettiin kuuluvaksi Kuivaniemeen 1921. Tannilan ja Pirttitörmän kylät sekä Olhavan kylän yli kaksikymmentä tilaa erotettiin Iistä ja muodostettiin itsenäiseksi Yli-Iin kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1917. Iin emäseurakunta vastusti hanketta, minkä myötä Olhava jäi kuulumaan kuitenkin vanhaan emäseurakuntaansa. Yli-Iin kirkko rakennettiin 1932 ja seurakunta aloitti toimintansa 1933. Yli-Iin kunta perustettiin 1924 ja liitettiin Oulun kaupunkiin 2013. Muut nimet Överijo Maakirjakylät Jakku (Pirttitörmä), Karjala, Kollaja, Tannila Naapuriseurakunnat Haukipudas , Ii , Kuivaniemi , Pudasjärvi , Ylikiiminki Arkisto Yli-Iin rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1933. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Rajakartta: Ylihärmä Lapuan emäseurakuntaan kuuluneen Härmän kappelin Peräkylän ja Keskikylän asukkaat anoivat vuonna 1777 lupaa rakentaa oma kirkko. Kuningas antoi heidän anomukseensa kieltävän vastauksen 6.3.1778 mutta sittemmin kuningas suostui kirjeessään 3.8.1786 Keskikylään jo aloitetun kirkkorakennuksen valmiiksi saattamiseen ja oman papin palkkaamiseen. Perustettu rukoushuonekunta sai nimen Ylihärmä. Kirkko rakennettiin 1787 ja myöhemmin se rapattiin ulkoa kalkilla. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1789 ja se muodostettiin kappeliksi 1816. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 16.5.1859. Ylihärmän kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Kauhavan kaupunkiin 2009. Muut nimet Ylihärmä, Keskikylä Maakirjakylät Alanurmo, Bakka, Haapakoski, Haapoja, Hakola, Heikkola, Härmä, Keskikylä, (Lapuan) Kirkonkylä, Kosola, Komossa, Lehmäjoki, Liuhtarla Naapuriseurakunnat Alahärmä , Isokyrö , Kauhava , Lapua , Vöyri , Ylistaro Papisto Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätöksessä 10.8.1814. Kirkkoherrat 1869–1878 Johan Frans Sahlberg 1878–1886 Karl Sanfrid Nyman , ensin vt. kirkkoherra 1887–1931 Otniel Johannes Cleve 1932– Kaarlo Aaron Aukee Saarnaaja 1789–1813 Isak Vargelin , virka lakkautettiin Kappalaiset 1816–1822 Anders Gustaf Ekholm 1822–1829 Johan Henrik Hjulberg 1829–1836 Fredrik Vilhelm Sjöstedt 1839–1849 Zakris Forsman 1849–1862 Karl Gustaf von Essen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1813–1816 Karl Gustaf Borg , vt. kappalainen 1816 Jakob Ekberg , välisaarnaaja 1822 Jakob Ekberg , välisaarnaaja 1836–1837 Gustaf Molin , virka- ja armovuodensaarnaaja 1838–1839 Frans Oskar Durchman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1846–1849 Karl Gustaf von Essen , kappalaisen apulainen 1862–1867 Ture Birger Vegelius , vt. kappalainen 1867–1868 Johan Henrik Vijkberg , vt. kirkkoherra 1868–1869 Lauri August Palonen , vt. kirkkoherra 1886 Johannes Arvonen , vt. kirkkoherra 1886–1887 Yrjö Gideon Forsman , vt. kirkkoherra 1903 Juho Oskari Vaismaa , vt. kirkkoherra 1904 Kustaa Fredrik Vihtinen , vt. kirkkoherra 1910 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen Arkisto Ylihärmän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1792, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1788. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1788–1901. Kansallisarkisto on digitoinut Ylihärmän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Asikkalan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1908, jolloin Vesijärven kanavan varrelle eräs yksityinen kristillinen seura ja etupäässä kanavankaitsijan rouva Vilhelmina Backman rakennuttivat rukoushuoneen tavallisen asuinhuoneen muotoon. Rukoushuoneessa pidettiin tilapäisesti jumalanpalveluksia ja raamatunselityksiä. Hämeen läänin kuvernööri vahvisti Vääksyn rukoushuoneyhdistyksen säännöt 1909. Rukoushuonekuntaa ei koskaan muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi eikä sillä ollut kirkkoa tai omia kirkonkirjoja. Myöhemmin Vääksystä muodostui Asikkalan kunnan keskustaajama.

