Search this site

Erotettiin Paltamon pitäjän pohjoisosasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 23.1.1786. Seurakunnan kirkkoherralle saatiin kuninkaallinen valtakirja, jonka jälkeen seurakunta julistettiin kuninkaalliseksi 19.11.1804. Perustamisen yhteydessä seurakuntaan liitettiin Suomussalmen ja Puolangan kappelit, jotka erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1856 ja 1867. Seurakuntaan kuulunut Ristijärven kappeli erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896. Hyrynsalmen kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Hyrynsalmi (Salmen kylä), Kytömäki, Luvankylä, Moisiovaara, Oravivaara, Tapanivaara Naapuriseurakunnat Kuhmo , Puolanka , Ristijärvi , Suomussalmi Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 3,02 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896. Kirkkoherrat 1786–1802 Johan Petri Snellman 1803–1845 Johan Wegelius 1847–1849 Karl Saxa 1853–1856 Gustaf Vilhelm Appelgren 1858–1869 Gustaf Adolf Saxbäck 1870–1880 Jonas Kristian Castrén 1881–1891 Johan Fredrik Lindbäck 1891–1915 Jonas Eliel Snellman , ensin vt. kirkkoherra 1921–1955 Toivo Pekka Liimatta Kappalaiset 1786–1788 Johan Appelgren 1792–1808 Erik Ekdahl , siirrettiin Ristijärvelle Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1788–1789 Johan Boman 1801–1804 Peter Kristian Snellman Ylimääräiset papit 1818–1819 Adolf Forbus , kirkkoherran apulainen 1820–1826 Julius Alexander Krank , kirkkoherran apulainen 1826–1830 Frans Isak Fortell , kirkkoherran apulainen 1829–1833 Julius Abraham Vidgrén , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Jakob Fredrik Liljeblad , kirkkoherran apulainen 1834–1836 Jakob Arvid Frosterus , kirkkoherran apulainen 1836–1839 Karl Adolf Eberhardt , kirkkoherran apulainen 1839–1848 Johan Vegelius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1848–1849 Robert Mellin , kirkkoherran apulainen 1849–1853 Karl Otto Tenlén , vt. kirkkoherra 1856–1858 Johan Lagus , vt. kirkkoherra 1880 Samuel Abraham Strömmer , vt. kirkkoherra 1880–1881 Konrad Ferdinand Melartin , vt. kirkkoherra 1901 Kaarlo Emil Kalli , vt. kirkkoherra 1909 Kaarlo Väinö Johannes Pfaler , vt. kirkkoherra 1909– Johan William Hirvonen , vt. kirkkoherra 1915–1921 Toivo Pekka Liimatta, vt. kirkkoherra Arkisto Hyrynsalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1786, tilikirjat vuodesta 1787 ja historiakirjat vuodesta 1787. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1951. Kansallisarkisto on digitoinut Hyrynsalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kirkollis- ja opetusministeriön päätöksellä 16.8.1917, jolloin siihen tulivat kuulumaan Haagan huvilayhdyskunta sekä Helsingin pitäjän Vähä-Huopalahden kylä ja Munkkiniemen säteritila. Ero toteutui valtioneuvoston päätöksellä 1.5.1921, jolloin seurakunnalle asetettiin välisaarnaaja tehtävänään seurakunnan hoito, papilliset tehtävät ja kirkonkirjojen laatiminen palkkaa vastaan. Seurakunnan rukoushuoneeksi vihittiin muutettu koulurakennus 1928 ja peruskorjauksen jälkeen rakennus vihittiin kirkoksi 1942. Professori Elias Saarisen laatimat ja Osakeyhtiö M. G. Steniuksen lahjoittamat piirustukset Huopalahden uutta kirkkoa varten vahvistettiin kirkollis- ja opetusministeriössä 11.2.1920 mutta kirkkoa ei koskaan rakennettu.  