Mainitaan ensimmäisen kerran Iin emäseurakunnan kappelina 1732. Mainitaan omana kylänään 1579. Kiiminkiläiset saivat luvan varustaa itselleen hautausmaan 14.2.1702. He anoivat omaa pappia jo 1732 mutta saivat papin vasta vuonna 1737, kun Haukiputaalta siirrettiin emäseurakunnan pitäjänapulainen asumaan Ylikiiminkiin. Seurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin Kuivasniemelle kuninkaallisella kirjeellä 7.8.1771 ja samalla määrättiin, että Ylikiiminkiin tuli sijoittaa oma kappalainen. Kappalainen astui virkaan 1772.
Siirrettiin kappelina perustettuun Kiimingin emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 25.10.1858. Erotettiin Kiimingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.1.1909, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi ja kappalaisen virka lakkautettiin. Ylikiimingin kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Oulun kaupunkiin 2009.
Muut nimet
Överkiminge, Öfverkiminge
Maakirjakylät
Vuotto (Vuotunki), Kiviniemi, Korpi, Oulunsuu, Pikkarla, Songinjoki, Ylikiiminki
Naapuriseurakunnat
Papisto
Palkkausjärjestys Iin emäseurakunnan neljän kappalaisen kesken tehtiin 18.8.1782. Palkkausjärjestyksen mukaan kalakymmenykset suoritettiin edelleen Kiimingin kirkkoherralle saaliin mukaan.
Kirkkoherrat
1914–1920 Juho Artturi Siivonen
1920–1926 Emil Rechardt
1926–1939 Alfred Virkkula
1939–1953 Toivo Aulis Voutilainen
Kappalaiset
1772–1780 Georg Rajalin
1781–1806 Petter Junnelius
1806–1821 Johan Junnelius
1822–1836 Johan Gustaf Krank
1836–1838 Johan Anders Lindfors
1839–1860 Karl Adolf Eberhardt
1863–1870 Karl Filip Tillman
1870–1879 Nils August Berghäll
1880–1885 Johan Henrik Foudila
1887–1900 Aukusti Hakkarainen
1900–1910 Rauho Jalmari (Fredrik Hjalmar) Heikinheimo (Heikel), virka lakkautettiin 1909
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1737– Daniel Keckman
1750–1864 Kristian Henrik Keckman
1765–1877 Sven Olsbo
1821–1822 Jakob Anders Kranck
1861–1863 Robert Mellin
Ylimääräiset papit
1800–1806 Johan Junnelius, apulainen
1815–1816 Erik Ulrik Kindgren, apulainen
1838–1839 Nils Frosterus, välisaarnaaja
1861–1862 August Benjamin Calamnius, virka- ja armovuodensaarnaaja
1862–1863 Olof Alfred Vallin, virka- ja armovuodensaarnaaja
1879–1880 Samuel Abraham Strömmer, virka- ja armovuodensaarnaaja
1884–1885 Anton Lagus, vt. kappalainen
1885–1887 Emil Thauvón, vt. kappalainen
1896 Fredrik Hjalmar Heikel, vt. kappalainen
Arkisto
Ylikiimingin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1704 ja historiakirjat syntyneiden ja vihittyjen osalta vuodesta 1744 sekä kuolleiden osalta vuodesta 1737. Syntyneiden ja vihittyjen luettelot vuosilta 1737–1743 lienevät tuhoutuneet, sillä ne eivät lukeudu Iin kirkonkirjoihin. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1704–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Ylikiimingin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.