Rajakartta: Västanfjärd Alkuaan Kemiön emäseurakunnan kapppeli, jollaisena mainitaan ainakin 1694 ja 1722. Kuitenkin, kun seurakunnalle rakennettiin kirkkorakennus 1759, sen mainitaan olleen saarnahuonekunta. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 30.1.1794 mutta ensimmäinen kappalainen astui virkaansa vasta virkatalon hankkimisen jälkeen 1825. Erotettiin Kemiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Västanfjärdin kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Dragsfjärdin ja Kemiön kuntien kanssa Kemiönsaaren kunnaksi 2009. Kunnan nimi oli virallisesti Västanfjärd aina vuoteen 1972. Muut nimet Vestanfjärd, Westanfjärd Maakirjakylät Billböle, Bränboda, Finnsjö, Galtarby, Gräggnäs, Kobböle, Misskär, Nivelaks, Norrlammala, Pörtsnäs, Siirnäs, Söderlammala, Södersundvik, Tappo, Vestanfjärd, Vesterillo, Östanå Naapuriseurakunnat Bromarv , Dragsfjärd , Särkisalo , Hiittinen , Kemiö Papisto Kappalaiset 1825–1835 Lars Johan Borgström 1839–1843 Adolf Dahlberg 1846–1863 Daniel Ezekiel Hildeen 1863–1875 Alexander Edvard Ahlstedt 1879–1884 Johannes Lybeck 1884– August Alexander Schalien , virka lakkautettiin 1904 Saarnaajat 1779–1790 Johan Gustaf Hosslenius 1791–1815 Jonas Benich 1816–1823 Fredrik Korsström , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1811–1812 Matias Petrenius , vt. saarnaaja 1812–1813 Karl Detlof Sipelius , saarnaajan apulainen 1822–1825 Adolf Dahlberg , apupappi, vt. saarnaaja 1837–1839 Adolf Dahlberg , apupappi, vt. saarnaaja 1843–1846 Ernst Odert Reuter , virka– ja armovuodensaarnaaja 1875 Frans Oskar Blomqvist , vt. kappalainen 1875–1879 Alexander Ahlstedt , vt. kappalainen 1901 Uuno Mikael Renvall , vt. kappalainen Arkisto Västanfjärdin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1737 ja historiakirjat vuodesta 1780. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1736–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Västanfjärdin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Värtsilän kylä mainitaan jo 1500, jolloin se kuului Sortavalan pogostan Lahden perevaaraan. Tohmajärven emäseurakuntaan kuuluneen ja vuonna 1850 privilegionsa saaneen Värtsilän rautatehtaan väestöstä ja aluskunnasta muodostettiin tehdasseurakunta Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1865. Seurakunta sai oman kirkon ja saarnaajan 1867. Tehdasseurakunta lisättynä muutamilla naapurikylillä määrättiin eroamaan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1904. Ero toteutui 1.5.1909, tosin Pälkjärven Jänisjärven itäpuoli liitettiin Värtsilään vasta 1936. Värtsilän kunta perustettiin 1920. Värtsilän ja Tohmajärven seurakunnat yhdistyivät 2003. Värtsilän kunta liitettiin Tohmajärveen 2005. Maakirjakylät Anonniemi, Jero (Jeronvaara), Juvanjoki, Kakku (Kakunvaara), Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Kuhilasvaara, Makari (Makarinvaara), Naatselkä, Patsola, Pirttiniemi, Potoska, Puikkola, Tyytysaari, Uusikylä, Värtsilä Naapuriseurakunnat Korpiselkä , Pälkjärvi , Soanlahti , Tohmajärvi , Tuupovaara Papisto Tehtaan omistaja kutsui saarnaajan virkaan ja saarnaaja toimi samalla opettajana tehtaan kansakoulussa. Saarnaajan palkka, joka oli noin puoleksi tehdasseurakunnan asukkaiden maksettava, oli 1600 markkaa sekä vapaat huoneet ja puut keisarillisen käskykirjeen 8.12.1865 mukaisesti. Kirkkoherrat 1909–1938 Karl Julius Karsten Saarnaajat 1867–1878 Johannes Sahlman , saarnaaja 1878–1909 Karl Julius Karsten , virka lakkautettiin 1904 Arkisto Värtsilän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1867, tilikirjat vuodesta 1867 ja historiakirjat vuodesta 1838. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1838–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Värtsilän seurakunnan kirkonkirjoja ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Rajakartta: Vähäkyrö Perustettiin Isonkyrön rukoushuonekunnaksi 1561 ja muodostettiin kappeliksi nimellä Alastaro 1593. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1607, jolloin sai nimen Vähäkyrö. Kirkon rakentamista varten myönnettiin kruununviljaa 1614. Useita seurakuntaan kuuluneita tiloja yhdistettiin Vaasan eli Mustasaaren kaupunkiseurakuntaan 1651. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. Vähäkyrön kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Vaasan kaupunkiin 2013. Muut nimet Alastaro, Lillkyro Maakirjakylät Haaro, Hiiripelto, Hyyriä, Järvi (Rövärlä), Kalsila, Kirkonkylä (Savilahti), Kuuttila, Merikaaro, Mullo, Ojaniemi, Perkiö, Rekilä (Gräggilä), Saarenpää, Saarensivu, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola Naapuriseurakunnat Isokyrö , Koivulahti , Laihia , Mustasaari , Vöyri Papisto Kappelille annettiin Herälän tila kappalaisen virkataloksi 1588. Kirkkoherralle suoritetuista halkomaksuista kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.1.1731 ja maanjako-oikeuden pöytäkirjassa vuonna 1768. Suostumus kirkkoherran palkasta tehtiin 27.2.1735. Kruunun suorittamat korvausjyvät lakkautettiin uudella palkkausjärjestyksellä 1898. Kirkkoherrat 1608–1609 Casparus Martini Ahlstadius 1609–1644 Jacobus Henrici Tavastius 1645–1667 Martinus Caspari Ahlstadius 1669–1691 Andreas Michaelis Fant 1693–1704 Johannes Johannis Sarman 1705–1714 Laurentius Nicolai Qvist 1721–1742 Johannes Jacobi Gumse 1742–1763 Henrik Wallenborg 1765–1791 Henrik Henriksson Wegelius 1793–1804 Jacob Henriksson Wegelius 1806–1809 Gabriel Rein 1810–1818 Johan Forsman 1819–1839 Sakarias Forsman 1841–1850 Elias Lagus 1853–1875 Jonas Anton Erlin 1877–1883 Johan Wilhelm Nybergh 1885–1900 Henrik Nybergh 1902–1915 Oskar Forsman 1917–1921 Juho Oskari Waismaa 1923–1926 Oskar Gustaf Johannes Alander 1927–1932 Johan Viktor Edvard Varpio 1933–1956 Juho Kustaa Saarento Kappalaiset 1593 Sigfrid –1608 Casparus Martini Ahlstadius Jacobus Henrici Tavastius 1626–1645 Martinus Caspari Ahlstadius 1646–1649 Henricius Jacobi Tavastius 1651–1654 Henric Thomae Muollovius (Mullo) 1654–1683 Mathias Johannis Mullander 1685–1692 Casparus Martini Ahlstadius 1694–1717 Jacobus Henrici Mullovius 1721–1748 Johannes Johannis Moliis 1749–1750 Thomas Caroli Hammar 1751–1753 Johan Jacobi Elenius 1755–1781 Carl Johannis Rein 1782–1806 Gabriel Rein 1807–1819 Sakarias Forsman 1820–1837 Johan Daniel Alcenius 1838–1860 Nils Henrik Chydenius 1863–1880 Karl Josef Häggström 1882–1892 Johan Jakob Westerlund 1893–1898 Matti Tarkkanen 1899–1909 Aleksanteri Saarinen 1909–1917 Juho Oskari Waismaa 1917–1921 Juho Kustaa Saarento 1921–1923 Oskar Gustaf Johannes Alander 1923–1924 Akseli Aapeli Saarisalo 1925–1927 Johan Viktor Edvard Varpio Ylimääräiset papit 1731–1732 Petter Cajanus , kirkkoherran apulainen 1737– Mikael Gumse , kirkkoherran apulainen 1737– Thomas Hammar , kappalaisen apulainen 1753– Kristian Fellman , vt. kappalainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1769– Gabriel Rein , kappalaisen apulainen 1790– Nils Lagus , kirkkoherran apulainen 1792– Henrik Wegelius , vt. kirkkoherra 1794–1795 Matthias Enegren , kappalaisen apulainen 1802–1812 Fredrik Rein , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1804–1807 Karl Fredrik Alcenius , vt. kappalainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja Arkisto Vähänkyrön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1756 ja historiakirjat vuodesta 1708. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1607–1956. Kansallisarkisto on digitoinut Vähänkyrön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vårdö Perustettiin Sundin emäseurakunnan kappeliksi 1500-luvun puolivälissä. Sundskär eli Vårdö mainitaan paikkana jo 1347. Seurakunnan kirkon, joka oli Pyhän Olavin nimikko, on arveltu rakennetun jo 1400-luvun puolella. Kirkkoa laajennettiin 1764 ja kivinen kellokastari rakennettiin 1808. Erotettiin Sundista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.6.1866. Vårdön kunta perustettiin 1866. Muut nimet Sundskär, Wårdö, Wordöö Maakirjakylät Bergö, Bussö, Grundsunda, Listerby, Löfö, Mickelsö, Sandö, Simskäla, Töftö, Vargata, Vårdö, Ängö Naapuriseurakunnat Brändö , Föglö , Kumlinge , Lumparland , Saltvik , Sottunga , Sund Papisto Kappalaisen virkatalon hankkimisesta kuninkaan päätös 25.9.1668. Kirkkoherran virkatalo muutettiin Vårdön kylästä kirkon läheisyyteen 1878. Kirkkoherrat 1873–1886 Oskar Elis Petterson , ensin vt. kirkkoherra 1889–1907 Karl Johan Blomroos 1908–1910 Oskar Ferdinand Sevelius 1912–1919 Gunnar Alarik Fleege 1920–1930 Valdemar Leonard Sjöberg 1937–1971 Nils Gustaf Bygård Kappalaiset 1593 Ericus Martini 1615–1616 Matthias Simonis 1630–1635 Martinus Clementis 1635 Olaus Michaelis 1637–1639 Olaus Nicolai 1652–1675 Johannes Martini Ekeroth 1677 Laurentius Alander 1698–1709 Laurentius Ekeroth 1709–1714 Salomon Alanus 1722–1757 Anders Flodin 1758–1763 Johan Zidbäck 1765–1796 Isak Mansnerus 1796–1801 Jakob Johan Mansnerus 1797–1801 Johan Jakob Mansnerus 1802–1810 Johan Peter Landtman 1815–1847 Nils Gustaf Borgstenius 1849–1850 Henrik Råstedt 1853–1871 Adolf Fredrik Dreijer , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1799–1802 Gustaf Söderlund , kappalaisen apulainen 1800–1802 Gustaf Söderlund , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1810–1812 Johan Viander , virka- ja armovuodensaarnaaja 1812–1815 Nils Gustaf Bergstenius , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1834–1838 Karl Otto Nilsdorff , kappalaisen apulainen 1838–1840 Johan Samuel Fredriksson , kappalaisen apulainen 1840–1844 August Henrik Sundel , kappalaisen apulainen 1844–1848 Johan Peter Carlberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1848–1849 Karl Georg Napoleon Sumelius , armovuodensaarnaaja 1851–1853 Kristian Edvard Bergman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1855 Isak Josef Groundstroem , kappalaisen apulainen 1871–1873 Karl Gustaf Sirén , vt. kappalainen 1876–1878 Jebets Jesiel Judi Judén , vt. kirkkoherra 1880–1882 Viktor Mikael Roslin , vt. kirkkoherra 1882–1884 Gustaf Manner , vt. kirkkoherra 1884–1889 Karl Johan Blomroos , vt. kirkkoherra 1907 Emil Albert Rudelius , vt. kirkkoherra 1907 Bengt Hjalmar Serenius, vt. kirkkoherra 1936–1937 Runar Valfrid Backman, vt. kirkkoherra Arkisto Vårdön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1731 ja historiakirjat vuodesta 1675. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1710–1891. Vårdön ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Paikkakunnalle mainitaan rakennetun kirkko jo 1307. Seurakunta mainitaan erillisenä seurakuntana Kiiperin (Kiberg) ja Veisaaren (Vadsø) seurakuntien kanssa uskonpuhdistuksen aikana 1589. Seurakuntaan liitettiin anneksina Makur (Makkaur) 1685. Kirkkoherra asui Vuoreijassa vuoteen 1694, jolloin Vesisaaren kirkosta tuli pääkirkko. Vesisaaren alainen kappalainen asui Vuoreijassa vuoteen 1770, jolloin siitä muodostettiin itsenäinen seurakunta. Muodostettiin uudelleen Vesisaaren alaiseksi anneksiseurakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 3.12.1819 ja erotettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 7.5.1849. Muut nimet Vardø, Vardö, Várggát, Vuorea Arkisto Vuoreijan seurakunnan ministeriaalikirjat (ministerialbok) alkavat vuodesta 1769 ja lukkarinkirjat (klokkerbok) eli kirkonkirjojen duplikaatit vuodesta 1844. Vanhempia tietoja vuotta 1769 edeltävältä ajalta löytyy Vesisaaren (Vadsø) seurakunnan kirkonkirjoista. Seurakunnan arkistoa säilytetään Tromssan valtionarkistossa (Statsarkivet i Tromsø). Linkit Arkivverket: Digitalarkivet