Myöhemmin seurakunnan kirkkona toimi arkkitehti Eevi Ahon suunnitelmien mukaan vuonna 1963 valmistunut Pohjois-Haagan eli Hakavuoren kirkko. Seurakuntaan kuulunut Haaga perustettiin huvilayhdyskunnaksi 1907 ja muodostettiin kauppalaksi 1923. Huopalahden kunta perustettiin 1920 ja liitettiin Helsingin kaupunkiin 1946. Muut nimet Hoplax Maakirjakylät Lehtisaari (Löfö), Hindersnäs (Meilans), Lauttasaari (Drumsö), Pikku-Huopalahti (Lillhoplaks), Munkkiniemi (Munksnäs) Naapuriseurakunnat Espoo , Helsinki , Helsingin pitäjä , Oulunkylä Papisto Seurakunnan perustamisen yhteydessä kirkkoherralle määrättiin suoritettavan palkkana 3 600 markkaa ja vuokrarahoja 1 500 markkaa, ja palkkauksesta maksettiin kuukausittain 425 markkaa. Palkka koottiin siten, että kultakin manttaalilta maksettiin rukiita 3 hehtolitraa ja rahaa 6 markkaa, ja henkilömaksua suorittivat kaikki 16 vuotta täyttäneet miehet 1 markan 50 penniä ja naiset 75 penniä. Ylimääräiset papit 1919-1922 Eino Aukusti Sormunen, välivuodensaarnaaja 1922-1952 Onni Herman Ronimus , vt. kirkkoherra

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1410-luvulla. Seurakunnan vanhin puukirkko, joka oli Pyhän Katariinan nimikko, sijaitsi alkuaan ilmeisesti Karhinniemellä, josta kirkko muutettiin ensin Samman kylän Takkulan tilan maille ja myöhemmin nykyiselle paikalleen. Kirkko vahingoittui tulipaloissa 1665 ja 1752. Kirkon katto ja torni paloivat 1783, minkä jälkeen torninpuoleinen osa sekä eteläinen risti kunnostettiin 1793 ja kirkon pohjoinen osa 1860. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1892. Huittisten kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Punkalaitumen kirkkoherrakuntaan 1639. Seurakuntaan kuuluneista Kauvatsa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1882 ja Vampula 1896. Keikyä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1684 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Muut nimet Vittis Maakirjakylät Hakuni, Hannula, Hellilä, Hirvelä, Huhkola, Huittinen, Hurula, Kaharila, Kallionkorpi, Kannila, Kannisto, Karhiniemi, Kirkonkylä, Kiviranta, Korkiakoski, Koskua, Kuninkainen, Kännölä, Lauhankylä, Leppäkoski, Loima, Löysälä, Matikkala, Mauriala, Meskala, Mommola, Mäentaka, Maatula, Nanhia, Ojanperä, Pappila, Pöyrilä, Raijala, Raskala, Rieskala, Riesola, Saappala, Sampu, Sorvola, Suttila, Teikarla, Uola Naapuriseurakunnat Alastaro , Kauvatsa , Keikyä , Kiikka , Kokemäki , Köyliö , Punkalaidun , Tyrvää , Vampula Papisto Kirkkoherran virkataloon kuului aikoinaan kolme taloa Nurmilasta ja kaksi tilaa Niemenpäästä. Saarnoista pitäjän eri kulmakunnilla piispankäräjien pöytäkirjassa 14.12.1731. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1631, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 10.12.1863. Virka perustettiin anomuksesta uudelleen Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.9.1865. Pitäjänapulaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 21.1.1882. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin uudelleen 1924. Kirkkoherrat 1554 Anders 1558–1564 Johannes Clementis 1573 Mathias Canuti Tackou 1585–1596 Petrus Thomae 1597–1611 Henricus Nicolai 1612–1619 Andreas Olai 1624–1626 Timotheus Melchioris 1627–1643 Henricus Clementis 1644–1658 Matthias Thomae Hirvi 1659–1675 Andreas Johannis Keckonius 1676–1719 Johan Keckonius 1719–1749 Nicolaus Danielis Idman 1749–1790 Nils Idman 1792–1806 Daniel Idman 1807–1821 Isak Arenander 1824–1849 Wilhelm Åkerman 1852–1865 Reinhold Hertzberg 1868–1891 Oskar Ferdinand Ingelius 1893– Wilhelm Lindstedt 1917–1932 Gustaf Valfrid Stenros 1935–1953 Ernst Wilhelm Elovaara Kappalaiset 1579 Matthias Sigfridi 1580–1586 Matthias Matthiae Henricus Nicolai 1616–1626 Ericus Åke eli Ocus 1631 Olaus 1635 Matthias Thomae Hirvi 1645–1648 Simon Michaelis 1648–1665 Thomas Bartholdi Rajalenius Henricus Tackou 1689–1702 Laurentius Matthiae Elg 1703–1717 Johan Laurentii Elg 1723–1730 Johan Thurovius 1730–1752 Gabriel Wallman 1751–1780 Jakob Carenius 1781–1789 Karl Höglund 1790–1822 Henrik Krusberg 1824–1846 Mikael Malmstén 1848–1862 Gustaf Wilhelm Limon 1864–1893 Johan Lagerstedt 1896–1917 Gustaf Valfrid Stenros 1917–1922 Eeli Johannes Hakala 1922–1956 Lauri Jokinen Pitäjänapulaiset 1631–1634 Canutus Johannis –1645 Simon Michaelis 1646–1648 Thomas Rajalenius ? Jacobus Collinus 1669–1674 Mathias Georgii 1674–1689 Laurentius Mathiae Elg 1691–1697 Mathias Tackou 1698–1718 Johannes Thurovius 1718–1722 Gabriel Wahlman 1722–1730 Anders Gummerus 1731–1751 Jakob Carenius 1751–1756 Mikael Rajalin 1757–1765 Anders Gummerus 1767–1774 Anders Lagerbom 1775–1790 Henrik Krusberg 1791–1809 Erik Cumenius 1810–1816 Gustaf Rickstén 1816–1826 Gustaf Immanuel Krusberg 1827–1829 Fredrik Elers 1831–1847 Adrian Gabriel Björnberg 1849–1856 August Herman Sevon 1857–1862 Karl Isak Ridderborg 1867–1874 Jonatan Johansson 1875–1878 Frans Peter Krank 1882–1930 Fredrik Verner Mannelin , virka lakkautettiin 1924 Ylimääräiset papit 1740–1749 Nils Idman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1744–1748 Daniel Idman , kirkkoherran apulainen 1746–1751 Mikael Rajalin , kappalaisen apulainen 1755– Israel Idman , kirkkoherran apulainen 1763–1766 Efraim Carenius , kappalaisen apulainen 1769–1773 Mikael Cheilanus , kirkkoherran apulainen 1773–1777 Israel Holmstedt , virkaatekevä kappalainen 1773–1781 Karl Hoglund , kirkkoherran apulainen 1781– Erik Cumenius , armovuodensaarnaaja 1784–1787 Daniel Idman , kirkkoherran apulainen 1800–1802 Georg Laurell , kirkkoherran apulainen 1803–1807 Adolf Wassbom , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1808–1810 Gustaf Ricksten , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Johan Sonck , kirkkoherran apulainen 1813–1816 Isak Nordlund , kirkkoherran apulainen 1816–1824 Efraim Dahlstedt , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1817 Isak Daniel Forsman , papin apulainen 1822–1827 Gabriel Granlund , välisaarnaaja, kappalaisen sijainen 1829–1831 Abraham Engblom , kirkkoherran apulainen 1830–1832 Johan Fredrik Färling , kirkkoherran apulainen 1832 Lars Reinhold Malmstén , kappalaisen apulainen 1832–1837 Gustaf Randelin , kirkkoherran apulainen 1837–1841 Viktor Adrian Bergroth , kirkkoherran apulainen 1838–1840 Karl Enebäck , kappalaisen apulainen 1839 Karl Hacklin , kappalaisen apulainen 1840–1842 Sven Emil Krook , kappalaisen apulainen 1842–1843 Gustaf Adolf Sarin , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1842–1848 Johan Fredrik Hällfors , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1844–1845 Gustaf Fredrik Palander , kappalaisen apulainen 1845–1847 Karl Fabian Springert , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1847–1849 Nils Fellman , virka- ja armovuosisaarnaaja 1847–1852 Gustaf Adolf Sarin , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1856 Berndt August Paldani , välisaarnaaja 1860–1861 Herman Pihlman , kappalaisen apulainen 1861–1862 Robert Johan Uskelin , kappalaisen apulainen 1862–1863 Karl Dahlberg , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1862–1864 Johan Adolf Lindström , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1865 Karl Robert Malmström , virkavuodensaarnaaja 1865–1867 Johan Holmberg , armovuodensaarnaaja 1878–1882 Fredrik Verner Mannelin , vt. pitäjänapulainen 1884–1890 Ernesti Juho Konstantin Luoma (Grönroos) , kirkkoherran apulainen 1890–1896 Gustaf Valfrid Stenros , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1906 Yrjö Arvid Vilhelm Loimaranta (Lindstedt) , vt. kirkkoherra 1909 Juho Kustaa Saarento, kirkkoherran apulainen 1909– Oskar Vilhelm Saario, kirkkoherran apulainen 1927–1934 Vilho Suurkari (Stenros), apupappi Arkisto Huittisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1801. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1954. Kansallisarkisto on digitoinut Huittisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Paltamon emäseurakunnan kappeliksi 1764. Siirrettiin kuuluvaksi Hyrynsalmen seurakuntaan 1786 ja sai oman kappalaisen 1788. Erotettiin Hyrynsalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 11.11.1867. Seurakunnan vuonna 1792 rakennettu kirkko korjattiin perusteellisesti 1893. Puolangan kunta perustettiin 1867 ja kuntaan liitettiin osia Säräisniemestä 1921. Muut nimet Auho, Puolango, Puolanko Maakirjakylät Aittokylä, Askankylä, Auho, Joukokylä, Kotila, Lylykylä, Oterma, Puokio, Puolanka, Rasi, Suolijärvi, Väyrylä Naapuriseurakunnat Hyrynsalmi , Paltamo , Pudasjärvi , Ristijärvi , Suomussalmi , Säräisniemi , Utajärvi Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 2,75 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 7.2.1896, jolloin seurakunnalle määrättiin uusi palkkausjärjestys. Kirkkoherrat 1870–1876 Johan Fredrik Thauvón 1878–1881 Gustaf Adolf Snellman 1882–1890 Fredrik Mennander 1891–1904 Oskari Vilho Oksanen 1905–1908 Henrik Fabian Kärki 1912–1917 Paavo Hamunen , nimitettiin virkaan 1909 1921–1935 Väinö Johannes Tanskanen 1935–1943 Toivo Vilho Kultimo Laitinen 1944–1956 Antti Ilmari Hakala Kappalaiset 1788–1804 Johan Petterson 1805–1811 Nils Fellman 1813–1843 Petter Ervast 1844–1869 Gustaf Lövenmark , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1837–1840 Johan Gabriel Vilander Ylimääräiset papit 1802–1805 Erik Johan Snellman, kappalaisen apulainen 1811–1813 Jonas Mellin , välisaarnaaja 1840–1844 Johan Henrik Ervast , vt. kirkkoherra 1861 Isak Vilhelm Krank , vt. kappalainen 1869–1870 Nils August Berghäll , välisaarnaaja 1876–1877 Johan Fredrik Lindbäck , välisaarnaaja 1877–1878 Erik Snellman , välisaarnaaja 1881–1882 Kondrad Ferdinand Melartin , välisaarnaaja 1890–1891 Antti Adolf Gummerus , vt. kirkkoherra 1904 Jonas Eliel Snellman , vt. kirkkoherra 1904–1905 Arvid Esaias Ruuskanen , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja 1908 Väinö Erkki Viljanen, vt. kirkkoherra 1908–1910 Väinö Johannes Tanskanen, vt. kirkkoherra 1910 F. J. Berg, vt. kirkkoherra 1910–1912 Matti Kauppinen, vt. kirkkoherra 1911 Kyösti Kauppinen, vt. kirkkoherra 1916 Wäinö Pöysti, vt. kirkkoherra 1917 Alfred Wirkkula, vt. kirkkoherra 1919 Emil Rechardt, vt. kirkkoherra 1920–1922 Eero Johannes (Hannes) Hyvärinen, vt. kirkkoherra 1935 Olavi Laitinen, vt. kirkkoherra 1940 Arvi Takala, vt. kirkkoherra 1943–1946 Uuno Johannes Tuppurainen, vt. kirkkoherra, apulainen 1942 Eino Ojajärvi, vt. kirkkoherra Arkisto Puolangan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1789, tilikirjat vuodesta 1789 ja historiakirjat vuodesta 1789. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1789–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Puolangan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Osa Honkajoesta kuului Isojoen kappeliin vuodesta 1731 alkaen. Honkajoen, Kankaanpään ja Karvian asukkaat anoivat Ikaalisten emäseurakunnan jakamista mutta kuningas antoi 4.8.1796 anomukseen kieltävän vastauksen toistaiseksi. Honkajoki perustettiin Ikaalisten emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1804. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1804–1812. Tämän jälkeen suostuttiin papin palkkauksen määrään 20.4.1813 ja seurakunta sai oman papin tuomiokapitulin päätöksellä 19.4.1815. Siirrettiin kappelina kuuluvaksi Ikaalisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi erotettuun Kankaanpäähän keisarin käskykirjeellä 6.5.1864. Erotettiin Kankaanpäästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin päätöksellä 11.12.1891. Ero toteutui 1905, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Honkajoen kunta perustettiin 1867. Muut nimet Hongonjoki, Hongoå, Honkojoki Maakirjakylät Alahonkajoki, Anttila (Antila), Honko, Hyyppä, Kantti, Kodesjärvi, Katko, Lauhala, Paasto, Pyöräniemi, Rynkäinen, Samminmaja, Untila, Urjainen               Naapuriseurakunnat Isojoki , Kankaanpää , Karvia , Kauhajoki , Siikainen Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 20.1.1887. Kirkkoherran virkatalosta keisarin käskykirjeessä 17.5.1892. Kirkkoherra 1905– Yrjö Fabian Kivalo (Mittler) Kappalaiset 1865–1870 Frans Henrik Hällfors 1870–1882 Oskar August Hannelius 1888–1904 Yrjö Fabian Mittler Saarnaajat 1815–1837 Johan Adam Bergh 1838–1854 Anders Andelin 1854–1864 Gustaf Adolf Cajanus Ylimääräiset papit 1837–1838 Anders Andelin , vt. saarnaaja 1853–1854 Frans Henrik Hällfors , vt. saarnaaja 1864–1865 Isak Josef Groundstroem , vt. kappalainen 1882–1886 Karl Henrik Lindfors , vt. kappalainen 1886–1888 Georg Julius August Ask , vt. kappalainen 1904–1905 Yrjö Fabian Mittler , vt. kirkkoherra Arkisto Honkajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1824 historiakirjat vuodesta 1768. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1768–1941. Kansallisarkisto on digitoinut Honkajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Euran emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun Honkilahden kylän asukkaat rakensivat itselleen kirkkorakennuksen tuomiokapitulin päätöksellä 13.5.1657. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1693 ja seurakunta sai oman kappalaisen, kun kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 20.8.1738. Määrättiin liitettäväksi Hinnerjoen emäseurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 16.3.1897 silloisen Euran kirkkoherran poistuessa virasta. Liitosta ei kuitenkaan ehditty toteuttaa ennen päätöstä erottaa Honkilahti Eurasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Honkilahden kunta perustettiin 1904 ja liitettiin Euran kuntaan 1970. Muut nimet Hongilaks, Honkilaks Maakirjakylät Auvainen, Haveri, Honkilahti (Kirkonkylä), Komoinen, Lellainen, Löyttylä, Mannila Naapuriseurakunnat Eura , Hinnerjoki , Karjala , Säkylä , Yläne Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 20.8.1738. Seurakuntalaisten rakentamisvelvollisuudesta tuomiokapitulin vahvistuksessa 11.9.1754. Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeissä 30.11.1871 ja 4.12.1873. Keisarillisen senaatin päätöksellä 16.3.1897 talollisten tuli maksaa manttaaliensa mukaan 500 kiloa heiniä ja kuusi kuutiota halkoja kutakin manttaalia kohti kappalaisen virkatalon ylläpitämiseksi kunnes uusi parempi virkatalo hankittaisiin. Kappalaiset 1738–1752 Martin Ståhlberg 1753–1769 Anders Wagnbäck 1769–1779 Isak Rothovius 1780–1798 Anders Nummelin 1799–1809 Erik Johan von Pfaler 1810–1840 Johan Ekbom 1844–1871 August Fredrik Mittler 1873–1880 Karl Viktor Berghäll 1895–1906 Gabriel Erik Stenfors Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1749–1751 Karl Wallgrund 1752– Markus Lagerlund 1841–1842 Gustaf Adrian Jordan 1842–1844 Klas Adolf Karsten 1844 Henrik Vilhelm Nordlund Ylimääräiset papit 1817–1819 Anders Helenius , kappalaisen apulainen 1820–1828 Mikael Vilhelm Vahlberg , kappalaisen apulainen 1828–1838 Johan Gustaf Gottleben , sijainen 1838–1839 Gustaf Polviander , sijainen 1839–1841 Per Aulin , vt. kappalainen 1881 Johan Adolf Kerppola , vt. kappalainen 1881–1888 Berndt Vilhelm Sandell , vt. kappalainen 1888–1893 Yrjö Julius August Ask , vt. kappalainen 1893–1895 Johan Yrjö Akilles Vuorinen , vt. kappalainen 1906 Herman Miettinen , vt. kappalainen 1906–08 Wilhelm Adrian Mandellöf , vt. kappalainen 1908– Väinö Alban Suojamaa, vt. kappalainen Arkisto Honkilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731 ja historiakirjat vuodesta 1754. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1731–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Honkilahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Korppoon emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan Näsbyn nimellä ainakin 1554. Seurakunnan kirkko vihittiin Marian nimikoksi 10.7.1704. Erotettiin Korppoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.10.1865. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Houtskarin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Länsi-Turunmaan kuntaan 2009. Muut nimet Houtskär, Näsby Maakirjakylät Berghamn, Björkö, Hyppeis, Hönsnäs, Jervis, Kittuis, Kivimo, Lempnäs, Medelby, Mussala, Notö, Näsby, Roslax, Saverkeit, Storpensar, Skärdö, Träsk, Äppelö Naapuriseurakunnat Brändö , Iniö , Korppoo , Kökar , Sottunga Papisto Kappalaisen virkatalosta keisarin käskykirje 16.11.1863 ja kirkkoherran virkatalosta 21.10.1890. Kirkkoherrat 1871–1886 Erik Gustaf Fogelholm 1890– Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm Kappalaiset Gregorius Escilli 1634–1636 Johannes Arvidi 1724–1737 Anders Silvanus 1737–1744 Lars Lennstedt 1746–1773 Petter Fonselius 1774–1786 Johan Wasander 1787–1830 Anders Lundenius 1845–1871 Johan Fredrik Lundenius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1772–1783 Johan Cappström , kappalaisen apulainen 1811–1816 Adolf Magnus Lundenius , kappalaisen apulainen 1816–1830 Johan Fredrik Lundenius , kappalaisen apulainen 1842 Gustaf Zakris Ramstadius , vt. kappalainen 1884 Frans Evert Richter , vt. kirkkoherra 1884–1887 Karl Emil Bergroth , vt. kirkkoherra 1887 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kirkkoherra 1887–1890 Frans Vilhelm Sipilä , vt. kirkkoherra Arkisto Houtskarin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1695, tilikirjat vuodesta 1731 ja historiakirjat vuodesta 1701. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1655–1926. Kansallisarkisto on digitoinut Houtskarin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Houtskarin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Asikkala , Hauho , Hollola , Hämeenkoski , Kärkölä , Lahti , Lammi , Luopioinen , Nastola , Tuulos Arkisto Hollolan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1749–1900. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Laitilan emäseurakunnan kappeliksi 1695. Kirkko rakennettiin 1755 ja sen paikkaa siirrettiin ja sitä laajennettiin 1799. Erotettiin Laitilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 7.11.1864. Euran emäseurakuntaan kuulunut Honkilahden kappeli määrättiin kuuluvaksi Hinnerjokeen Keisarillisen senaatin päätöksellä 16.3.1897, kun Euran silloinen kirkkoherra poistuu virasta. Liitosta ei kuitenkaan ehditty toteuttaa ennen kuin Honkilahti erotettiin Eurasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Hinnerjoen kunta liitettiin Euran kuntaan 1970. Maakirjakylät Hinnerjoki, Kivijärvi, Korpi, Leinmäki, Malijärvi, Mannila, Vaalijoki, Villilä Naapuriseurakunnat Eura , Honkilahti , Laitila , Lappi Papisto Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 20.6.1805. Kirkkoherran palkasta keisarin päätös 26.10.1865. Kirkkoherrat 1875–1890 Johan August Valdstedt , ensin vt. kirkkoherra 1892–1893 Johan Nestor Kalinen 1894–1907 Herman Miettinen 1908–1913 Herman Oskar Mäkelä 1914–1920 Kustaa Kylänpää 1920–1922 Yrjö Henrik Valter Mäkelä (Mikonmäki) 1923–1941 Bertel Teodor Allan Kaira (Hildén) Kappalaiset 1695–1721 Ericus Rithovius 1722–1724 Zacharias Boelius 1724–1748 Gustaf Allenius 1749–1773 Wilhelm Boelius 1774–1794 Isak Arenander 1795–1804 Johan Valdstedt 1806–1818 Jakob Syrenius 1820–1838 Fredrik Valdstedt 1838–1843 Berndt Fredrik Gedda 1843–1870 Fredrik Adolf Björkqvist , virka lakkautettiin 1874 Ylimääräiset papit 1750 Karl Vallgrund , kappalaisen apulainen 1767– Gustaf Lagus , kappalaisen apulainen 1801–1804 Matias Granberg , kappalaisen apulainen 1804–1806 Erik Perander , välisaarnaaja 1806 Karl Cavén , välisaarnaaja 1819–1820 Johan Arell , välisaarnaaja 1830–1831 Henrik Hidén , kappalaisen apulainen 1843 Johan Henrik Holmsten , välisaarnaaja 1871–1873 Selim Ferdinand Possén , välisaarnaaja 1873–1874 Johan Ferdinand Lahtonen , välisaarnaaja 1874–1875 Johan Gustaf Alfred Helenius , välisaarnaaja 1888–1890 August Fredrik Valdstedt , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1890–1892 Jakob Eliel af Hällström , vt. kirkkoherra 1893–1894 Karl Edvin Petterson , vt. kirkkoherra 1907 Väinö Alban Suojamaa, vt. kirkkoherra 1907–1908 Herman Oskar Mäkelä , vt. kirkkoherra 1941 Kaarlo Untamo Koski, vt. kirkkoherra Arkisto Hinnerjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1760 ja historiakirjat vuodesta 1748. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1724–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Hinnerjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lohtajan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun kuningas antoi luvan kirkon rakentamiselle 11.1.1787. Ensimmäinen saarnaaja asetettiin virkaansa 1803. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 25.4.1846 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1852. Saarnahuonekuntaan liitettiin Lohtajan Hillilän kylä ja Kannuksen Mutkalammin kylästä Ainalin ja Ojan tilat sekä Välikannuksesta Annanollin, Kosken, Roukalan, Saarenpään ja Tapion tilat, joista viimeksi mainituista muodostettiin Tomujoen kylä 1830-luvulla. Erotettiin Lohtajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.3.1898. Himangan kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Kalajoen kaupunkiin 2010. Muut nimet Himango, Rauma Maakirjakylät Alaviirret, Hillilä, Himanka, Kannus, Lohtaja, Marinkainen, Tomujoki, Välikannus Naapuriseurakunnat Kalajoki , Kannus , Lohtaja , Rautio Papisto Saarnahuonekunnan asukkkaat vapautettiin emäseurakunnan kappalaisen palkkaamisesta hallitsevan konsistorin päätöksellä 18.12.1812. Heinämaksuista Lohtajan kirkkoherralle keisarin päätös 6.2.1862. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen ja Keisarillisen senaatin päätöksen 8.3.1898 mukaan sai kirkkoherra virkatalon vahvikkeeksi 35 595 kiloa heiniä, kunnes seurakuntalaiset saattaisivat virkatalon siihen kuntoon, että sen heinämaat antavat vastaavan heinämäärän. Kalakymmenykset suoritettiin siten, että kultakin veneeltä maksettiin nelikko siikoja astioineen. Kirkkoherrat 1907–1914 Oskari Vilhelm Lampo 1915–1925 Ernst Vilhelm Elovaara Kappalaiset 1852–1865 Anders Israel Grottelin 1865–1871 Frans August Hällberg 1871–1902 Gustaf Oskar Aspelin Saarnaajat 1803–1808 Jacob Stenman 1810–1812 Abraham Eklind 1816–1818 Daniel Uhlbom 1819–1826 Johan Uhlbom 1826–1850 Abraham Perander Ylimääräiset papit 1812–1816 Matias Voldstedt , vt. saarnaaja 1845 Gustaf Adolf Cajanus , saarnaajan sijainen 1846–1847 Nils Fellman , saarnaajan sijainen 1848–1852 Gustaf Zakris Ramstadius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1902 Antti Haikola , vt. kappalainen 1904–1906 Antti Haikola , vt. kappalainen 1906–1907 Antti Haikola , vt. kirkkoherra Arkisto Himangan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1796, tilikirjat vuodesta 1792 ja historiakirjat vuodesta 1804. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1792–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Himangan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)